Sari Essayah epäilee, että vaikka tukilaina tulisikin Fortumille, niin samalla se vapauttaisi yhtiön käyttämään rahoitusta jälleen kerran tytäryhtiönsä hyödyksi.

Lainaa ei voi valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan käyttää tytäryhtiö Uniperin vakuusvaatimuksiin.

Eduskunnan syysistuntokausi käynnistyi tänään energiayhtiöille suunnatun 10 miljardin euron kriisipaketin käsittelyllä. Keski-Euroopan epäonnistuneiden bisnesoperaatioiden vuoksi kriisin keskiöön juuttunutta Fortumia tuettiin Solidiumin myöntämällä 2,35 miljardin euron lainalla jo nyt, jotta yhtiö pysyisi pystyssä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että energiakokonaisuuden yhteydessä puhutaan Fortumista ja sen saksalaisesta tytäryhtiöstä Uniperista.

Meillä omistaja on hankkimassa rahoitusta yritykselle.

Tässä kokonaisuudesta valtion omistajaohjauksessa olisi ollut Essayahin mielestä toivomisen varaa. Tälläkin hetkellä Solidiumin kautta haetaan Fortumille 2,35 miljardia euroa markkinoilta, joka on erikoinen tilanne: Meillä omistaja on hankkimassa rahoitusta yritykselle, Essayah sanoo.

– Millä me pidämme huolen siitä, että nämä rahat eivät itse asiassa valu Uniperin rahoittamiseen jälleen kerran. Millä me pystymme varmistamaan, että suomalaiset veronmaksajat eivät yhä suurempaa siivua ole ottamassa Saksan energiamarkkinoiden virheestä, Essayah kysyi.

Hän epäili, että vaikka rahat tulisivatkin Fortumille, niin samalla se vapauttaisi yhtiön käyttämään rahoitusta jälleen kerran tytäryhtiönsä hyödyksi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan Fortum voi käyttää rahoitusta vain vakuusvaatimuksiin toimiessaan pohjoismaisessa johdannaispörssissä.

– Tätä rahaa voi käyttää vain siihen. Muista yhtiöistä on rajattu Uniperin kaltainen toimija pois, joka voisi teoriassa erikseen tulla pyytämään, mutta laina on rajattu nimenomaan Suomen kannalta merkittäviin sähköntuotantoyhtiöihin.

 

Alkuperäinen artikkeli julkaistu 6.9.2022 KD lehdessä.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah suomii hallitusta siitä, että haja-asutusalueen ihmiset ja maatalous unohtuivat. Kiitosta hän antaa panostuksista sähkön hinnannoususta kärsivien ja lapsiperheiden tukemiseen.

– Kriisibudjetti, ei minkäänlaista pitkäntähtäimen suunnitelmaa, Essayah summaa hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen tulokset tuoreeltaan.

Eniten hirvittää velkaantumistahti: 80 miljardin budjetti on 8 miljardia alijäämäinen. Nousevien korkojen oloissa velanhoitomenot kasvavat ensi vuonna miljardilla.

– Se on pelkästään korkojen maksua ja pois kaikesta muusta hyvinvoinnin rahoittamisesta, Essayah sanoo.

Seuraavalle hallitukselle jää massiivinen urakka etsiä talouteen tasapainoa. Uuden hallituksen ensimmäinen vuosipuolisko on tällä budjetilla pitkälti saneltu, mutta seuraavat ovat Essayah’n mukaan ”todella haastavia”.

– Soten rahoitusmalli ei ole tällaisenaan riittävä, se on nähtävissä jo nyt. Kokonaan toinen, mutta ratkaiseva asia on se, miten yritykset, maatilat mukaan lukien, selviävät haasteellisista ajoista. Korkomenojen kasvu tuo valtavat haasteet, hän listaa.

Sähkön arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin on toki tervetullut, samoin muut sähkön hintaan liittyvät huojennukset. Essayah toteaa kuitenkin, että asia on kotitalouksien kannalta hyvä, mutta valitettavasti se ei yrityksiä ja maatiloja auta millään tavalla.

Keskustan rooli hallituksessa ihmetyttää Essayahia.

– Julkisen liikenteen arvonlisäveron aleneminen on varmasti monella alueella erittäin tervetullutta, mutta eihän se auta siellä, missä julkista liikennettä ei ole, hän viittaa haja-asutusalueiden tilanteeseen.

Hänen mukaansa budjetin kotitalousvähennyksessä on vielä selvitettävää; ainakaan ekonomi Essayahille se ei suoraan avautunut.

Kaikki, mikä kohdistuu lapsiperheisiin, on Essayahin mukaan lähtökohtaisesti hyvää.

Toisaalta, tässäkin hallitus sortuu hätäbudjetointiin eikä luo pitkäntähtäimen suuntalinjoja.

– Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa on kertasumma, joululahjaraha, hän sanoo.

Itse hän korottaisi lapsilisiä kautta linjan, jotta se korjaisi ostovoiman heikentymistä pidemmällä ajalla.

Hallituksen viimeisessä budjetissa on Essayah’n mielestä vaalibudjettiin viittaavia ”täkyjä.” Sen sijaan tulojen ja menojen välinen epätasapaino on sellainen, jota ei lähdetä oikaisemaan. Toki verokannustimia budjetissa on, samoin hankkeita, jotka kohentavat esimerkiksi nykyisestä kriisistä eniten kärsineen Itä-Suomen tilannetta.

Essayah ei myöskään luota täysin siihen, että hallituksen pelastuspaketit, joilla ostovoimaa kohennettaisiin, vaikuttavat kriisien säikäyttämiin suomalaisiin. Kuluttajat ovat pessimistisempiä kuin aikoihin.

– Pienituloisimmilla ei ole mahdollisuutta juuri tinkiä menoistaan, joista valtaosa suuntautuu asumiseen ja ruokaan. Monesti käy kuitenkin vielä niin, että nimenomaisesti ne, joilla olisikin varaa vähän kuluttaa, lyövät tällaisessa tilanteessa jarrut pohjaan. Siitä se negatiivinen kierre alkaa muodostua, Essayah arvioi.

 

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdessä.

Sari Essayah’n mukaan korotettu kotitalousvähennys tukisi kansalaisten energiasiirtymää. Kuntiin hän toivoo energian kulutuksen optimointia.

Lapuan osaston 50-vuotisjuhlassa puhunut Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah esittää korotettua kuudenkymmenen prosentin kotitalousvähennystä aurinkopaneeleiden, maa- ja ilmalämpöpumppujen ja varaavien tulisijojen asentamistöiden kuluihin.

Epävakaa maailmantilanne ja kasvaneet energian kustannukset haastavat kansalaiset sekä kunnat ja kaupungit tarkastelemaan tapoja vähentää energiankulutusta ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.

Samalla Essayah arvioi, että kunnissa ja kaupungeissa on käytävä läpi valmiussuunnitelmat ja tarkasteltava energianhankintasopimusten ajantasaisuus ja optimoitava kulutus.

Hän muistuttaa, että kunnat ja kaupungit ovat Suomen suurimpia energian käyttäjiä, osa toki sähkö- ja lämpölaitostensa kautta myös tuottajia. Kuitenkaan nekään eivät ole talousarvioissaan varautuneet kasvaneisiin energian kustannuksiin.

– Erityisesti pienempien kuntien olisikin tarkasteltava voimassa olevien energia- sekä sähkösopimustensa kilpailukykyä sekä sopimusten voimassaoloaikoja ja ehtoja, Essayah huomauttaa.

Kuntien valmiussuunnitelmiin olisi myös tehtävä tarvittavat päivitykset.

Kuntalaisten tulisi tietää mahdollisissa poikkeustilanteissa, miten toimia ja mistä tietoa saa.

Suuri osa paikallistason päättäjistä ei tunne oman kuntansa valmiussuunnitelman sisältöä edes pintapuolisesti. Varautumissuunnitelmat olisikin pikaisesti ajantasaistettava ja tuotava jokaiselle kunnan viranhaltijalle sekä luottamushenkilölle tiedoksi.

– Monet päättäjät eivät tiedä, miten omassa kotikunnassa tai -kaupungissa on valmistauduttu mahdollisiin häiriö- tai poikkeustilanteisiin, Essayah sanoo.

Kuntalaisten tulisi tietää mahdollisissa poikkeustilanteissa, miten toimia ja mistä tietoa saa.

– Lopulta jokaisen tulee kuitenkin varautua myös itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja tietoliikennekatkoihin, Essayah korostaa.

Kristillisdemokraatit ovat kuluneella viikolla julkaisseet sata keinoa kriisinkestävyyden, ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

 

Artikkeli on julkaistu KD-lehdessä 27.8.2022

Kristillisdemokraatit julkaisee tänään omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvän kriisipaketin, joka sisältää sata esitystä Suomelle kriisinkestävyyden parantamiseksi energiahuollosta kotimaiseen omistajuuteen ja osaamiseen.

• Vielä hetki sitten sähköistämistä tarjottiin ratkaisuna lähes joka ongelmaan ilmastonmuutoksesta alkaen. Tänään pohditaan aivan avoimesti sitä, täytyykö sähköä säännöstellä ensi talvena. Kuluttajia kohtaa yhtä aikaa sekä hinta- että saatavuuskriisi. Siksi myös energian saatavuuteen ja verkkojen toimintavarmuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, toteaa puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat vaativat hallitukselta helpotusta kansalaisten energialaskuun.

• Energian verotuksessa taatusti olisi tilapäistä laskunvaraa. Sähkölaskun loppusummasta noin kolmannes on veroja ja bensiinin pumppuhinnasta yli puolet. Arvonlisäverotus kiristää hintojen noustessa kuluttajien laskua entisestään. Eniten tästä kärsivät pienituloiset ihmiset, huomauttaa Sari Essayah.

KD esittää ratkaisuksi sähkön arvonlisänveron alennusta ja sähköveron alueellista porrastusta kompensoimaan siirtohintojen eroja Ruotsin mallin mukaan.

• Marinin hallitus näyttää olevan kiinnostuneempi Keski-Euroopan vauraiden maiden energiapolitiikan virheiden paikkaamisesta, kuin omien kansalaisten arjen helpottamisesta. Hallituksen kesän alussa siunaaman EU:n ilmastotoimien sosiaalirahaston piti vielä hetki sitten olla hallitukselle täysin mahdotonta hyväksyä. Ei ole mitään järkeä siinä, että tavalliset suomalaiset maksavat EU:n kautta Saksan, Ranskan ja muiden maiden huonoista energiapäätöksistä.

Suurin lukumäärä KD:n kriisipaketin toimenpide-ehdotuksista liittyy maataloustuotannon ja elintarvikeomavaraisuuden vahvistamiseen.

• Maataloustuotteiden osalta omavaraisuutemme on periaatteessa hyvä, mutta, jos otetaan huomioon kaikki ruokaketjussa tarvittavat panokset, kuten polttoaineet, lannoitteet, torjunta-aineet, koneet, laitteet ja ohjelmistot, tilanne on heikompi. Traktoritkin käyvät tuontipolttoaineella, muistuttaa KD:n puheenjohtaja Essayah.

Kristillisdemokraatit korostaa huoltovarmuuspaketissaan, että kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viimeistään sota Ukrainassa on osoittanut, että mitkä tahansa yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot maksujärjestelmistä väestötietojärjestelmiin ja voimalaitoksista vesijohtoverkkoihin voivat olla kyberhyökkäysten tai jopa suorien sotilaallisten iskujen kohde.

• Suomen ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamisen eteen olisi paljon tehtävissä, jos niin päätetään tehdä, muistuttaa Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kokoontui Turussa ryhmän kesäkokouksessa 24.8.-25.8.2022

Sata keinoa ruokaturvan, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi viestin liitteenä. Esitys tulee ladattavaksi myös Kristillisdemokraattien sivuille www.kd.fi

Kristillisdemokraatit ovat tänään julkaisseet 100 keinoa ruokaturvan kriisikestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah esitteli tuhdin pelastuspaketin KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa.

Kimmoke laajan keinovalikoiman luomiseksi on selvä: Tilanne sähkö- ja energiamarkkinoilla mutta myös Euroopan viljantuotannossa on turbulenttinen.

– Nämä ovat elintärkeitä ja ajankohtaisia, varsinkin siinä tilanteessa, että sähköä täytyy kenties jopa säännöstellä ensi talvena, Essayah sanoo.

Hän korosti tilanteen poikkeuksellisuutta: Suomeakin saattaa kohdata samanaikaisesti sekä energian hintakriisi että myöskin saatavuuskriisi.

”Marinin hallitus on ollut kiinnostuneempi Keski- Euroopan vauraiden maiden energiapolitiikan virheiden paikkaamisesta kun omien kansalaisten arjen helpottamisesta.”

KD:n kriisipaketissa on siksi toimenpiteitä, jolla tuodaan huojennusta sähkön ja energian hintaan sekä korjataan sähkön saatavuuteen liittyviä ongelmia.

– Energiaverkkojen toimintavarmuuteen tulisi kiinnittää ihan erityistä huomiota. Marinin hallitus on ollut kiinnostuneempi Keski-Euroopan vauraiden maiden energiapolitiikan virheiden paikkaamisesta kuin omien kansalaisten arjen helpottamisesta.

Kristillisdemokraattien kannattaa muun muassa sähkön arvonlisäveron alennusta. Samalla haluttaisiin toteuttaa Ruotsin mallin mukainen sähköveron alueellinen porrastus, jolla kompensoidaan siirtohintojen eroja.

– Harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen maassa tietyt sähkönsiirtoyhtiöt ovat investoineet verkkoihin ja jopa yli investoineet. Niinpä siirtohinnoissa on hyvin suuria alueellisia eroja, Essayah perustelee.

Tässä tilanteessa tulisi hyödyntää teollisuuden ja myöskin sähköntuotannon hukkalämpöä.

Aurinkopaneeleiden, maa- ja ilmalämpöpumppujen ja varaavien tulisijojen asentamistyöt tulisi KD:n mukaan ottaa korotetun kuudenkymmenen prosentin kotitalousvähennyksen piiriin.

Kun venäläisen hakkeen tuonti on loppunut, niin hallituksen päätös turpeen nopeutetusta alasajosta on osoittautunut virheeksi.

– Nyt oikeasti pohditaan, että mitä sinne kattilaan voidaan laittaa. Huoltovarmuuden vuoksi ei ole varaa tinkiä tässä asiassa ja nyt on viimeinen aika korjata tätä virhettä, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kehottaa hallitusta vakavasti arviomaan, onko hyvinvointialueilla edellytyksiä aloittaa toimintaansa tammikuun alussa.

• Mikäli esimerkiksi sote-tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään 1.1. voi jopa potilasturvallisuus vaarantua. Nyt on viimeinen hetki tehdä päätöksiä, jos on riski, ettei kaikki tammikuussa vielä toimi. Hallituksen pitää tehdä tämä arvio, aivan samoin kuin hoitajamitoituksen kanssa, huomauttaa Sari Essayah.

Kristillisdemokraatit esitti hyvinvointialueiden startin lykkäämistä muutamalla kuukaudella jo viime syksynä vaihtoehtobudjettinsa julkaisun yhteydessä sekä merkittävää lisärahoitusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkuun, jotta hoitovelkaa ei periytyisi hyvinvointialueille.

Essayah kritisoi hallitusta myös liian monesta samanaikaisesta uudistuksesta sote-sektorilla.

• Samanaikaisesti ei olisi pitänyt tuoda useita valmistelua kuormittavia uudistuksia, kuten hoitajamitoitusta, Kela-korvausten poistoa ja hoivapalveluiden uudistusta. Kaikki tämä vaikuttaa väistämättä myös henkilöstön jaksamiseen ja siten henkilöstöpulaan. Kokonaisuus on liian iso pala kerralla eikä ole ihme, että työntekijät väsyvät ja poistuvat alalta.

 

• Kuntien panos järjestelmien siirrossa hyvinvointialueille sekä kuntien toiminta uudistuksen jälkeen on oma haasteensa, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, huomauttaa Essayah viitaten kuntaväelle tehtyyn kyselyyn, jonka mukaan yli puolet valtuutetuista ja kuntajohtajista on sitä mieltä, että kuntien valmiudet viedä uudistus maaliin ovat heikot. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusmalli on vielä pahasti puutteellinen.

 

Tiedustelut:

Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah toivoo, että pääministeri Sanna Marin antaisi eduskunnalle joko pääministerin ilmoituksen tai hallituksen tiedonannon muodossa selvityksen pääministerin virkatehtävien hoidosta ja päätöksentekokyvystä sekä alun perin lomaviikonlopuksi tarkoitetun vapaa-ajan sijaisjärjestelyiden peruuntumisesta.

• On hyvä, että pääministeri on oma-aloitteisesti pitänyt tiedotustilaisuuden medialle, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on aiheellinen huoli siitä, onko pääministerin virkatehtävien hoito ja päätöksentekokyky aiheuttanut kansallista turvallisuusuhkaa tai heikentänyt pääministerin itsensä turvallisuutta.

 

• Lisäksi olisi syytä selvittää, onko nykyinen käytäntö, jossa pääministerin valtaoikeuksien siirto ja lomajärjestelyt päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa syytä ulottaa myös lomien peruuttamiseen pelkän sähköposti-ilmoittelun sijaan.

 

Lisätietoja Sari Essayah, 0400-252 999

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin avausta päästöoikeuksien lisäämisestä markkinoille energian hinnan laskemiseksi.

• Demareiden avaus on täyttä bluffia, sillä puolue on hallituksessa hyväksynyt kesällä EU-pöydissä päästökaupan laajentamisen asumiseen ja liikenteeseen, jota mm. Kristillisdemokraatit Suuressa valiokunnassa vastustivat Suomen kantana.

 

• Samassa yhteydessä EU:n ilmastotoimien sosiaalirahasto etenee ja vieläpä suoran sosiaalituen suuntaan, minkä piti olla Marinin hallitukselle täysin mahdotonta hyväksyä. Toki neuvottelujen edetessä kävi jo selväksi, että päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen oli hallitukselle tärkeämpää kuin varjella sosiaalipolittikan avaamista EU-päätöksentekoon.

 

• Nyt ”haavoittuvien kotitalouksien” suoraan tulotukeen jäsenmaa voi käyttää 35 % kokonaiskustannuksista. Näissä tulonsiirtotalkoissa Puola näyttäisi nappaavan mehevimmän siivun, noin 10 miljardia euroa, ja nettonakin 5 miljardia euroa, eli halutessaan maa voi tukea kotitalouksiaan 3,5 miljardilla eurolla.

Vakavinta on, että hallitus näyttää näin toimineen vastoin eduskunnan elpymisvälineen käsittelyssä ilmaisemaa tahtoa eli ”olla sitoutumatta toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan”.

Suomen nettomaksu tähän uuteen 59 miljardin euron rahastoon on yli 200 miljoonaa. Tämä on kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kalliin energian maan näkökulmasta käsittämätön tulosiirto eteläisimmille Euroopan maille. Sosiaalirahasto on ongelmallinen myös siksi, että osalle EU-jäsenmaista on annettu poikkeus venäläisestä energiasta irrottautumiseen. Energian hintojen kompensoiminen sosiaalirahaston kautta tarkoittaa näin välillisesti tukea Venäjän sotatoimien edelleen rahoittamiselle.

 

Lisätietoja Sari Essayah, 0400-252 999