Kristillisdemokraatit kannattavat raja-aidan rakentamista Suomen itärajalle, kiirehtivät projektia ja toivovat rahoitusta EU:n rajaturvallisuusrahastoista.

Itärajalle pystytettävästä raja-aidasta etsitään parhaillaan eduskunnassa puolueiden kesken yhteistä säveltä, koska kyse on seuraavalle vaalikaudelle ulottuvasta projektista.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmassa aitaa rakennettaisiin 130–260 kilometriä. Se kattaisi siis vain osan 1300 kilometrin pituisesta itärajasta.

Eduskunnassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiirehtivät prosessia ja peräänkuuluttivat mahdollisuutta saada hankkeelle EU-rahoitusta.

Rajavartiolaitos arvioi, että osittaisen raja-aidan rakentaminen veisi 3-4 vuotta ja maksaisi satoja miljoonia.

Kristillisdemokraatit ovat avoimesti hämmästelleet projektin hitautta

Kristillisdemokraatit ovat avoimesti hämmästelleet projektin hitautta: Räsänen on kaivanut esimerkin Puolasta, jossa samanmittainen aita nousi puolessa vuodessa. Essayah löysi niin ikään ripeämmin aitansa pystyttäneen Viron mallimaaksi.

Rahoituksen osalta pitäisi Essayah’n ja Räsäsen mukaan tukeutua nyt myös EU:n rahastoihin.

Essayah kysyi sisäminsteri Krista Mikkoselta suoraan, onko Suomella mahdollisuus hakea EU:n kolmelta rajaturvallisuusrahastolta tukea raja-aidan rakentamiseen ja erilaisten teknisten valvontalaitteitten saamiseksi rajalle.

– Jos miettii tätä meidän 1 300:aa kilometriä, joka on myöskin EU:n ulkorajaa, niin ainakin itselleni näin äkkipäätä tulisi mieleen, että jos nyt ei tähän, niin mihin sitten niitä rahoja voi käyttää, Essayah totesi.

Räsänen muistutti, että asiassa voisi hyödyntää kolmea EU:n sisäasioiden rahastoja: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, ja sisäisen turvallisuuden sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahastoja.

– Nyt, kun tilanne itänaapurin kanssa on ajankohtainen: millä tavalla nimenomaan tätä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä on hyödynnetty ja käytetty tänä aikana, ja näettekö, että esimerkiksi tämän raja-aidan rakentamisessa voitaisiin tätä hyödyntää?

Räsänen muisutti, että rahastot ulottuvat vuoteen 2027 saakka.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan tähän liittyviä rahastoja ovat AMIF, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jossa halutaan edistää maahanmuuttovirtojen tehokasta hallintaa ja myös kotouttamista tukea.

Näistä avustusta voivat hakea myös esimerkiksi järjestöt ja kunnat.

– Kaksi rahastoa, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI, ovat enempi sellaisia, joita asianomaiset viranomaiset voivat hakea  omaan toimintaansa ja sen toimialan kehittämiseen ja esimerkiksi erilaiseen tekniseen laitteistoon, hän kertoi.

Sisäministeriössä on Mikkosen mukaan tukeuduttu Rajavartiolaitoksen omaan esitykseen.

– Turvallisuusviranomaisilla on se paras tieto, ja haluan omassa toiminnassani tukeutua nimenomaan Rajavartiolaitoksen esityksiin. Mielestäni on todella tärkeää, että tästä käydään myös yhteinen keskustelu eduskunnassa, koska Rajavartiolaitos on arvioinut, että tämä koko projekti voisi kestää useamman vuoden ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi seuraavan hallituksenkin olisi siihen hyvä sitoutua.

 

Alkuperäinen KD lehden uutinen luettavissa täältä.

Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sivaltaa.

Sari Essayah arvioi, että hallituksella on suuria vaikeuksia muodostaa yhteneviä kantoja ilmasto- ja energiastrategiassaan.

– Energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus, kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus ovat säännöksiä, joihin Marinin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta, hän arvostelee.

Eduskunta pui hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa täysistunnossaan tänään.

Myös KD oli mukana vuonna 2018 eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalat ovat sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.

Hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU:n komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa.

Tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa

Essayah muistutti, että tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa.

– Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö ovat erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen, hän sanoo.

Essayah’n mukaan energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä. Hän muistuttaa, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista.

Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon.

Suomen energiapaletti on Essayah’n mukaan onneksi pidetty monipuolisena, eikä siinä ole seurattu niitä ”ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä.”

– On melkoisen ”impivaaralaista” ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä vie Suomessakin vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy Essayah’n mielestä vaikuttamaan maailmaan eniten ”kädenjäljellään” eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaa, joilla tarjota viennin kautta ratkaisuja muillekin.

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus.

– Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas, Essayah toteaa.

Hän peräänkuuluttaa yhteiskunnallista visiota, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin nykyisin.

– Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

 

Alkuperäinen  KD lehden artikkeli luettavissa täältä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolissaan energiakriisin vaikutuksista kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoihin. Useissa kunnissa suunnitellaan parhaillaan liikuntatilojen sulkemista tai käyttöaikojen rajoittamista sähkön säästämiseksi. Kulttuurialan toimijat, yhdistykset ja yritykset ovat kuitenkin usein itse vastuussa tiloistaan ja laskuistaan. Tulevan talven mahdolliset suunnitellut sähkökatkot ja jatkuvasti kohoavat energiakustannukset iskevät rajusti jo entuudestaan koronavuosina kovia kokeneelle alalle.

• Kulttuuritoimijat ovat usein pienen budjetin varassa jo ennestään ja moninkertaistuvat sähkölaskut syövät siitä kohtuuttoman siivun. Tilojen ja toimintojen sulkemisen vaikutukset heijastuisivat koronapandemian rajoitusten tapaan suomalaisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, Essayah sanoo.

Suunnitellut ja suunnittelemattomat sähkökatkot vaarantavat herkät museokokoelmat ja peruvat esitykset.

• Pienen budjetin toimijalle moninkertainen sähkölasku on suuri lovi kukkarossa. Energiakustannukset vaarantavat siis toistamiseen hyvin pienten, usein järjestöpohjaisten, toimijoiden toiminnan juuri kun yleisö on vihdoin löytänyt takaisin kulttuurin pariin, Essayah toteaa.

Olympiakomitea on esittänyt liikuntapaikkoihin erillistä energiatukea. Kulttuurialallakin tämä pelastaisi paljon. Koronan aikaan kävi ilmeiseksi, miten harrastusten sulkeutuminen, tapahtumien peruuntuminen ja liikkumattomuus vaikuttivat ihmisten hyvinvointiin.

• Emme saa joutua vastaavaan tilanteeseen uudestaan siksi, että energiakriisi joko suoraan tai välillisesti pakottaa kulttuuri- ja liikuntapaikat sulkemaan ovensa. Kulttuuri- ja liikunta-alan energia-ahdinkoon on reagoitava, Essayah painottaa.

Essayah on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

Lisää tietoa: Sari Essayah, puh. 0400 252 999

 

Jätehuolto on siirtymässä hyvinvointialueille osana sote-uudistusta. Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman puuttuivat uudistuksen ongelmakohtiin.

Jätehuollon järjestämisvastuun siirtyy kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja säilyy kymmenessä prosentissa, kun se muutoin laskisi hankintalain mukaiseen viiteen prosenttiin vuodesta 2030 alkaen.

Vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kertoo, että esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin.

Myös SKALin eli Suomen kuljetusalan liiton mukaan julkisen sektorin yrittäjien ei ylipäätään ole tarpeen olla markkinoilla, joilla yksityisen sektorin kilpailu toimii. EK:n mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei puolestaan edistä kilpailun tasapuolisuutta.

– Osa yksityisistä toimijoista ja niiden edustajista katsoi, ettei lakimuutokselle löydy riittävästi tukea Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä. Moni arvioi, ettei tarvetta muutokselle ole siksi, että kunnalliset jäteyhtiöt ovat nykyisin kaukana sidosyksikkörajasta, Östman sanoo.

Hän muistuttaa lisäksi, että yksityiset toimijat pitävät lakiesityksen kiertotalouden edistämistavoitteen perusteluja puutteellisina. Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n mukaan näyttö kiertotalouden edistämisestä puuttuu.

– Myös vaikutusten arviointia pidetään ylipäätään puutteellisena, eli vaikutusten arvioinnissa on keskitytty jätelaitoksille aiheutuviin vaikutuksiin, mutta vaikutukset yksityiseen sektoriin on käsitelty täysin puutteellisesti.

Essayah’n mukaan haasteet liittyvät ennen kaikkea siihen, että alalla on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, ja siihen, millä tavalla tasapaino ja tehokkuus voidaan varmistaa niin, että jätehuoltomaksut pysyvät kohtuullisena.

– Hyvinvointialueet ovat pinta-alaltaan ja asukasmäärältään kohtuullisen suuria, niin silloin, kun tämä koskettelee vaikkapa nyt sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia asumisyksiköitä tai vaikka ruuanvalmistusyksiköitä tai vastaavia ja niiden jätehuoltoa, niin silloin puhutaankin jo aikalailla suurista määristä jätteitä.

Essayah’n mukaan esimerkiksi suuri julkisen tahon toimija pystyy tarjoamaan volyymilla myöskin yksityisille samoja palveluita liittyen vaikka siivoukseen tai ruokahuoltoon tai vastaavaan.

– Millä tavalla pystytään huolehtimaan siitä, että meillä ei muodostu jätepuolelle saman tyyppistä toimijaa, joka sitten pystyy tällä suurella volyymillaan myöskin yksityisen puolen toimijoita ja kilpailuneutraliteettia häiritsemään ja tulemaan vakavaksi kilpailijaksi hyvinvointialueilla.

Essayah muistutti että suurimmalla osalla hyvinvointialueita erilaiset tukitoiminnot ovat menneet in-house-yhtiöihin.

– Onko tämä nyt ollut sitten ylipäätänsä koko tämän sotelainsäädännön tarkoitus, että suuret in-house-yhtiöt tällä hetkellä toimivat näissä erilaisissa tukitoiminnoissa? Tässä on suuri vaara, että jätekuljetuksen osalta saattaa tapahtua samoin.

 

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä.

Suomen päihdehoitojärjestelmä ei ole tuottanut kovin hyviä tuloksia verrattuna muihin Pohjoismaihin. Päihdekuolemat ovat pikemminkin itäblokin maiden tasolla ja haitoista juontuvat vuosittaiset kustannukset, noin 13 miljardia, tuovat inhmillisen kärsimyksen lisäksi kammottavan loven kansantalouteen.

– Monet poliitikot eivät halua päihdepolitiikasta puhua siksi, että Piritorilla (Helsingin Vaasanaukio Sörnäisissä) oleva kansa ei hirveästi äänestä. Ja toisekseen siksi, että poliitikot pelkäävät leimautumista, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kun kristillisdemokraatit ja Liike Nyt päättivät järjestää eduskunnan kansalaisinfossa päihdepolitiikkaa luotaavan illan, ei kovin moni kansanedustajista ilmoittautunut mukaan. Liike Nytin Harry Harkimo ja Kokoomuksen Jari Kinnunen tulivat.

Monilla saattoi Essayah’n mukaan vilistä silmien edessä kuva ”Turmiolan Tommeille” sormia heristävistä kristillisdemokraateista. Itse hän pitää sitä kuitenkin lähimmäisenrakkauden osoituksena.

– Ja jos ei ajattele edes tätä inhimillistä puolta, niin ajattelisi edes sitä lompakkoa.

Toden totta: Jos raha kiinnostaisi tai vaikkapa jatkuvasti maalia väistelevä kestävyysvaje, niin 13 miljardin vuotuiset haittakustannukset alkoholin käytöstä pitäisi herätellä keskustelemaan.

Päihdepalvelujärjestelmän uudistamisella voitaisiin siis säästää miljardeja. Samalla voitaisiin leikata riippuvuuksien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä ja pahoinvoinnista iso siivu.

Vieläkään ei tunnisteta sitä, että päihderiippuvuudessa on kysymys sairaudesta

KD:n järjestämän päihdepolitiikkaa luotaavan illan asiantuntijat arvioivat, että yksi suurimpia ongelmia päihdehoitojärjestelmässä on se, että ei vieläkään tunnisteta sitä, että kysymys on sairaudesta.

Tällä hetkellä järjestelmää kuvataan hajanaiseksi ja painopiste on haittoja vähentävässä päihdepolitiikassa pikemminkin kuin siinä, että paneuduttaisiin juurisyihin. Hoidossa korostuu katkaisu- ja vieroitushoitopainotteisuus ja riippuvuudesta aiheutuneitten sosiaalisten ongelmien korjaaminen.

Ex-huippujääkiekkoilija, nykyinen päihdetyön ammattilainen ja Avominne-asiakkuuspäällikkö Marko Jantunen haki alkoholi- ja huumeriippuvuuteensa apua ensimmäisen kerran 2008. Mutta solmu lähti aukeamaan vasta vuosia myöhemmin. Riippuvuuden sairausluonne avautui Avominnen hoidossa.

– Siitä tuki kokonaisvaltainen hoito, jossa otettiin huomioon riippuvuussairauden fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset puolet, Jantunen totesi päihdeillassa eduskunnan Kansalaisinfossa.

Kuntoutuksen aikana hän sai oikeita työkaluja sairauden hoitoon.

– Se on kokonaisvaltainen  elämäntapamuutos niin tunnetasolla, toiminnan tasolla kuin ajattelun tasollakin.

– Oikeastaan: Ei tarvitse muuttaa kuin kaikki, hän toteaa.

Jantunen kertoo itsekin saatelleensa noin 250 henkilöä hoidon piiriin. Kyselyjä tulee paljon siitä, miten hoitoon pääsee. Jantunen vahvistaa, että hoitoon pääsee hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, jos on valmis kustantamaan hoitonsa.

Mika Arramies, joka toimii sote-yrittäjänä Avominnessa, arvioi, että Suomen päihdehoitojärjestelmä ei ole tuottanut myöskään samalla tavalla tulosta kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa. Suomessa alkoholikuolemia on suhteesssa neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa ja islannissa, ja ero näyttää olevan kasvussa. Suomi sijoittuukin päihdekuolemissa pikemminkin entisten itäblokin maiden tasolle.

Essayah toivoo, että nyt kun hyvinvointialueelle siirrytään, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja koko päihdehoitojärjestelmä saataisiin kuosiin.

Essayah toivoo, että nyt kun hyvinvointialueelle siirrytään, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja koko päihdehoitojärjestelmä saataisiin vihdoin kuosiin.

Suomessa on yksi iso toimija, joka on lähestulkoon monopoliasemassa.

– Monissa pienissä kunnissa on epäterveitä käytäntöjä, joissa yksi toimija määrittelee, mihin hoitoon kansalainen voi hakeutua tai mitä hänelle tarjotaan, ja sen jälkeen hänet ohjataan sitten samaisen toimijan pitämään hoitopaikkaan.

Essayah haluaisi, että hyvinvointialueilla palveluntarjoajien toimii normaali kilpailutus ja vastaava, ja että järjestelmä on läpinäkyvä.

Hän pitää nurinkurisena puhetta käyttöhuoneista, kun rahoitusta puuttuu siitä, että ihmiset pääsisivät ajoissa hoitoon.

– He eivät saa päihderiippuvuuteensa hoitoa, ja sitten yhtäkkiä jostakin kummasta rupeaisi löytymään seiniin valtavat määrät rahoja, eli haluttaisiin käyttöhuoneita ja vastaavia olla pystyttämässä. Se kertoo siitä, että oikeasti näitten ihmisten elämäntilannetta ei haluta kohdata, heidät halutaan pois silmistä.

Tämän sijaan tarvittaisiin Essayah’n mukaan lisää hoitoa, joka tähtää riippuvuudesta toipumiseen ja jossa päihderiippuvaiset saavat inhimillistä kohtelua. Vaikuttava hoito toisi radikaaleja säästöjä ja myös helpotusta hyvinvointialueiden ja terveydenhoitohenkilökunnan resursseihin.

– Päihteiden tuomat rankat kustannukset syntyvät muun muassa lastensuojelusta, erikoissairaanhoidosta, poliisin työstä, tuomioistuinten sekä rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta.

– Asiakkaan valinnanvapautta on lisättävä monituottaja- ja palvelusetelimallilla, jolloin asiakas saa valita päihdehoidon palveluntuottajan Avin ja Valviran hyväksymistä paikoista, Essayah mainitsee.

 

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä. 

Hallituksen esityksen mukaan sukupuolen voisi jatkossa vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuolen ilmaisuun tai juridisen sukupuolensa tyypillisiä ulkoisia piirteitä.
– Translain uudistusesitys on täysin hallituksen ideologinen linjanveto, jollaista eivät kansainväliset sopimukset Suomelta edellytä. Ihmisen juridinen sukupuoli ei voi olla ilmoitusasia, toteavat esitystä vastustavat KD:n kansanedustajat.

– Hallituksen esityksen kantavana tavoitteena on itsemääräämisen edistämiseksi juridisen sukupuolen irrottaminen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja diagnoosista, sanoi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, kun eduskunta keskusteli sukupuolen vahvistamista koskevasta lakiesityksestä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mukaan hallituksen esitys on monella tapaa epäonnistunut. Toisin kun julkisuuteen annetaan ymmärtää, se jakaa myös transyhteisöä voimakkaasti.

– Laki on karhunpalvelus niille, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa. Terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen prosessin aikana on aina sukupuoliristiriitaa kokevan etu. Lääketieteellisen selvityksen poistaminen voi heikentää sukupuoliristiriitaa kokevan ihmisen asemaa.

Essayah muistuttaa, että juridisen sukupuolen vaihtamisen tarjoaminen ei ole käypää hoitoa usein hyvin kipeisiin, syvällisiin ja monimutkaisiin haasteisiin, jota sukupuoliristiriidan kokemukseen liittyy.
– Lisäksi lääketieteellisen arvion poistaminen helpottaa lain väärinkäytösten mahdollisuutta. lain epäonnistumisesta kielii myös se, että suuri joukko itsensä transsukupuoliseksi kokevia on ollut yhteydessä eduskuntaan ja haluaa, että juridisen sukupuolen muuttamisen tulee olla jatkossakin mahdollista vain diagnoosin saaneille transsukupuolisille, Essayah kertoo saamastaan palautteesta.

Transsukupuolisuus, kehodysforia ja ns muunsukupuolisuus ovat ilmiöinä yleistyneet valtavasti. Oikeudellisen sukupuolensa muuttaneiden henkilöiden määrä on Suomessa yli viisinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2021.

– Nyt yhä nuoremmille esitetään ongelmiin ratkaisuksi sukupuolen korjausta, ajatusta väärään sukupuoleen syntymistä. Kansainvälisesti verkottuneet ja vahvasti rahoitetut lgbt-järjestöt vaikuttavat vahvasti etenkin sosiaalisessa mediassa, Räsänen totesi.

Räsänen arvostelee lakiesityksen valmistelua muun muassa siitä, että kuuleminen on toteutettu hyvin yksipuolisesti.

– Lakipaketin tekstissä on huomattavan suuri osuus perusteluja sille, miksi juridisen sukupuolen vaihdos tulisi ulottaa myös lapsiin. Näissä ei lainkaan huomioida vaikutuksia vanhempien mahdollisuuteen kantaa hoiva- ja kasvatusvastuuta lapsistaan. Hallituksen esityksen mukaan alaikäinen, 17-vuotias voi jo laittaa vireille hakemuksen juridisen sukupuolimerkinnän muuttamiseksi, joten tämä hallituksen esitys joka tapauksessa ulottaa vaikutuksensa myös alaikäisiin.

Lakiesityksen merkittävin perustelu julkisuudessa on ollut luopuminen ns. pakkosterilisaatioista. Räsäsen mukaan näistä puhuminen on harhaanjohtamista.

– THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko lain voimassaoloaikana 2003 alkaen. Ei pakolla eikä vapaaehtoisesti.

– Translain tarkoittama lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai lisääntymiselinten leikkauksilla, Räsänen toteaa.

Yhteystiedot:
Päivi Räsänen p. 050 511 3065
Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah Juha Lantzin vieraana Syvällä -podcastissa. Kuuntele mielenkiintoinen keskustelu tästä.

Kristillisdemokraattien kansanedustajien Päivi Räsäsen ja Sari Essayahin mielestä viime vuosina toteutettu omistajaohjaus on ollut heikkoa. Edustajat esittävät eduskunnan tarkastusvaliokunnalle suurempaa roolia omistajaohjauspolitiikan valvonnassa.

• Ehdotan, että eduskunnan tarkastusvaliokunta tekisi selvityksen myös Fortumin tapauksesta, koska valiokunnalla on laaja tiedonsaantioikeus, toteaa Päivi Räsänen.
• Selvityksen ei kuitenkaan tulisi rajautua vain Fortumin tapaukseen, vaan arvioida omistajaohjauspolitiikkaa ja sen demokraattista valvontaa laajemmin. Selvityksessä tulisi käsitellä myös muiden valtionyhtiöiden omistajaohjausta esim. Vake/Ilmastorahasto, edellisen hallituskauden sote-yhtiöiden perustaminen ja niin edelleen, toteaa Räsänen.

Omistajaohjaus on Fortumin tapauksessa epäonnistunut useamman kerran Uniperin sekä Venäjällä tehtyjen hankintojen kohdalla.

• Uniper hankittiin ilman due diligence -tarkistusta. Kyseessä oli yksi Suomen taloushistorian suurimpia virheitä. Saksan valtion omistajaohjaus sen sijaan toimi kesällä erinomaisesti: neuvotteluihin osallistuttiin korkeimmalla poliittisella taholla ja tappiot maksatettiin suomalaisten rahoilla, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
• Vastaavasti pääministeri Sipilän hallituskaudella tehtiin paljon nopeita päätöksiä, joissa esimerkiksi omistajaohjauksen parlamentaarista ryhmää ei pidetty ajan tasalla.

Tiedustelut:

Päivi Räsänen, p. 050 511 3065

Sari Essayah, p. 0400 252 999

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah varoittaa valtion kasvavien korkomenojen uhkasta hyvinvointipalveluille. Essayah’n mukaan Marinin hallituksen uusi talousdoktriini siitä, ettei valtion velalla ole niin väliä, on tullut tiensä päähän.

• Pelkkiin korkoihin menee ensi vuonna miljardi enemmän rahaa, eli velan hoitomenoihin hupenee yhteensä koko lailla sama summa kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa kattamiseksi. On käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka kertovat puolustavansa hyvinvointipalveluita, ovat valmiit vaarantamaan niiden rahoituspohjan holtittomalla taloudenpidolla, Essayah totesi Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa eduskunnassa tulevan vuoden talousarvion lähetekeskustelussa.

Kristillisdemokraatit kritisoivat hallitusta siitä, ettei rahaa mittavista velkamiljardeista huolimatta riitä sote-palvelujen kuntoon laittamiseen tai maatilojen ja pk-yritysten sähkökriisiin.

• Tilat ja yritykset ovat ajautumassa maksuvalmiusongelmiin, koska niiden on vaikea siirtää kovaa kustannusten nousua hintoihin. Jos maataloutta ei tässä tilanteessa tueta, meillä on energiakriisin lisäksi käsillä vielä ruokakriisikin.

Essayah’n mukaan hallitus lupaa kansalaisille enemmän kuin pystyy täyttämään. Se on omiaan nujertamaan kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. On tehtävä valintoja ja saatava aikaan kasvua, jotta kansalaisille annettu lupaus palveluista voidaan pitää.

• Se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, yritysten nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä, panostusta uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotaloutta. Tarvitsemme työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistamista, enemmän notkeutta julkiseen sektoriin ja vähemmän byrokratiaa. Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista, kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja, sillä yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta.
• Sanalla sanoen: tarvitsemme Suomeen suunnanmuutoksen, ja siihen voimme kaikki äänestämällä vaikuttaa, Essayah linjaa.

Lisätiedot:

Sari Essayah, puh. 040 0252 999