Uutiset

RSS

Essayah: Kouluhyvinvoinnin heikentäminen vastuutonta

Kirjoitettu kirjoittajana

Leppävirralla KD:n valmennuspäivässä puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää vastuuttomina hallituksen esitystä kuntien velvoitteiden karsimisesta koululaisten hyvinvointia heikentävillä esityksillä.

– On mahdoton uskoa, että yhteiskunta säästää lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimien heikentämisellä. Päinvastoin kouluhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä pitäisi vahvistaa. Huolimatta hyvistä koulusaavutuksista suomalaislasten on todettu viihtyvän koulussa kansainvälisesti vertailtuna huonosti.

Hallitus aikoo karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita muun muassa tekemällä koulujen järjestyssäännöt vapaaehtoisiksi, poistamalla velvollisuuden laatia suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta ja kiusaamiselta sekä helpottamalla koulusta erottamista. Kunnilta ei myöskään enää edellytettäisi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Kouluterveyskyselyjen mukaan iso osa nuorista kokee, ettei kouluissa kiusaamiseen puututa riittävästi. Esimerkiksi koulukiusaamisen vaikutukset lapsen ja nuoren elämään ovat kauaskantoisia ja vaikuttavat ratkaisevasti yksilön kehitykseen ja elämänhallintaan, Essayah toteaa.

Kiusaamisen kustannukset ovat välillisiä ja näkyvät niin kiusatun kuin kiusaajankin elämässä esimerkiksi psyykkisinä ja fyysisinä ongelmina, poissaoloina ja koulupudokkuutena. Jos kiusaaja saa jatkaa kenenkään siihen puuttumatta, on iso riski, että hän käyttäytyy aggressiivisesti myöhemminkin. VTT:n arvioiden mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle elämänsä aikana. Turhan byrokratian karsiminen kunnista on kannatettavaa, mutta tämä vaikuttaa enemmän hölmöläisten peitonjatkamiselta, Essayah arvioi.

Essayah: Hallitus kurittaa lapsiperheitä päivähoitomaksukorotuksilla

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee hallituksen kaavailemaa päivähoitomaksun tuntuvaa korotusta. Mikäli näin suuri korotus toteutuu, merkitsee se erittäin kovaa iskua keskituloisille lapsiperheille ja kasvattaa toisaalta kannustinloukkua työn vastaanottamiseen.

Kaavailtu 22 % korotus nostaisi esimerkiksi kahden alle keskituloisen vanhemman päivähoitomaksua 122 eurolla kuukaudessa mikäli perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Esimerkkiperheen päivähoitomaksu nousisi 674 euroon kuukaudessa.
– Näin suuri korotus heikentää huomattavasti lapsiperheen ostovoimaa kun ottaa huomioon hallituksen jo aikaisemmin tekemät päätökset eri maksujen korotuksista ja mm. asuntolainan korkovähennyksen pienentämisestä, Essayah toteaa.

– Päivähoitomaksujen näin raju korotus olisi tuhoisaa myös työllisyydelle, vaikka hallitus perustelee sitä työllisyysnäkökulmilla. Työn vastaanottamisen kannattavuuteen päivähoitomaksujen korotus vaikuttaa heikentävästi ja kannustinloukku laukeaa, koska samalla myös monet tuet pienenevät.

Essayah arvioi, ettei edes yksinhuoltajille kaavailtu 70-80 euron maksualennus ei tilannetta paranna. Esimerkiksi 2000–2 140 euron kuukausituloisella yksinhuoltajalla työnteon kannustin ei parane menetettävien tukien vuoksi, joten  70 euron alennus päivähoitomaksuun ei tilannetta korjaa.

Hallituksen vastustettava kriisitilanteen siirtomekanismia ja sisäisten siirtojen lisäämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hämmästelee hallituksen epämääräistä kantaa komission asetukseen kriisitilanteen siirtomekanismista. Komissio esittää Dublin-asetukseen kriisimekanismia, jonka perusteella se voi päättää turvapaikanhakijoiden siirtämisestä EU-jäsenmaasta toiseen sekä siirrettävien ihmisten lukumäärästä. Lisäksi Suomi on edelleen valmis osallistumaan Italian ja Kreikan auttamiseen sisäisten siirtojen kautta yhdessä sovitun taakanjaon mukaisesti.

– Komission esitys on toteutuessaan merkittävä maahanmuuttopolitiikan toimivallan siirto jäsenmailta komissiolle. Hallituksen kannassa viitataan ainoastaan hallitusohjelman kirjaukseen vapaaehtoisuudesta ja todetaan, että valtioneuvosto myöhemmin tarkentaa kantaansa komission esitykseen.

Sari Essayah´n mielestä tämä on riittämätöntä.
– Suomen tulee selkeästi vastustaa komission esitystä. On täysin käsittämätöntä, että Suomi antaisi komissiolle vallan päättää taakanjaosta. Onko niin, että hallitusohjelman kirjauksen täyttääkseen hallitus myöhemmin toteaa, että teemme sen vapaaehtoisesti?
– Sisäministeriön muistiossa kiinnitetään kyllä huomiota esityksen oikeusperustan epäselvyyksiin. Samoin kiinnitetään huomiota ehdotuksen toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen. Onkin kummallista, että hallitus ei selkeästi haasta komissiota, totesi Essayah.

– Esitykseen sisältyy lisäksi mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa. Kyseinen esitys on erittäin merkillinen, koska jäsenmaa maksaisi siitä, että se noudattaa Dublin-säännöstön perusperiaatetta.

Essayah vastusti eduskunnan Suuressa valiokunnassa myös Suomen kantaa suostua Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottamisen laajentamiseen.
– Hätätilamekanismin käyttöön otossa on jo ilmennyt ongelmia. Toisin sanoen juuri mitkään muut maat kuin Suomi ja Ruotsi eivät osallistu tähän taakanjakoon.
– Turvapaikan hakijoiden siirtäminen maasta toiseen on väärä signaali. Kreikkaa ja Italiaa tulee pikemminkin auttaa paikan päällä omien järjestelmiensä kuntoon saattamisessa, Essayah vaati.

Sari Essayah Turkin pudottamasta venäläiskoneesta – Venäjän ja Nato-maiden sovittava Syyrian operaatioistaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolestunut venäläisen sotilaskoneen pudottamisesta aiheutuvasta lisäjännitteestä Nato-maiden ja Venäjän välillä.

– Oli odotettavissa, että jotain tämänkaltaista voisi tapahtua. Alueella operoi useamman eri maan ilmavoimia ja ilmeisesti kaikilla osapuolilla ei ole ajantasaista tietoa muiden operaatioista ja niiden kohteista. Venäjän ja Nato-maiden olisi sovittava operaatioistaan Isisiä vastaan Syyriassa, toteaa Essayah.

Turkki on aiemmin varoittanut ilmatilaansa loukanneita venäläiskoneita ja pudottanut Syyrian ilmavoimien koneen sekä ilmeisesti venäläisen miehittämättömättömän lennokin. Nato kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen Turkin ja Syyrian välisen rajan tapahtumien vuoksi.

Essayah Oulussa: Oulu-Kemi logistinen sepelvaltimotauti

Kirjoitettu kirjoittajana

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun KD -piirin piirikokouksessa vieraillut Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah oli huolissaan alueen liikenneyhteyksien sujuvuudesta.

– Oulu-Kemi välillä on rekkaliikennettä aivan vastaavissa määrin kuin etelämpänä 4-tien varrella. Kemi-Tornio alueella on suurteollisuutta, jonka tavarakuljetukset ja muun logistiikan hoito vaatii kunnoltaan parempia ja leveämpiä tieyhteyksiä. Välillä Oulu-Kemi on eräänlainen logistinen sepelvaltimotauti; kasvaneet liikennemäärät tukkivat tien ja aiheuttavat jatkuvia vaaratilanteita ja vakavia onnettomuuksia.

– Olen pettynyt siihen, että hallitus ei ole tuomassa eduskuntaan liikennepoliittista selontekoa, jolla voitaisiin varmistaa, että Suomen aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kuten aiemmat hallitukset ovat linjanneet. Liikenneyhteyksiä ei ole vara päästää rapautumaan kunnoltaan, koska se heikentää maakuntien edellytyksiä houkutella edelleen yritysinvestointeja ja työvoimaa, Essayah totesi.

Essayah: Tärkeää että sote-asiassa päästiin eteenpäin

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mielestä on hyvä, että sote-asiassa päästiin eteenpäin, vaikka esitetty ratkaisu kuulostaa enemmän sekavalta poliittiselta kompromissilta kuin että se nojaisi mihinkään asiantuntijanäkemykseen.

Essayah haluaa saada hallituksen kompromissiratkaisusta tarkempaa tietoa ennen kuin kommentoi täsmällisemmin.

-Kompromissi, jossa sote-palveluita järjestetään 15 alueen puitteissa, vaikka itsehallintoalueita perustetaan 18, vaikuttaa melko monimutkaiselta. Kuitenkin sote-palvelujen laadukkaan ja tehokkaan järjestämisen kannalta pienempi määrä on asiantuntijoiden näkemyksen mukaan parempi.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä sote-alueiden määrä ei ole uudistuksessa ainut ratkaisevaa asia, vaan sisältö kokonaisuudessaan.

– On vielä hankala kommentoida esityksen kokonaisuutta, sillä ei ole saatu tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mitkä ovat ne kolme maakuntaa, jotka joutuvat tekemään yhteistyötä.

– Tärkeintä kuitenkin on, että Sote-uudistus tulee saattaa loppuun niin, että lähipalvelut, laadukas hoito ja parhaan asiantuntemuksen hyödyt asiakkaille turvataan koko maassa, Östman totesi.

Essayah ja Östman osallistuivat KD:n Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokoukseen Vaasassa.

Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Kirjoitettu kirjoittajana
Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Sote-uudistusta on pidetty pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisena uudistuksena, mutta kyseessä on nykyisen itsehallinnollisen ja järjestämisvastuullisen kunnan aseman ratkaiseva heikentyminen.
– Uudistuksen myötä monien kuntien budjeteista ja henkilöstöistä yli puolet siirtyy uusille itsehallinnollisille sote-alueille, joiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, muistutti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah maanantaina Suonenjoella.

Essayah´n mukaan suurena vaarana on, että sote-palvelujen toimivuus ja niiden asiakkaiden etu on uudistuksessa jäämässä sivuasiaksi, kun sote-alueiden määrästä kiisteltäessä taistellaan poliittisesta vallanjaosta.
– Potilaan paras on oltava vallantavoittelun edellä sote-alueiden määrästä päätettäessä.

Essayah muistuttaa, että mitä enemmän itsehallintoalueita luodaan, sitä varmemmin valta keskittyy muutamalle suurimmalle puolueelle. Demokratiaa vääristävät korkeat piilevät äänikynnykset, joita eduskuntavaalien vaalipiiriuudistuksilla on pyritty madaltamaan, palaavat kuvioihin.

– Aluehallinnon henkeä ei olisi saanut päästää pullosta ulos. Sote-uudistuksen vanavedessä itsehallintoalueille ollaan siirtämässä maakuntaliittojen, Ely-keskusten, palo- ja pelastustoimen tehtävien ohella kenties toisen asteen koulutusta ja työllisyyspalveluja. Monilta osin tämä valtion, itsehallintoalueen ja kuntien välinen työnjako on vielä selvittämättä puhumattakaan esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuusmassan huollosta ja hallinnoinnista.

Muutos tulee merkitsemään myös suurta verouudistusta. Essayah´n mukaan lienee jo selvää, että itsehallintoalueiden rahoitusta ei voi hoitaa epätasaisen kustannusvastuun takia kunnista, vaan vaihtoehtoina ovat lähinnä verojen ohjaaminen valtion kautta tai uusi itsehallintoalueen sote-vero nykyisen Yle-veron tapaan.

– Kunnallisesta itsehallinnosta ollaan siirtymässä aluehallintoon kuin vaivihkaa ilman kunnollista ideologista keskustelua, Essayah harmittelee.

Perustulomalli on puutteellinen – KD:lta vaihtoehto

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit esittävät nykyisen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmän yhteensovittamiseen radiaalia muutosta. Nykyinen usean tuen tilanne synnyttää kannustinloukkuja ja työttömyyttä. Kristillisdemokraatit ehdottaa uudenlaista mallia, joka korvaisi perusturvan sirpalemaisuuden ja lisäisi työnteon kannustimia.

– Yhteen sovitetaan työ ja sosiaaliturva nykyistä joustavammalla yhdellä tukimuodolla, jonka suuruus määräytyy kotitalouden elämäntilanteen mukaan. Työtön voi olla varma siitä, että työnteko kannattaa aina taloudellisesti, totesi mallia esitellyt puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien kannustavan perustulon mallissa sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi tueksi, jossa efektiivinen marginaaliveroaste ei nouse yli 65%. Mallissa perustetaan kansalaistili (tulorekisteri), jonka mukaan kannustava perusturva maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena. Mallin esikuva tulee Isosta Britanniasta.

Tutustu lisää KD:n kannustavaan perusturvaesitykseen

Sari Essayah oli 27.10.2015 MTV:n Huomenta Suomen Embuske 360-ohjelmassa keskustelemassa KD:n kannustavasta perusturvamallista. Katso keskustelu MTV:n Katsomosta 1:28 kohdalta alkaen http://www.katsomo.fi/#!/jakso/524718?toista

 

Essayah ihmettelee sisäisten siirtojen laajentumista Länsi-Balkanin maihin

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah ihmettelee sisäisten siirtojen laajentumista Länsi-Balkanin maihin

Kansanedustaja Sari Essayah (kd) toisti eduskunnan Suuren valiokunnan kokouksessa aiemman kantansa siitä, että Suomen tulee neuvostossa korostaa kunkin jäsenmaan ensisijaista vastuuta maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien toimintakyvystä myös lisääntyneiden maahanmuuttopaineiden alla, koska Dublin- ja Schengen-säännöksiä ei tällä hetkellä noudateta. Samoin Essayah toi esille kristillisdemokraattien koko kriisin ajan esittämän näkemyksen siitä, että kansainvälisen suojelun tarpeen täyttävien hätään vastattaisiin parhaiten kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, aivan kuten Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin totesi.

Turvapaikan hakijoiden siirtely maasta toiseen voi auttaa Italiaa, Kreikkaa ja Unkaria, mutta antaa väärän signaalin ja kiihdyttää ihmissalakuljetusta sekä lisää uhreja. Lisäksi valiokunnan kuulemisessa tuli ilmi, että Unkari aikoo jättäytyä pois väliaikaisten toimenpiteiden kohteista.

– Ihmettelen suuresti EU:n turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen laajentumista Länsi-Balkanin EU-maihin Unkarin ilmoitettua, ettei se ole mukana vapaaehtoisten väliaikaisten toimenpiteiden kohteena. Suomen hallituksen aiempi kanta perustui hätätilamekanismin perusajatuksen mukaisesti Italian, Kreikan ja Unkarin auttamiseen. Nyt Unkarilta vapautuva osuus yli 50 000 turvapaikanhakijaa ollaan valmiita ottamaan Suomen hallituksen mukaan ”Länsi-Balkanin EU-maista”. Hätätilamekanismin käytön tulisi aina olla tarkkarajainen lukumäärän, keston ja kohdemaiden suhteen. Olen huolissani siitä, että uusi linjaus tarkoittaa myönteistä suhtautumista taakanjakoon komission esitysten pohjalta laajemminkin.

Essayah´n mielestä Suomen tulee OSA -neuvostossa vastustaa komission ehdotusta Dublin-asetukseen lisättävästä pysyvästä sisäisten siirtojen kriisimekanismia koskevasta säännöstöstä kuten tähänkin saakka.

Essayah KD:n puheenjohtajaksi yksimielisesti

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja on kansanedustaja, ekonomi Sari Essayah. Puolueen sääntömääräinen puoluekokous valitsi Essayah´n tehtäväänsä yksimielisesti tänään Savonlinnassa. Toisena ehdokkaana ollut ensimmäisen kauden kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus Tampereelta vetäytyi ehdokkuudesta ennen vaalia.

Lapinlahdella Pohjois-Savossa perheineen asuva Essayah on toisen kauden kansanedustaja. Hän työskenteli 2009-2014 europarlamentaarikkona, 2007-2009 puoluesihteerinä ja 2003-2007 kansanedustajana Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Hän tuli tunnetuksi 10 km:n kävelyn maailmanmestarina (Stuttgart 1993) ja Euroopan mestarina (Helsinki 1994).
Essayah`n CV

Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Sari Essayah oli yli 61 000 äänellään vaalien äänikuningatar. Kevään eduskuntavaaleissa hän sai Savo-Karjalan vaalipiiristä 5,2% henkilökohtaisen kannatuksen. Essayah oli Kristillisdemokraattien ehdokkaana myös presidentinvaaleissa 2012.

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen johti puoluetta lähes 11 vuotta, eikä pyrkinyt enää jatkokaudelle.