Ajankohtaista

RSS

Essayah huolissaan syrjäseutujen taksipalveluista

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah´n mielestä liikenneministeri Bernerin esittämät muutokset taksiliikenteeseen uhkaavat jättää syrjäseutujen asukkaat ilman luotettavia kuljetuspalveluita.
– Taksiliikenteen sääntelyn purkaminen lisää mahdollisesti palveluiden tarjontaa ja alentaa hintoja Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Maaseudun asukkaiden palvelut kuitenkin heikkenisivät, kun päivystys- ja asemapaikkavelvoite poistuu.

– Syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan, kuten ministeri Berner esittää. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa syntyy helposti alueellisia monopoleja, vaikka sääntelyä kuinka puretaan ja avataan kilpailua. Taksiliikenteen sääntelyn purkamisen maksumiehiksi tulisivat syrjäseutujen asukkaat sekä kunnat ja maakunnat, jotka joutuisivat tekemään epäedullisia sopimuksia alueen harvojen palveluntarjoajien kanssa, Essayah toteaa kannanotossaan.

Essayah ja Östman: PK-yrityksiin painottuva työllisyyspaketti oikeansuuntainen

Kirjoitettu kirjoittajana

– Annamme hallitukselle tällä kertaa myönteistä palautetta oikeansuuntaisista esityksistä, sillä painopiste työllisyyspaketissa on aivan oikea. On viisautta tukea pienten ja keskisuurten yritysten kykyä työllistää. Olemme täysin samalla linjalla ja esittäneet näitä toimenpiteitä muun muassa yrittäjyys- ja vaaliohjelmassamme sekä vaihtoehtobudjetissamme, toteaa Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

Östman iloitsee, että hallitus aikoo työllisyyspaketissaan toteuttaa monia KD:n esityksiä, muun muassa yrittäjävähennys verotukseen, starttirahan käyttö työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, itsensä työllistämisen helpottaminen käyttämällä työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan aloittamiseen ja helpotuksia ulkomaisten osaajien rekrytointiin sekä yritysrahoitukseen.

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että yritysvoittojen investointivaraus palautetaan tavalla tai toisella työllisyyspaketin yhteydessä, vaikka tältä osin hallituksen lupaukset jäivät epämääräisiksi.

– Nyt on oikea hetki palauttaa investointivaraus yritysten verotukseen, jotta saisimme lisäpotkua investoinneille. Ruotsissa on tämä malli, ja meilläkin oli vielä 80-luvun lopussa. ”Jaksotusrahasto” tai investointivaraus tarkoittaisi yritykselle mahdollisuutta varata enintään 25% voitosta tuleviin investointeihin, Essayah ehdottaa.

Samantapainen uudistus sisältyy oletettavasti ministeri Olli Rehnin lupaamaan ”köyhän miehen Viron malliin”. Viron mallissa yhtiö ei maksa veroa voitosta, jos yritys varaa osan voitosta tuleviin investointeihin. Vero maksetaan vasta omistajille maksetusta osingosta tai luovutusvoitosta, eli kun voitto ulosmitataan yhtiöstä.

– Köyhän miehen mallin sijasta tarvitsemme kunnollisen mallin, joka kannustaa yritysten kehittämiseen ja kasvuun, Essayah toteaa.

Lisäksi Essayah muistuttaa hallitusta lupauksista, että vanhemmuuden kustannuksia tullaan korvaamaan työnantajille.

– Se helpottaisi naisvaltaisten alojen yrittäjien mahdollisuuksia työllistää, hän sanoo.

Taloudelliset panostukset vähäisiä

Kristillisdemokraatit ottivat ilolla vastaan myös uutisen genomi- ja syöpäkeskuksen perustamisesta huippututkimuksen houkuttelemiseksi Suomeen. Östman muistuttaa kuitenkin, että luvatut taloudelliset panostukset ovat vähäisiä: vain 600 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Pohjalla ovat esimerkiksi Tekesille tehdyt leikkauspäätökset.

– Olemme vaatineet muun muassa Tekesille lisärahaa ja Team Finland –palveluille yhden luukun periaatetta. Uusiutuvan energian investoinnit, demo- ja pilottihankkeet ovat olleet vaihtoehtobudjetissamme. Hallituksen toimet ovat siis vaihtoehtobudjettimme linjan mukaisia, hän sanoo.

– Tämä on köyhän miehen budjetilla tehty oikeansuuntainen työllisyysohjelma, Östman tiivistää.

Essayah: Opiskelijoiden terveydenhuolto kuntoon sote-uudistuksessa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah patistaa hallitusta huolehtimaan opiskeluterveydenhuollon kattavasta ja laadukkaasta toteutuksesta sote-uudistuksessa.
– Opiskeluterveydenhuollon tulee edelleen olla keskeinen osa perusterveydenhuoltoa. Kaikki opiskelijat tavoittavalla laadukkaalla terveydenhuollolla voidaan varmistaa nuorten ongelmien tehokas ennaltaehkäisy ja oikea-aikaiset toimenpiteet. Hyvinvoiva opiskelija jaksaa opiskella ja valmistua ripeästi, Essayah muistutti Joutsassa.

– Opiskeluterveydenhuolto tulee järjestää yhtenäisenä kokonaisuutena, johon kuuluu tiivis yhteistyö oppilaitoksen kanssa. Hajanainen tuottajakenttä heikentäisi oppilaitosyhteistyön edellytyksiä. Siksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n toimintaedellytyksistä ja rahoituksesta on huolehdittava sote-uudistuksessa. Samalla on toteutettava YTHS:n toiminnan ulottaminen ammattikorkeakouluopiskelijoihin.

Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijat ovat ammattikorkeakouluissa opiskelevia paremmassa asemassa opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta, sillä he saavat kattavat terveydenhuoltopalvelut ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöltä YTHS:ltä. Amk-opiskelijoiden osalta se on kuntien järjestämisvastuulla.
– Syksyllä 2014 ammattikorkeakoululakia uudistettaessa eduskunta piti välttämättömänä, että amk-opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään uudelleen vastaamaan tasoltaan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä terveydenhuoltoa. Tuolloin edellytettiin hallitukselta ehdotusta, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaisi pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta palveluiden järjestämiseksi. Pyydettyä ehdotusta ei ole vielä kuulunut.

Essayah`n mukaan huolestuttavaa on opiskelijoiden mielenterveysongelmien, etenkin masennuksen, lisääntyminen.
– Mielenterveyden edistämisestä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tuottamisesta tulee huolehtia niin opiskelijoiden kuin muidenkin väestöryhmien osalta. Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta panostukset psyykkisen terveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin. Tämä on sote-uudistuksen toteutuksessa myös tärkeää muistaa, Essayah totesi.

Essayah: Tukea maatalouden biokaasulaitoksiin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah patistaa hallitusta suuntaamaan maatilan investointitukea myös biokaasulaitoksiin.  Puheissaan Savo-Karjalan KD-piirien kevätkokouksissa Kaavilla ja Outokummussa hän totesi, että maatalous on niin syvässä ahdingossa, että pienetkin kädenojennukset vaikkapa energiatalouden puolelta olisivat enemmän kuin tarpeen.

– Biokaasun tuotannon lisäämistä vaikeuttavat kuitenkin merkittävästi eräät säännökset. Tällä hetkellä energiantuotantotukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin vain siltä osin kuin tuotettu energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei tukea heru biokaasulaitosten rakentamiseksi, jos sitä tuotettaisiin yli oman tarpeen myyntiin vaikkapa lähialueen kiinteistöjen lämmittämiseksi tai liikennepolttoaineeksi. Tukilogiikka ontuu, sillä ei kai kaikkea navetassa tuotettua maitoakaan tilalla itse kuluteta, Essayah ihmetteli.

– Prosessissa syntyvän mädätteen käyttö on myös tehty lähes mahdottomaksi, vaikka ravinnekierrossa se korvaisi hyvin usein ulkomailta tuotua keinolannoitetta. Biokaasun tuotantoinvestoinnin tuen ehdoksi tulisi asettaa hygienisointivaatimukset, joilla mädätteen ravinteiden hyödyntäminen olisi järkevämpää kuin kärrääminen jäteveden puhdistuslaitokselle, esitti Essayah.

– Biokaasun tuotannon lisääntyminen on erittäin toivottava kehityssuunta huoltovarmuudenkin näkökulmasta.  Siinä käytetään kotimaista raaka-ainetta, jota saadaan mm. suojavyöhykenurmesta ja oljesta, jotka muutoin mädäntyvät hyödyntämättöminä. Kotimaisen uusiutuvan energian korvatessa ulkomailta tuotua fossiilista energiaa parannetaan kauppatasetta ja suoriudutaan EU:n edellyttämistä uusiutuvan energian lisäämisen tavoitteista, listasi Essayah biokaasun etuja.

Essayah on jättänyt biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseksi eduskunnassa laki- ja toimenpidealoitteet.

KD:lta kannustavan opintotuen malli – ahkeraa opiskelijaa palkitaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit esittävät oman kannustavan opintotukimallin, joka mahdollistaa opiskelun jopa pelkällä opintotuella ilman lainaa. Siinä ehdotetaan, että opintorahaa maksetaan kertyvien opintopisteiden mukaan.

– KD jatkaa rakentavien vaihtoehtojen esittämistä hallituksen näköalattomalle leikkauspolitiikalle. Haluamme oppositiosta osoittaa, että pelkän arvostelun sijasta on olemassa vaihtoehtoja. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan, toteaa KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

KD:n malli palkitsee ahkeraa opiskelijaa. Se kannustaa luomaan kontakteja työelämään, yrittäjyyteen ja huomioi perheelliset. Kannustavan opintorahan malli edellyttää, että tehokas opiskelu mahdollistetaan oppilaitoksissa ja opintopolkuja tehostetaan. Opiskelija voisi päättää, opiskeleeko hän nopeutetussa tahdissa, tekeekö opintojen loppuvaiheessa opiskelun ohella töitä vai ottaako opintolainaa.

Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa on kannustettava luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä, koska se edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Siksi mallissa esitetään helpotuksia opiskelijoiden työntekomahdollisuuksiin, muun muassa sitä, että tulorajat eivät koskisi lainkaan yritystuloa. Lisäksi tulorajat koskevat vain palkkatyötä opintorahakuukausilta, ja palkkatyön tulorajoja nostetaan 20%. Perheellisten opiskelijoiden äärimmäistä köyhyyttä helpotettaisiin maksamalla asumislisää myös huollettavista lapsista.

KD ei kannata opintorahaleikkauksia, mutta mikäli niitä kuitenkin tehdään, tulee lainapainotteisuutta lisätä vasta opintojen loppuvaiheessa opintorahakuukausien määrää vähentämällä. Hallituksen opintotukileikkauksille on vaihtoehto.

Alla Kristillisdemokraattien ehdotus kokonaisuudessaan.

Kristillisdemokraattien kannustava opintotuki

  • palkitsee ahkeraa
  • kannustaa luomaan kontakteja työelämään
  • kannustaa yrittäjyyteen
  • huomioi perheelliset
  • Kristillisdemokraattien kannustavassa opintotukimallissa opiskelijaa kannustetaan keskittymään opintojen alkuvaiheessa täysipainoisesti opintoihin ja etenemään opinnoissa ripeästi, kykyjänsä vastaavalla tahdilla. Opintoraha kytketään kertyneisiin opintopisteisiin, joten nopeasti opiskeleva saa nykyistä enemmän opintorahaa ja voi kustantaa opintonsa jopa kokonaan opintorahalla ja asumislisällä.
  • Opintorahaa maksetaan kertyneistä opintopisteistä 64 euroa opintopisteeltä. Esimerkiksi kolmessa vuodessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittava saa mallissamme opintorahaa 710 euroa kuukaudessa ja lisäksi asumislisän. Opintopisteiden kertyminen ei vaikuta asumislisän määrään, eli sitä maksetaan opintorahakuukausilta nykyisen järjestelmän mukaisesti.
  • Emme kannata opintorahaleikkauksia, mutta mikäli niitä kuitenkin tehdään, ehdotamme, että lainapainotteisuutta lisätään vasta opintojen loppuvaiheessa opintorahakuukausien määrää vähentämällä. Esimerkkimalli: Mahdollisuus opintorahaan ja asumislisään lakkaa, kun korkeakouluopiskelija on nostanut opintorahaa 36 kuukautta eli noin neljä lukuvuotta (nyk. 64 kk) ja ammattikorkeakouluopiskelija 27 kuukautta eli noin kolme lukuvuotta (nyk. 37 kk). Opintolainaa korkeakouluopiskelija voi kuitenkin nostaa edelleen 70 kuukauteen ja ammattikorkeakouluopiskelija 40 kuukauteen saakka. Mikäli tutkinnon vähimmäisvaatimus on yli 300 opintopistettä, opintorahakuukausia on vastaavasti enemmän.
  • Opiskelija voi päättää 1) opiskeleeko nopeutetussa tahdissa, 2) tekeekö opintojen loppuvaiheessa opiskelun ohella töitä, vai 3) ottaako opintolainaa. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa kannustetaan luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä.
  • Esitämme, että opintolainan valtiontakauksen maksimimäärää nostetaan opintorahakuukausilta 650 euroon kuukaudessa. Opintolainan maksimimäärä on 1100 euroa kuukausilta, joilta opintorahaa ei enää myönnetä. Opintolainahyvitys ja -vähennys poistetaan. Laina toimii epätasaisesti kertyvien opintopisteiden aiheuttamien tuloheilahdusten tasaajana.
  • Yritystoiminnasta saatava tulo ei kerrytä opintorahan tulorajoja. Opiskelijoita kannustetaan tällä keinolla perustamaan yrityksiä.
  • Tulorajat koskevat vain palkkatyötä opintorahakuukausilta, ja palkkatyön tulorajoja nostetaan 20%. Tulorajoja ei ole kuukausina, joina opiskelija ei nosta opintorahaa.
  • Sairastunut opiskelija ei pysty kerryttämään opintopisteitä, mutta hänenkin on syötävä. Hänen toimeentulonsa hoidetaan sairaspäivärahan kautta. Myös vajaakuntoisten opiskeluun luodaan oma tukijärjestelmänsä, joka mahdollistaa hitaamman edistymisen.
  • Perheen ja opiskelun yhdistämistä helpotetaan maksamalla yhdelle vanhemmalle asumislisä myös jokaisesta huollettavasta lapsesta sekä poistamalla opintorahan tuloraja, mikäli opiskelijalla on huollettavia lapsia.
  • Kannustava opintoraha edellyttäisi, että samanaikaisesti myös oppilaitosten opintopolkuja tehostetaan ja tehokas opiskelu mahdollistetaan. Oppilaitosten ja Kelan välinen tiedonkulku opintosuorituksista automatisoidaan.

Hallitukselta tekoja eikä vain voivottelua veroparatiiseista

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansainvälisen veronkierron rumat kasvot paljastuivat kun panamalaisen Mossack Fonseca -yhtiön kautta tapahtuneen verovälttely ja omaisuuden piilottelu tuli julkisuuteen.  Suomen hallituksen avainministerit ovat tuominneet veronkierron kovin sanankääntein, mutta hallituksen teot ovat tähän asti olleet päinvastaisia. Ylen ajankohtaisohjelmassa verohallituksen edustaja totesi, että heillä on vain 15 verotarkastajaa kansainvälisen veronkierron tutkimiseen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti syksyllä vaihtoehtobudjetissaan 10 miljoonan euron panostusta verohallintoon erityisesti verotarkastajien palkkaamiseksi. Hallituspuolueiden edustajat äänestivät kuitenkin tämän esityksen nurin.

Toivon hallitukselta voimasanojen ja paheksunnan sijaan tekoja veronkierron hillitsemiseksi.  Hallituksen pitäisi kehysriihessä linjata, että verohallinnolle ja muille viranomaisille saadaan riittävät resurssit verovalvonnan suorittamiseen.

Verotarkastukset parantavat rehellisen yritystoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä. Verovalvonta estää yhteiskunnallisten tukien väärinkäyttöä ja kansainvälistä veronkiertoa. Lisäpanostuksilla, toimintaa helpottavilla lainsäädäntömuutoksilla ja tarkastustoiminnan aktiivisella kehittämisellä saadaan moninkertainen tuotto lisääntyvien verotulojen muodossa.

Tällä on merkitystä, kun julkiset taloudet ovat kriisissä eri puolella Eurooppaa. Veronkierto ja veropetokset syövät veropohjaa ja jättävät rehellisten kansalaisten ja yritysten maksettavaksi petosten tekijöiden välttämät verot. On esitetty arvioita, että veropetoksilla ja veronkierrolla heikennetään julkisia talouksia entisestään jopa 1 000 miljardin euron verran vuodessa.

Niinpä on tullut poliittinen momentum lähteä taisteluun niistä rahoista, jotka oikeasti kuuluvat meille kaikille yhteisten hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi. Myös USA:ssa käyttöönotettu ns. FATCA-laki automaattisesta tietojensiirrosta on tuonut EU:lle painetta laittaa asia kuntoon myös Euroopassa.

Veroasiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, mutta verorikosten ylittäessä maiden rajat tarvitaan lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä niin EU-tasolla kuin globaalistikin. Veronkierron vastaisessa työkalupakissa esillä ovat olleet veroviranomaisten välinen automaattinen tietojen vaihto, veroparatiisi-käsitteen kattava määrittely ja ns. ”mustien listojen” käyttöönotto yhtenäisten kansainvälisten painostustoimien aikaansaamiseksi.

Viime aikoina julkisuuteen ovat nousseet useat kansainväliset suuryritykset, jotka erilaisten – sinällään laillisten keinojen – kuten yritysjärjestelyiden, sisäisen siirtohinnoittelun ja korkojen verovähennysoikeuden avulla siirtelevät ja jakavat voittonsa korkeamman verotuksen maista olemattomasti verotettuihin maihin tai veroparatiisialueille. Meillä Suomessa esille ovat nousseet ulkomaalaisomisteiset terveydenhoitoyhtiöt, joista ostetaan osin julkisin verovaroin terveydenhoitopalveluita, mutta jotka eivät osallistu veronmaksuun. Iso-Britanniassa nousi suuri kohu useista amerikkalaisista suuryhtiöistä kuten Google, Facebook ja Starbucks, jotka maksavat Britanniasta tienatuista miljoonista minimaaliset verot ja siirtävät voitot muualle.

Lakeja ei ole rikottu, mutta tiedot maksetuista veroista per maa varmasti lisäisivät julkista painetta aggressiivisen verosuunnittelun vähentämiseen. Verolakeja rikkovilta yrityksiltä tulisi evätä valtionavut ja kieltää osallistuminen julkisiin hankintoihin, samoin jäsenmaiden viranomaisten tulisi ottaa pois toimiluvat finanssilaitoksilta, jotka avustavat veropetoksissa.

Vielä lopuksi voisi todeta, että erityistä merkitystä tällä olisi kehitysmaiden taloudelle. On arvioitu, että raaka-ainevaroja hyödyntävät ylikansalliset yhtiöt siirtävät veroparatiiseihin siirtohinnoittelun takia noin 125 miljardia euroa oikeasti näille maille kuuluvia verovaroja. Summa on noin kaksinkertainen maiden saamaan kehitysapuun nähden.  Kyse on siis kaiken muun lisäksi myös globaalista oikeudenmukaisuudesta.

Essayah: Hallitukselta tekoja eikä vain voivottelua veroparatiiseista

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansainvälisen veronkierron rumat kasvot paljastuivat, kun panamalaisen Mossack Fonseca -yhtiön kautta tapahtuneen verovälttely ja omaisuuden piilottelu tuli julkisuuteen. Suomen hallituksen avainministerit ovat tuominneet veronkierron kovin sanankääntein, mutta hallituksen teot ovat tähän asti olleet päinvastaisia. Ylen ajankohtaisohjelmassa verohallituksen edustaja totesi, että heillä on vain 15 verotarkastajaa kansainvälisen veronkierron tutkimiseen.

– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti syksyllä vaihtoehtobudjetissaan 10 miljoonan euron panostusta verohallintoon erityisesti verotarkastajien palkkaamiseksi. Hallituspuolueiden edustajat äänestivät kuitenkin tämän esityksen nurin, toteaa Sari Essayah.

Essayah toivoo hallitukselta sanojen ja paheksunnan sijaan tekoja veronkierron hillitsemiseksi.
– Hallituksen pitäisi kehysriihessä linjata, että verohallinnolle ja muille viranomaisille saadaan riittävät resurssit verovalvonnan suorittamiseen, sanoo Essayah.

Verotarkastukset parantavat rehellisen yritystoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä. Verovalvonta estää yhteiskunnallisten tukien väärinkäyttöä ja kansainvälistä veronkiertoa. Lisäpanostuksilla, toimintaa helpottavilla lainsäädäntömuutoksilla ja tarkastustoiminnan aktiivisella kehittämisellä saadaan moninkertainen tuotto lisääntyvien verotulojen muodossa.

Biokaasu kiertotaloutta parhaimmillaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Luonnonvarojen säästäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta on synnyttänyt tarpeen uudelleen käyttää ja säilyttää resurssit ja materiaalit taloudessa mahdollisimman pitkään. Tuote suunnitellaan jo lähtökohtaisesti niin, että raaka-aineita kuluu mahdollisimman vähän ja ne voidaan erotella ja käyttää uudelleen. Tämä on synnyttänyt jo lähes hypeksi muodostuneen ilmiön kiertotalous, vaikka matonkuteita leikkaava mummo on ollut sen ytimessä iät ajat.

Sitra on laskeskellut, että kiertotalous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron mahdollisuus, sillä vahva teknologiaosaaminen, hyvä koulutustaso ja cleantech-taito entuudestaan antaa eväät pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Hyvä niin, mutta ennen maailman valloitusta olisi laitettava kotipesä kuntoon.

Maatalouden sivutuotteet kuten lanta ja kasvijätteet ovat erinomaisia kotimaisen uusiutuvan energian biokaasun lähteitä. Biokaasun tuotannon lisäämistä vaikeuttavat kuitenkin merkittävästi eräät säännökset. Ministeriö on viisaudessaan katsonut, että energiantuotantotukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin vain siltä osin kuin tuotettu energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa.

Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei tukea heru biokaasulaitosten rakentamiseksi, jos sitä tuotettaisiin yli oman tarpeen myyntiin vaikkapa lähialueen kiinteistöjen lämmittämiseksi tai liikennepolttoaineeksi. Tukilogiikka ontuu, sillä ei kai kaikkea navetassa tuotettua maitoakaan tilalla itse kuluteta.

Prosessissa syntyvän mädätteen käyttö on myös tehty lähes mahdottomaksi, vaikka ravinnekierrossa se korvaisi hyvin usein ulkomailta tuotua keinolannoitetta. Biokaasun tuotantoinvestoinnin tuen ehdoksi tulisi asettaa hygienisointivaatimukset, joilla mädätteen ravinteiden hyödyntäminen olisi järkevämpää kuin kärrääminen jäteveden puhdistuslaitokselle.

Biokaasun käyttöä voitaisiin edistää myös säätösähkön tuotannossa eriyttämällä tuotanto- ja kulutustarkoituksiin mitoitettujen liittymien hinnoittelua ja poistamalla omakäyttösähkön valmisteveron osuus.

Samoin liikennebiokaasun tuotannon edistäminen olisi mahdollista verotusta muuttamalla. Vuonna 2013 liikennebiokaasulle asetettiin käyttövoimavero. Sen poistaminen tai alentaminen auttaisi biokaasun tuotannon laajentamista, koska se tekisi liikennebiokaasun käytön autojen käyttövoimana nykyistä edullisemmaksi. Autoverossa ja ajoneuvoverossa tulisi hiilidioksidipäästöihin perustuvassa verotuksessa huomioida koko elinkaaripäästöjen taso. Tuotantotavasta riippuen biokaasu on joko lähes ilmastoneutraalia tai jopa vähentää ilmastokaasujen määrää.

Jätin edellä mainituista asioista laki- ja toimenpidealoitteet eduskunnan käsiteltäväksi. Maatalous on nyt niin syvässä ahdingossa, että pienetkin kädenojennukset vaikkapa energiatalouden puolelta olisivat enemmän kuin tarpeen.

Kirjoitus Töllöttimessä 31.3.2016

Perustulokokeilussa paljon epävarmuuksia

Kirjoitettu kirjoittajana

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa kokeiluun ns. osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuvat syyperusteiset etuudet. Eläkeläiset on tarkoitus jättää kokeilun ulkopuolelle.

Esitetyn osittaisen perustulon mallin suurin heikkous liittyy verotukseen ja siihen, ettei se pura riittävästi byrokratiaa ja kannustinloukkuja. Mallissa on laskennallisesti käytetty tasaveroprosenttia. Esimerkkinä käytetyllä 550 euron perustulolla tasaveroprosentti olisi 43 prosenttia, koska koko Suomen mittakaavassa malli maksaisi 19,3 miljardia euroa ja tarvittavat rahat tulisi kerätä keski- ja suurituloisilta takaisin. Joka tapauksessa perustulon piiriin tulisi lisää ihmisiä, kotona asuvia nuoria, pääomatuloilla eläviä jne. ja tämä johtaa nettoveroasteen kasvuun, jonka huolen myös työryhmän jäsenet ilmaisivat. Malli vaatii siltä osin harkintaa, sillä se hyydyttää palkansaajien ostovoimaa entisestään. Onneksi työryhmä tyrmää ns. puhtaan perustulon liian kalliina ja vain tuloloukkuja siirtävänä eikä se ole tulossa kokeiluun.

Työryhmän ansioksi on luettava erittäin hyvä ja perusteellinen tutkimusaineisto, jossa myös KD:n kannustavan perusturvan mallia on analysoitu. Raportissa on jopa korostettu KD:n mallin mukaisesti perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja vähenemäprosenttien asteittaisuutta.

KD:n kannustavan perusturvan mallia ei kuitenkaan voitu ottaa kokeilun pohjaksi, koska – kuten Kelan Olli Kangas totesi – meiltä puuttuu Suomesta reaaliaikainen tulorekisteri. KD:n malli pohjautuu Iso-Britannian Universal Credit -järjestelmään ja sen sekä negatiivisen tuloveron kokeileminen olisi edellyttänyt tulorekisterin olemassaoloa. Kristillisdemokraattien malli näyttää jääneen ulkopuolelle vain, koska kansallista tulorekisteriä ei ole saatu kehitetyksi riittävän aikaisin eikä tarvittavaa lainsäädäntöä sen tueksi. Urheilukielellä voisi kai todeta, että selvisimme semifinaaleihin.

Kristillisdemokraattien kannustavan perustulon malli tekisi työn vastaanottamisesta aina kannattavaa. Nythän tuloloukkuja jää edelleen osittaisen perustulon mallilla. Erityisesti vuokralla asuvien yksinhuoltajien tilanne tai työttömien tilanne ei juuri nykyisestä kohene.

KD jatkaa kuitenkin oman kannustavan perustulon mallin kehittämistä edelleen, sillä tulorekisteri tulee viimeistään 2019, jolloin työllisyyden ja kannustavuuden kannalta paras malli voitaisiin toteuttaa.

Essayah: Liikennebiokaasun päästöttömyys huomioon auto- ja ajoneuvoverossa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien kaksi lakialoitetta liikennebiokaasun edistämiseksi ovat tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Liikennebiokaasu ei elinkaaritarkastelussa tuota hiilidioksidipäästöjä, mutta tätä ei ole otettu huomioon autoverossa eikä ajoneuvoverossa, jotka määräytyvät hiilidioksidipäästöjen määrän ja ajoneuvon painon mukaan.

– Maakaasua ja kotimaista liikennebiokaasua käyttövoimanaan käyttäviä ajoneuvoja verotetaan aivan kuin ne käyttäisivät 100% fossiilista maakaasua. Kuitenkin monet kaasuautolla ajavat käyttävät käyttövoimana lähes yksinomaan kotimaista liikennebiokaasua. Maakaasun ja liikennebiokaasun osuudet kaasuautojen käyttövoimana ovat olleet vuonna 2014 noin 50% ja 50%, toteaa lakialoitteiden ensimmäinen allekirjoittaja Sari Essayah.

Hänen mukaansa on monia syitä suosia käyttövoimana liikennebiokaasua: se kilpailee ympäristöystävällisyydessä ja elinkaaren hiilidioksidipäästöissä tuulivoimasähköllä ladattujen sähköautojen kanssa, ja biokaasu on jopa tietyillä tavoilla tuotettuna sähköä käyttövoimana huomattavasti ilmastoystävällisempää. Biokaasun tuotannossa yhdistyy energian tuotanto, ympäristöystävällinen jätehuolto ja ravinteiden kierrätys. Se on kotimaista, parantaa huoltovarmuutta ja kauppatasetta ja tuo työllisyyttä maaseudulle.

– Sarjavalmisteisten kaasuautojen saatavuus on parantunut merkittävästi. Suomessa kaasuautojen määrä on jäänyt kuitenkin alhaiseksi, alle 2000 autoon, kun Ruotsissa on jo noin 50.000 kaasuautoa. Osaltaan kyse on siitä, että liikennebiokaasun tuotantoa ja tankkauspaikkoja ei vielä ole syntynyt Suomessa riittävän kattavasti.

Liikennebiokaasun tuotannon lisäämistä Suomessa hidastaa se, että ajoneuvoverossa ja autoverossa biokaasun elinkaaripäästöjen alhaisuutta ei oteta huomioon. Liikennebiokaasun osuus kaasuautojen käyttövoimana on Suomessa noin 50%. Lakialoitteiden mukaan biokaasun ympäristöystävällisyys pitää ottaa sekä autoverolaissa että ajoneuvoverolaissa huomioon siten, että verotaulukossa kaasuautojen verot kasvavat alimman sovellettavan veron määrästä vain 50% siitä määrästä, joka kohdistuu muihin ajoneuvoihin.

– Näin tehtäessä kaasuautojen hankintahinta ja vuosittainen ajoneuvovero alenisivat, ja ne tulisivat edullisimmiksi paitsi ajaa, myös hankkia. Kysynnän kasvu johtaisi liikennebiokaasun tuotannon kasvuun ja näin Suomen liikenteen päästöt alkaisivat tehokkaasti vähetä, toteaa Sari Essayah.