Ajankohtaista

RSS

Hallituksen vastustettava kriisitilanteen siirtomekanismia ja sisäisten siirtojen lisäämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hämmästelee hallituksen epämääräistä kantaa komission asetukseen kriisitilanteen siirtomekanismista. Komissio esittää Dublin-asetukseen kriisimekanismia, jonka perusteella se voi päättää turvapaikanhakijoiden siirtämisestä EU-jäsenmaasta toiseen sekä siirrettävien ihmisten lukumäärästä. Lisäksi Suomi on edelleen valmis osallistumaan Italian ja Kreikan auttamiseen sisäisten siirtojen kautta yhdessä sovitun taakanjaon mukaisesti.

– Komission esitys on toteutuessaan merkittävä maahanmuuttopolitiikan toimivallan siirto jäsenmailta komissiolle. Hallituksen kannassa viitataan ainoastaan hallitusohjelman kirjaukseen vapaaehtoisuudesta ja todetaan, että valtioneuvosto myöhemmin tarkentaa kantaansa komission esitykseen.

Sari Essayah´n mielestä tämä on riittämätöntä.
– Suomen tulee selkeästi vastustaa komission esitystä. On täysin käsittämätöntä, että Suomi antaisi komissiolle vallan päättää taakanjaosta. Onko niin, että hallitusohjelman kirjauksen täyttääkseen hallitus myöhemmin toteaa, että teemme sen vapaaehtoisesti?
– Sisäministeriön muistiossa kiinnitetään kyllä huomiota esityksen oikeusperustan epäselvyyksiin. Samoin kiinnitetään huomiota ehdotuksen toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen. Onkin kummallista, että hallitus ei selkeästi haasta komissiota, totesi Essayah.

– Esitykseen sisältyy lisäksi mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa. Kyseinen esitys on erittäin merkillinen, koska jäsenmaa maksaisi siitä, että se noudattaa Dublin-säännöstön perusperiaatetta.

Essayah vastusti eduskunnan Suuressa valiokunnassa myös Suomen kantaa suostua Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottamisen laajentamiseen.
– Hätätilamekanismin käyttöön otossa on jo ilmennyt ongelmia. Toisin sanoen juuri mitkään muut maat kuin Suomi ja Ruotsi eivät osallistu tähän taakanjakoon.
– Turvapaikan hakijoiden siirtäminen maasta toiseen on väärä signaali. Kreikkaa ja Italiaa tulee pikemminkin auttaa paikan päällä omien järjestelmiensä kuntoon saattamisessa, Essayah vaati.

Vaihtoehtoja ja kritiikkiä – ei juomien heittelyä

Kirjoitettu kirjoittajana

Demokratiassa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä on elintärkeä. Yhtä tärkeää on se, että oma mielipide ilmaistaan tavalla, joka kunnioittaa myös toisen sanan- ja ilmaisunvapautta. Tästä syystä lainsäädäntömme turvaa hyvin laajat vapaudet oman poliittisen tai vakaumuksellisen kannan ilmaisemiseen, mutta turvaa samalla jokaisen fyysisen koskemattomuuden sekä rajoittaa oikeuksia herjata tai pilkata toista. Poliittisen aktiivisuuden pitää olla mahdollista ilman, että siihen osallistuva joutuu kokemaan uhkaa mielipiteidensä takia.

On huolestuttavaa ja tuomittavaa, että laajoista vapauksistaan huolimatta kansalainen on päättänyt loukata valtiovarainministeri Aleksander Stubbin fyysistä koskemattomuutta heittämällä juomat hänen päälleen. Toivottavasti tämä jää ikäväksi yksittäistapaukseksi eikä ilmennä laajempaa hyväksyntää vastaavalle käytökselle.

Häiriköitsijä on kuin hiekkaa toisten silmille leikkikentällä heittelevä lapsi, joka on jo menettänyt kykynsä kertoa toisille omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Heittelyn ainoa seuraus on joutuminen vaikeuksiin. Häiriköinti on tehoton tapa vaikuttaa.

Julkisessa keskustelussa tahdotaan nostaa esille ja joskus tikunnokkaan yksittäisiä ministereitä ja poliitikkoja, koska näin asiat on helpompi hahmottaa. Totuus on kuitenkin toinen. Ministerit ovat instituutioita, joiden takana on oma poliittinen puolue, hallitus ja suuri määrä virkamiestyötä. Ministeri kantaa kyllä poliittisen vastuun omista lausunnoistaan, mutta esimerkiksi tehdyistä säästöpäätöksistä vastuu kuuluu koko hallitukselle. Leikkaukset ovat kaikkien kolmen hallituspuolueen: Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhdessä sopimat ja hyväksymät.

Oikea ja laillinen tapa osoittaa kritiikkiä on avoin kansalaiskeskustelu, tarvittaessa jopa mielenosoittaminen. Parhaimmillaan kritiikki sisältää vaihtoehtoisen etenemistavan; pelkkä sana ”ei” ei vielä tarjoa mitään vaihtoehtoa. Kukin voi rakentaa tehokkaasti demokraattista yhteiskuntaa perehtymällä eri puolueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin ja osoittaa sekä mielipidekyselyissä että vaaleissa kannatuksensa luotettavalle ja vastuulliselle puolueelle, mahdollisesti jopa liittyä sen jäseneksi tai pyrkiä ehdokkaaksi. Suosittelen tätä lämpimästi jokaiselle kansalaiselle.

Essayah: Kannustavasta perusturvasta apua työllistymiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Kannustavasta perusturvasta apua työllistymiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen

Kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nosti esille katsauksessaan huolen maan kasvavasta työttömyydestä.
– Työllisyysasteen parantamisen on oltava kunkin hallituksen tärkeimpiä huolenaiheita. Samalla on muistettava, että työpaikkojen luominen esimerkiksi julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin – näinhän vasemmisto esittää. Sen sijaan työllisyysasteen nostamisen on tapahduttava aidon talouskasvun kautta, luomalla hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle.
– Vasemmiston välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta vasemmistolaiset ratkaisukeinot ovat vanhentuneet. Emme myöskään kannata vihreiden aloitteesta syntynyttä perustulon mallia, joka on kallis, byrokraattinen ja siirtää kannustinloukut vain eteenpäin.  Kristillisdemokraattien malli on kannustava perusturva. Kristillisdemokraattien mielestä työnteon pitää olla aina kannattavaa.

– Esitämme, että KD:n kannustava perusturvamalli voisi olla pohjana hallituksen perustulokokeilussa. Joka tapauksessa me jatkamme mallin kehittämistä. Vain työnteon ja yrittämisen ollessa kannattavaa voi Suomi nousta taloudellisesta taantumasta, tiivisti Essayah.

****

KD:n puoluevaltuusto 28.11.2015
Katsaus, puolueen pj. Sari Essayah
Arvoisat kristillisdemokraatit, hyvät ystävät,

Vasemmisto on eilen jättänyt välikysymyksen työllisyydestä. Kokonaan vailla työtä oli lokakuussa 8,7 prosenttia suomalaisista. Luku oli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen parantamisen on oltava kunkin hallituksen tärkeimpiä huolenaiheita.

Samalla on muistettava, että työpaikkojen luominen esimerkiksi julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin, kuten vasemmisto esittää. Työllisyysasteen nostamisen on tapahduttava aidon talouskasvun kautta, luomalla hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Kasvulle suotuisa ympäristö syntyy, kun yhteiskunta tukee, rohkaisee ja kannustaa jokaista yksilöä ennen kaikkea omaan aktiivisuuteen, mutta hädän, heikkouden, sairauden tai epäonnistumisen hetkellä se myös tarjoaa turvaverkon. Tätä kristillisdemokraattista poliittista ideologiaa kutsutaan myös nimellä sosiaalinen markkinatalous. Vasemmiston välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta vasemmistolaiset ratkaisukeinot ovat vanhentuneet.

Kristillisdemokraatit tuovat työllisyyden ja työn kannustavuuden ongelmiin uuden vaihtoehdon, ratkaisun, joka ei ole sosialistinen eikä kapitalistinen, vaan inhimillinen. Esitämme kannustavaa perusturvaa.

Kokopäivätyön kannustimet ovat viime vuosina heikentyneet merkittävästi. Otan esille yhden VTT:n tutkimuksessa esitetyn esimerkkitapauksen. Jos perheessä on kaksi vanhempaa työmarkkinatuella, vuokra-asunto, kaksi lasta, joista toinen on päivähoidossa, toisen vanhemman kannattaa ottaa työtä vastaan vasta n. 3000 euron palkalla. Vasta tuolloin palkan jälkeen käteen alkaa jäädä selkeästi enemmän kuin kotiin jäädessä.

Voidaan kysyä, kuinka helposti työmarkkinatuella oleva voi saada työn, josta maksetaan tällaisia palkkoja? Suurin rokottava tekijä on päivähoitomaksu, joka nousee jyrkästi perheen tulojen mukaan. Jos perheen molemmat lapset menisivät päivähoitoon, käteen ei jäisi mitään.

Työnteon kannattamattomuus ei ole yksilön, vaan järjestelmän vika. Kristillisdemokraattien mielestä työnteon pitää olla kannattavaa. Olemme kannattaneet viime kaudella työttömyysturvan suojaosuuksia, jotta tilanne edes hieman paranisi. Ratkaisuksi byrokratialoukkuun on tarjottu perustuloa, josta hallitus on luvannut tehdä kokeilun. Haluamme omalla mallillamme mukaan tähän keskusteluun.

Mallin selvittäminen Suomessa on nyt ajankohtaista. Toimeentulotuki siirretään Kelaan 2017, jolloin maksuperusteet yhtenäistetään järjestelmään ja asia automatisoidaan. Arkki-hankkeessa Kelan 140 erillisjärjestelmää yhdistetään. Kela ja Verohallinto suunnittelevat uutta kuukausittaisia tuloja valvovaa kansallista tulorekisteriä. Siihen on jo budjetissa määräraha.

Olemme saaneet jo vaaleanvihreää valoa sille, että KD:n kannustava perusturvamalli mahdollisesti selvitettäisiin hallituksen perustulokokeilun yhteydessä. Joka tapauksessa me jatkamme asian selvittämistä eduskunnan ekonomistien kanssa. Vain työnteon ja yrittämisen ollessa kannattavaa voi Suomi nousta taloudellisesta taantumasta.

Tänä syksynä olemme myös esittäneet akuutimpaa helpotusta työllisyysongelmiin. Kristillisdemokraatit esittävät, että hallituksen kaavaileman ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaihtoehtona tarjottaisiin mahdollisuutta käyttää viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön.

Mahdollisuudessa työllistyä on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Sen sijaan mahdollisuus 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttämiseen palkkatukena helpottaisi työttömän työllistymistä myös ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden tullessa päätökseen. Tämä vähentäisi myös kuntien maksettavaksi tulevia sakkomaksuja, jos ne eivät työllistä tai osoita koulutus- tai harjoittelupaikkaa pitkäaikaistyöttömälle.

Työttömyysturvan aktiivikäyttöä on jo kokeiltu pienessä mittakaavassa. Järjestelmä kuitenkin purettiin ja sitä koskevat säädökset kumottiin tämän vuoden alussa. Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pohtivat uudelleen työttömyysturvan aktiivikäyttöä. Ja kannustamme heitä siihen.

Tänä syksynä hallitus on pyörtänyt ja muuttanut monia esityksiään, mikä on erittäin hyvä, sillä esitysten yhteisvaikutusten arviointi oli jäänyt varsin köykäiseksi. Tästä huolimatta edelleenkin monet jäljelle jääneistä säästötoimista kohdistuvat samoihin pienituloisiin eläkeläisiin sekä lasten arkeen päiväkodeissa ja kouluissa että myös perheiden talouteen. KD:n vaihtoehto hallituksen politiikalle on selkeästi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi. Paljon puhuttu talkoohenki alkaa pian rapista, jos toiset vain grillaavat ja toiset ovat pakotettuja kantamaan kaikki kortensa kekoon.

Arvoisat kristillisdemokraatit,

Jos alle 18-vuotiailla olisi äänioikeus, heidän kannattaisi ehdottomasti äänestää meitä. Nimittäin meidän vaihtoehdossamme päiväkodeissa olisi enemmän hoitajia ja pienemmät lapsiryhmät. Samoin peruskoulujen ryhmäkoot olisivat pienemmät. Hallitus esittää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista, mutta me esitämme lisämäärärahoja, joilla tämä estettäisiin. Myös yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille KD olisi paras ratkaisu, sillä satsaisimme yliopistokoulutukseen sekä nuorisotakuun toteutukseen panostamalla oppisopimus-koulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin.

Olemme puolustaneet myös opintotuen ja lapsilisien indeksikorotusten säilyttämistä. Nuoret ikäluokat toivottavasti arvostavat lisäksi sitä, että emme omalla vaihtoehdollamme lisäisi valtion velanottoa, siis velkaa, joka tulee jonain päivänä heidän maksettavakseen. Ei ole oikein elää tulevaisuuden sukupolven kustannuksella: ei velkaantumalla, mutta ei myöskään viemällä lapsilta ja nuorilta oman tulevaisuutensa rakennuspuita.

On edelleen panostettava lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. Tällä maalla on edelleen tulevaisuus, mutta se tulevaisuus on tehtävä. On luotava kestäviä rakenteita, jotka toimivat pohjana ja perustana tulevalle kasvulle.

Komission kesäkuinen ”viiden puheenjohtajan raportti” ajaa voimakkaasti liittovaltiokehitystä talous- ja rahaliiton kautta. Nyt lokakuussa tuli tiedonannon siitä, kuinka raportin ehdotukset pantaisiin käytäntöön.

Aiempien esitysten ja raportin taustalla olevien kaavailujen mukaan euroalueelle tulisi yhteinen budjetti, valtiovarainministeriö ja verotus seuraavien 10 vuoden sisällä. Lyhyellä parin vuoden aikavälillä nykyisiä sääntöjä tulkittaisiin tiukasti ja kontrollia jäsenmaiden taloudenpitoon lisättäisiin.

Komission tiedonanto keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Se kuitenkin selkeästi toteaa, että kaikkia näitä toimia tulee tarkastella askelina kohti kymmenen vuoden kuluttua toimivaa ”todellista” talous- ja rahaliittoa, etenemistä kohti keskitettyä talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittista unionia. Tähän tähtäävät ehdotukset lisäävät euromaiden valtiontalouksien kontrollia tiukentamalla nykyisten säädösten tulkintaa.

Taloudellisesti merkittävin lyhyen aikavälin ehdotus lienee yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaminen. Silloin Suomessakin toimivat pankit osallistuisivat muiden jäsenmaiden pankkien konkurssien maksamiseen. Ne keräisivät tähän tarvitsemansa rahat asiakkailtaan. Hallituksen kanta komission EMU-tiedonantoon on kriittinen, mistä voi iloita. Siinä on kuitenkin muutama kohta, jota voisi tiukentaa. Esimerkiksi pankkien konkursseja varten perustetusta kriisinhallintarahastosta yhteisvastuuta ei pitäisi ennen aikaisesti lisätä valtioiden takauksilla.

VM:n työryhmän tuore raportti “Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista” asettaa vaihtoehdoiksi komission mukaisen keskitetyn ohjauksen EMU:n ja toisaalta markkinakuri-EMU:n. Keskitetyn ohjauksen EMU:ssa suositaan kasvavaa yhteisvastuuta ja se johtaa tulonsiirtoihin jäsenmaiden kesken. Markkinakuri-EMU:ssa puolestaan jäsenvaltiot ovat vastuussa omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista.

KD on vastustanut yhteisvastuun lisäämistä ja ollut markkinakuri-EMU:n kannalla. Markkinoiden toimiessa jäsenmaiden heikko taloudenhoito johtaa valtionvelan korkojen nousuun ja hyvä taloudenpito korkojen laskuun.

Markkinakuri-EMU pakottaa jäsenmaat pitämään huolta yritystoiminnan edellytyksistä, turvallisuudesta, toimivasta infrastruktuurista, koulutetusta työvoimasta ja sen innovatiivisuudesta. Investoinnit suuntautuvat tällöin jäsenmaihin, joissa tuotanto on edullisinta ja asiat hoidetaan parhaiten. Muita köyhemmät jäsenmaat vaurastuvat näin omalla työllään. Siksi tuleekin parantaa sisämarkkinoita, jossa yritykset toimivat yhteisin säännöin.

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan tärkeimpiä ja perustavimpia tehtäviä on taata kansalaisten turvallisuus. Syksyn aikana turvallisuuden tunnetta ovat horjuttaneet sekä yhä hallitsematon pakolaiskriisi että Pariisiin kohdistunut raju ja järkyttävä terrori-isku. Käsittelen hiukan näitä molempia, ensin pakolaiskriisiä.

KD on ottanut kantaa jo kesästä asti pakolaiskriisin hallintaan. EU:ssa ja hallituksessa tehtiin virheliike, kun pakolaiskriisiä lähdettiin ratkomaan keskittymällä turvapaikanhakijoiden siirtelyyn EU:n sisällä, kun huomio olisi alun perinkin pitänyt kiinnittää siihen, miten houkutusta tulla Eurooppaan voitaisiin vähentää ja miten auttaminen voitaisiin tehdä koordinoidusti. Tuolloin puhuimme kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamisen puolesta, mutta kriisi on yltynyt niin, että voimat on keskitettävä nyt akuutin tilanteen ratkomiseen.

Schengen-alueen sisärajatarkastusten palauttaminen määräaikaisesti on nyt perusteltua. Koko Schengen-sopimusta ei kuitenkaan pidä nyt kuopata, koska tarvitsemme kaiken sen rajavalvontaan liittyvän yhteistyön, mitä sopimukseen liittyy. EU:n ulkoraja on saatava yhteisin ponnistuksin pitäväksi ja kauan luvatut Hot Spotit, eli tarkastuspisteet on saatava ulkorajoille toimintaan. Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista olisi viisautta pidättäytyä, kunnes tilanne rajoilla saadaan vakautettua ja hallintaan.

Suomella on oltava mahdollisuus kontrolloida, ketä maahamme tulee ja viranomaisilla on oltava keinot taata, ettei maahantulijoista muodostu uhkaa kantaväestölle.  Auttamisen on tapahduttava koordinoidusti. Hallitsematon maahantulo on saatava loppumaan.

KD:n peruslähtökohta maahamme tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteen on se, että kohtaamme jokaisen ihminen ihmisenä ja autamme avuntarvitsijaa. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole kaupan eivätkä poisheitettäviä, kun tilanne muuttuu hankalaksi. Toimimme arvojemme mukaisesti jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. On tärkeää ymmärtää, että vaikka maahan tulleiden joukossa voi olla jopa rikollisia, samaa reittiä tulleet eivät ole vastuussa tai syyllisiä heidän tekoihinsa. Kohtaamme jokaisen ihmisen ihmisyksilönä, lähimmäisenä.

Hyvät kuulijat,

Euroopan ytimeen kohdistettu terrori-isku Pariisissa on kiihdyttänyt keskustelua ja toimia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi Euroopan tasolla. Vaikka Suomeen kohdistuvan terrori-iskun riski on edelleen matala, se on kuitenkin mahdollinen ja valitettavasti viime aikoina kasvanut. Tästä kertoo suojelupoliisin äskettäinen päivitys uhka-arvioon.

Suomessa asuu satoja henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin. Viranomaisilla tulee olla riittävät valtuudet, keinot ja resurssit ennaltaehkäistä mahdollisia terrorismirikoksia. Puutteita korjaavaa lainsäädäntöä on tarpeen kiirehtiä.

Suomessa ei tällä hetkellä ole lainkaan sellaista tiedustelulainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tapahtuvan tiedonhankinnan esimerkiksi terrorismista. Tämä on poikkeuksellista niin pohjoismaiden kuin EU-maidenkin keskuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että tietoliikennetiedustelun avulla on pystytty estämään terroritekoja. Myös oikeudesta tehdä kotietsintöjä esimerkiksi tutkimalla tietokoneella olevaa materiaalia ilman ennakkoilmoitusta olisi hyötyä erityisesti terrorismirikosten estämisessä.

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet,

Sote-uudistus on jälleen puheenaiheena, ja oikein onkin, sillä kyllä tämä uudistus edelleen tarvitaan, jotta tulevaisuuden hyvinvointipalvelut voidaan turvata kaikkialla maassamme. Viime viikon keskiviikkona pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta. On todettava, että valittu hallintomalli ei ole ideaalinen, eikä siinä noudatettu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoiden ensisijaisia neuvoja.

Tärkeintä on kumminkin päästä liikkeelle kehittämään tulevaisuuden palvelurakennetta niin, että hoitoketjut saadaan sujuviksi ja palvelujen painopistettä voidaan siirtää peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen. Yhteen toimivat tietojärjestelmät, niiden innovatiivinen hyödyntäminen sekä valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut tuovat suuria mahdollisuuksia palvelujen tehostamiseen ja parantamiseen.

Asiakkaan valinnanvapaus voi auttaa pieniä, paikallisia palveluntarjoajia kunhan huolehditaan siitä, että hankintoja kilpailutettaessa näillä kasvavilla hallintoalueilla ja valtakunnallisessa hallintoyksikössä turvataan kotimaisten pienten yritysten mahdollisuudet pärjätä monikansallisille yhtiöille, jotka ovat nykyjärjestelmässä vallanneet markkinoita.

Sote-uudistuksen vaikutukset ulottuvat yli vaalikauden, vuosikymmeniksi eteenpäin. Edessä on suuria, vielä ratkaisemattomia kysymyksiä rahoituksesta, omistusjärjestelyistä, palkkaharmonisoinnista, sairaalaverkostosta, väliportaan hallinnosta, lähidemokratiasta ja perusoikeuksiin sovittamisesta. Siksi tarvitaan hyvää yhteishenkeä, hallitus- ja oppositiorajan ylittävää yhteistyötä, jotta päätöksenteko ei poukkoilisi kulloisenkin poliittisen tuulen mukana.

Olen iloinen, että meitä kristillisdemokraatteja parlamentaarisessa sote-ryhmässä edustaa Päivi Räsänen. KD tekee siis parhaansa, että ratkaisut myös esille tuleviin pulmiin saadaan aikaiseksi ja uudistus vietyä maaliin asti.

Hyvät ystävät,

Kristillisdemokraatit on tulevaisuuspuolue, perhepuolue, turvallisuuspuolue, mutta myös hyvinvointipuolue. Päämääränämme ei ole, että hyvinvointipalveluyhteiskunta, vaan hyvin voiva yhteiskunta ja että ihmiset voisivat hyvin.

Kukin meistä toimii paikallisesti, mitä sinä voisit tehdä esimerkiksi oman kuntasi liikuntapaikkojen kunnostamiseksi ja lasten liikuntaharrastusten tukemiseksi? Onko kunnassasi lapsilla, myös kouluikäisillä, paikkoja, joissa on mukava liikkua, leikkipuistoja, kiipeilypaikkoja jne.? Saako nuoriso skeitata ja pelata katukorista? Pienillä ja edullisilla asioilla saadaan aikaan hyvinvointia.

Minut pysäytti Ylen uutinen, jossa haastateltiin tänne pakolaisena tullutta nuorta miestä. Aiheena oli, miten Isis värvää Suomesta taistelijoita. Haastateltu toi esille, että monet hänen kavereistaan, jotka kuuluivat värväreiden kohderyhmään, voisivat olla jopa huippu-urheilijoita, mutta pääsy urheiluseuroihin tyssää rahan puutteeseen. Annetaanko maahanmuuttajanuorelle tai muuten varattoman perheen nuorelle mahdollisuutta liikuntaharrastukseen?

Heräsi kysymys, miten me KD:n aktiivit voisimme etsiä ja löytää keinoja tukea vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia harrastaa. Kuinka paljon voisimme tukea nuoria ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan ihan vaan antamalla heille mahdollisuuksia kunnollisiin harrastuksiin? Heikoistakin lähtökohdista tulevalle harrastaminen voi olla keino päästä elämään ja jopa työuraan kiinni. Tätä tietä ei pidä katkaista jo alkumetreillä.

Hyvät ystävät,

Poliittinen syksy on siis ollut vilkas ja vaiherikas. Olemme muistuttaneet välikysymyksellä keskustalaista liikenneministeriä harvaan asuttujen seutujen liikenneyhteyksien tärkeydestä. Olemme puolustaneet perussuomalaisen ulkoministerin edessä suomalaisten oikeutta päättää omista asioistaan EU:ssa. Olemme muistuttaneet kokoomusta poliisien määrärahojen tärkeydestä. Muistutamme hallituspuolueita heidän omista arvoistaan ja lupauksistaan. Mitä vaikeampi on aika, sitä tärkeämpää on pitää arvot ja visio kirkkaana, mikä on se päämäärä, jota kohti maatamme tahdotaan kehittää.

Ainako auki?

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee parhaillaan liikeaikalain kumoamista. Toteutuessaan hallituksen esitys siirtää Suomen niiden harvojen maiden joukkoon Euroopassa, joissa kauppojen ja kampaamojen aukioloa ei säännellä millään tavoin. Kaupat voivat olla halutessaan auki 365 päivää vuodessa vaput, pääsiäiset, itsenäisyys- ja joulupäivät mukaan lukien.

Turhan byrokratian purkaminen on sinällään hyvä asia, mutta aivan näin pitkälle meneviä linjauksia eivät edes Kaupan liitot esittäneet. Nykyinen laki on sekava sekin; on pinta-alaa liittyviä huojennuksia, kesä- ja joulunalussesonkeja sekä yhden aluehallintoviraston myöntämiä poikkeuslupia, joiden käsittelyn kankeus ja hitaus on ollut vertaa vailla. Eduskuntakeskustelussa esitin, että nykylakia olisi selkeytetty eikä siirrytty toiseen ääripäähän.

Suuret päivittäistavaraketjut ja toisaalta pienet erikoisliikkeet näkevät aukiolokysymyksen hyvin eri tavoin. Vaikka pienyrittäjä voisikin esityksen mukaisesti kauppakeskuksissa pitää jatkossakin yhden vapaapäivän viikossa, niin käytännössä kilpailutilanne pakottaa tiskin taakse myös sunnuntaina. Toisaalta pienet ruoka-kaupat ja kioskit tulevat nykyisen kilpailuetunsa häviämään eli keskustan kivijalkakaupat kituvat ja peltojen hypermarketit kiittävät. Euroopan keskittynein kaupan rakenne jatkaa samalla tiellä valtiovallan suotuisella avulla.

Kaupan ja kampaamojen työntekijöistä valtaosa on naisia, joilla on päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin ylimalkaisesti, että kauppojen vapaammat aukioloajat eivät ole nykyisellään merkittävästi lisänneet vuorohoidon tarvetta suurimmissa kuntakeskuksissa.  Päivähoitoa ei kuitenkaan kaikkialla ole tarjota 24/7 -periaatteella, joten aukiolon täysi vapauttaminen lisää viikonlopputyötä myös lastenhoidossa ja kuntien kustannukset kasvavat. Liikeaikalain kumoaminen on jälleen esimerkki hallituksen kovalla kiireellä ja puutteellisilla vaikutusarvioilla tekemistä esityksistä.

Kristillisdemokraateille tämä on ollut yksi arvopohjastamme käsin tarkasteltava kysymys. Varmasti meistä useampi on joskus sunnuntainakin kaupassa käynyt, mutta aukiolojen täydellinen vapauttaminen merkitsee koko yhteiskunnan rytmin muuttumista. Aikana, jolloin uupumus on suurin yksittäinen syy työurien ennen aikaiselle katkeamiselle, ei pitäisi tätä arkeen latautumisen aikaa perheen ja ystävien kanssa murentaa. Yksi yhteinen vapaapäivä vaalii myös maamme kulttuurisia juuria.

Sari Essayah Turkin pudottamasta venäläiskoneesta – Venäjän ja Nato-maiden sovittava Syyrian operaatioistaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolestunut venäläisen sotilaskoneen pudottamisesta aiheutuvasta lisäjännitteestä Nato-maiden ja Venäjän välillä.

– Oli odotettavissa, että jotain tämänkaltaista voisi tapahtua. Alueella operoi useamman eri maan ilmavoimia ja ilmeisesti kaikilla osapuolilla ei ole ajantasaista tietoa muiden operaatioista ja niiden kohteista. Venäjän ja Nato-maiden olisi sovittava operaatioistaan Isisiä vastaan Syyriassa, toteaa Essayah.

Turkki on aiemmin varoittanut ilmatilaansa loukanneita venäläiskoneita ja pudottanut Syyrian ilmavoimien koneen sekä ilmeisesti venäläisen miehittämättömättömän lennokin. Nato kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen Turkin ja Syyrian välisen rajan tapahtumien vuoksi.

Essayah Oulussa: Oulu-Kemi logistinen sepelvaltimotauti

Kirjoitettu kirjoittajana

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun KD -piirin piirikokouksessa vieraillut Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah oli huolissaan alueen liikenneyhteyksien sujuvuudesta.

– Oulu-Kemi välillä on rekkaliikennettä aivan vastaavissa määrin kuin etelämpänä 4-tien varrella. Kemi-Tornio alueella on suurteollisuutta, jonka tavarakuljetukset ja muun logistiikan hoito vaatii kunnoltaan parempia ja leveämpiä tieyhteyksiä. Välillä Oulu-Kemi on eräänlainen logistinen sepelvaltimotauti; kasvaneet liikennemäärät tukkivat tien ja aiheuttavat jatkuvia vaaratilanteita ja vakavia onnettomuuksia.

– Olen pettynyt siihen, että hallitus ei ole tuomassa eduskuntaan liikennepoliittista selontekoa, jolla voitaisiin varmistaa, että Suomen aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kuten aiemmat hallitukset ovat linjanneet. Liikenneyhteyksiä ei ole vara päästää rapautumaan kunnoltaan, koska se heikentää maakuntien edellytyksiä houkutella edelleen yritysinvestointeja ja työvoimaa, Essayah totesi.

Essayah ryhmäpuheenvuorossa: Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakuntia

Kirjoitettu kirjoittajana

Välikysymys hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksista kansalaisille ja alueelliselle saavuttavuudelle 17.11.2015

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakuntien edellytyksiä houkutella yritysinvestointeja, työvoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita. Edellinen hallitus linjasi liikennepoliittisessa selonteossaan, että ”Suomen aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena.” Tämä on periaate, josta meillä on Suomessa ollut pitkään yhteinen näkemys ja siitä ei tule luopua.

Hallituksen päätös vähentää raideliikenteen ostopalveluliikennettä on lyhytnäköistä politiikkaa ja turhaa hätäilyä. Ilmoitus haja-asutusalueiden junavuorojen lakkauttaminen tuli alkusyksystä täytenä yllätyksenä. Keuruu, Nurmes, Lieksa, Vilppula, Ähtäri, Siuntio ja moni muu paikkakunta jää kokonaan ilman junayhteyttä. Junayhteyksien heikentäminen vaikeuttaa ihmisten liikkumista erityisesti syrjäseudulla.

Regeringens beslut att spara på inköp av tågtrafik påverkar ett stort antal finländare runt om i landet. Nedläggandet av stationerna i Ingå och Sjundeå samt minskandet av tågturer till Hangö är ett allvarligt slag mot den lokala befolkningen och näringslivet i Västra Nyland.

Kristillisdemokraattien mielestä raideliikenteen avaaminen kilpailulle ei itsessään ole pahasta, mutta se pitää tehdä hallitusti ja siten, että varmistetaan kattavat palvelut koko maahan. Kilpailun avaamisen kiirehtiminen on turhaa tilanteessa, jossa EU:n neljäs rautatiepaketti on kuitenkin vielä keskeneräinen. Huonosti toteutettu kilpailutus tuo alalle pahimmillaan kermankuorijat ruuhka- Suomen kannattaville reiteille ja harvaan asuttu maaseutu menettää vähäisetkin liikennepalvelunsa.

Lentoasemaverkon supistaminen on viime vuosina ollut usein esillä. Monet maakuntien kasvukeskukset ovat vaarassa jäädä ilman elinkeinoelämän tarvitsemia yhteyksiä. Tässäkin yhteydessä tulee tarkastella kokonaisuutta. Investoinnit Helsinki-Vantaan lentoasemaan ovat tärkeitä mutta meidän tulee huolehtia myös maakuntakenttien elinvoimasta. Helsinki-Vantaan lentoasema tarvitsee toimivaa syöttöliikennettä myös kotimaassa.

Uudet digitaaliset palvelut vaikuttavat myös liikenteeseen. Taksiliiton Valopilkku-sovellus on yksi hyvä esimerkki. Uusia ideoita ja uusia palvelumuotoja tarvitaan ja on hyvä, että hallitus suhtautuu myönteisesti innovatiivisiin uusiin ratkaisuihin. Mahdollisen taksilain uudistamisen yhteydessä tulee muistaa, ettei kaikkea sääntelyä kannata heittää romukoppaan.

Suomessa on tällä hetkellä erittäin luotettavat ja turvalliset taksipalvelut. Taksipalveluita on myös saatavilla koko maassa. Ei tarvitse mennä Tukholmaa kauemmas nähdäkseen mitä tapahtuu kun taksialan sääntelyä vähennetään. Länsinaapurissa taksikalusto on vanhaa ja hinnoittelu mielivaltaista. Huonoista kokemuksista ja esimerkeistä tulee ottaa oppia uudistuksia valmisteltaessa.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi nousee vain työnteolla. Haluamme kuitenkin muistuttaa hallitusta siitä, ettei kaikki kehitys tapahdu täällä pääkaupungissa. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin maakunnissa. Panostukset esimerkiksi biotalouteen eivät ole kannattavia ilman kunnollisia ja luotettavia liikenneyhteyksiä. Lyhytnäköiset säästöpäätökset, jotka vievät mennessään kasvun edellytykset, ei ole järkevää politiikkaa.

Kannatan edustaja Taimelan epäluottamuslause-esitystä.

EU:n kaksoisstandardit alkuperämerkinnöissä

Kirjoitettu kirjoittajana

EU-komissio linjasi keskiviikkona, että Golanin kukkuloilla, Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa tuotetut ja valmistetut tuotteet on merkittävä ”siirtokunta”-merkinnöillä, mikäli ne tulevat israelilaisilta ”siirtokunta”-elinkeinonharjoittajilta. Jos tuotteet tulevat puolestaan samalta alueelta, mutta palestiinalaisilta tuottajilta valmistuspaikka voidaan vielä varmistaa ”product from Palestine”-merkinnällä.

Linjaus on kaikessa kummallisuudessaan täysin käsittämätön. Alkuperämaa-merkinnöissä on tähän asti kuluttajille haluttu antaa tietoa siitä, mistä tuote on peräisin, ei suinkaan tuottajan etnisestä alkuperästä. Pitäisikö poronliha Lapista merkitä ”saamelaiseksi” poromiehen taustan mukaan, tai onko närpiöläisen tomaatin alkuperästä tiedettävä maanviljelijän suomen- vai ruotsinkielisyys?

Komissio varmaan itsekin ymmärtää ”tulkitsevan tiedonannon” omituisuuden, sillä tekstissä pyritään vakuuttamaan, ettei tällä luoda uutta säännöstöä, vaan tulkitaan vain komission jo voimassaolevia linjauksia ja vastuu toimeenpanosta ja oikeasuhteisten sanktioiden asettamisesta on jäsenvaltioilla. Kuitenkin lähes seuraavassa kappaleessa todetaan, että komissio voi tarvittaessa aloittaa rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan.

”Tulkitsevan tiedonannon” valitseminen päätöksenteon muodoksi on komission keino välttää linjauksen demokraattinen käsittely jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa, ja ikään kuin sanella päätös Brysselin viisaudella. Samaisessa paperissa viitataan ”useissa” jäsenmaissa jo käytössä oleviin alkuperämerkintöihin. Käytäntö on voimassa peräti Belgiassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa.

Ongelma on varmasti poliittinen, mutta komissaari Dombrovskin väite siitä, että EU ei tällä menettelyllä tue minkäänlaista boikottia tai pakotteita Israelia vastaa, on falskia. Ilmapiiri Euroopassa on Israelia kohtaan negatiivinen, ja tällaiset linjaukset eivät ole omiaan parantamaan EU:n mahdollisuuksia toimia rauhanvälittäjänä alueella.

Kiistellyillä alueilla israelilaisissa yrityksissä ja tiloilla työskentelee parikymmentä tuhatta palestiinalaista, mutta näiden toimien takia myös monet palestiinalaisten työpaikoista häviävät ja alueen kehitys taantuu kaikkien osapuolten menetykseksi. Tämäkin tosiasia lienee tiedonannon tekijöiltä unohtunut.

Ongelma on myös alkuperämerkinnöissä itsessään. Euroopan parlamentissa ollessani seurasin hämmentyneenä kuinka Italia ja Espanja ajoivat mm. vaatteiden, laukkujen ja kenkien ”made in”-merkintöjä, vaikka materiaalit oli tuotu Afrikasta, tuote valmistettu Kaukoidässä ja vain viimeinen sauma ommeltu kyseisessä maassa. Jopa maataloustuotteiden kohdalla tuotteen kasvatus, jatkojalostaminen ja pakkaaminen voivat kaikki tapahtua eri paikassa. Alkuperämerkintä ei todellakaan aina kerro kaikkea, mutta Italian ja Espanjan kohdalla siitä voidaan joustaa. Sen sijaan Golanilla, Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa elinkeinon harjoittajan etninen taustakin ratkaisee!

Essayah: Tärkeää että sote-asiassa päästiin eteenpäin

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mielestä on hyvä, että sote-asiassa päästiin eteenpäin, vaikka esitetty ratkaisu kuulostaa enemmän sekavalta poliittiselta kompromissilta kuin että se nojaisi mihinkään asiantuntijanäkemykseen.

Essayah haluaa saada hallituksen kompromissiratkaisusta tarkempaa tietoa ennen kuin kommentoi täsmällisemmin.

-Kompromissi, jossa sote-palveluita järjestetään 15 alueen puitteissa, vaikka itsehallintoalueita perustetaan 18, vaikuttaa melko monimutkaiselta. Kuitenkin sote-palvelujen laadukkaan ja tehokkaan järjestämisen kannalta pienempi määrä on asiantuntijoiden näkemyksen mukaan parempi.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä sote-alueiden määrä ei ole uudistuksessa ainut ratkaisevaa asia, vaan sisältö kokonaisuudessaan.

– On vielä hankala kommentoida esityksen kokonaisuutta, sillä ei ole saatu tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mitkä ovat ne kolme maakuntaa, jotka joutuvat tekemään yhteistyötä.

– Tärkeintä kuitenkin on, että Sote-uudistus tulee saattaa loppuun niin, että lähipalvelut, laadukas hoito ja parhaan asiantuntemuksen hyödyt asiakkaille turvataan koko maassa, Östman totesi.

Essayah ja Östman osallistuivat KD:n Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokoukseen Vaasassa.

Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Kirjoitettu kirjoittajana
Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Sote-uudistusta on pidetty pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisena uudistuksena, mutta kyseessä on nykyisen itsehallinnollisen ja järjestämisvastuullisen kunnan aseman ratkaiseva heikentyminen.
– Uudistuksen myötä monien kuntien budjeteista ja henkilöstöistä yli puolet siirtyy uusille itsehallinnollisille sote-alueille, joiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, muistutti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah maanantaina Suonenjoella.

Essayah´n mukaan suurena vaarana on, että sote-palvelujen toimivuus ja niiden asiakkaiden etu on uudistuksessa jäämässä sivuasiaksi, kun sote-alueiden määrästä kiisteltäessä taistellaan poliittisesta vallanjaosta.
– Potilaan paras on oltava vallantavoittelun edellä sote-alueiden määrästä päätettäessä.

Essayah muistuttaa, että mitä enemmän itsehallintoalueita luodaan, sitä varmemmin valta keskittyy muutamalle suurimmalle puolueelle. Demokratiaa vääristävät korkeat piilevät äänikynnykset, joita eduskuntavaalien vaalipiiriuudistuksilla on pyritty madaltamaan, palaavat kuvioihin.

– Aluehallinnon henkeä ei olisi saanut päästää pullosta ulos. Sote-uudistuksen vanavedessä itsehallintoalueille ollaan siirtämässä maakuntaliittojen, Ely-keskusten, palo- ja pelastustoimen tehtävien ohella kenties toisen asteen koulutusta ja työllisyyspalveluja. Monilta osin tämä valtion, itsehallintoalueen ja kuntien välinen työnjako on vielä selvittämättä puhumattakaan esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuusmassan huollosta ja hallinnoinnista.

Muutos tulee merkitsemään myös suurta verouudistusta. Essayah´n mukaan lienee jo selvää, että itsehallintoalueiden rahoitusta ei voi hoitaa epätasaisen kustannusvastuun takia kunnista, vaan vaihtoehtoina ovat lähinnä verojen ohjaaminen valtion kautta tai uusi itsehallintoalueen sote-vero nykyisen Yle-veron tapaan.

– Kunnallisesta itsehallinnosta ollaan siirtymässä aluehallintoon kuin vaivihkaa ilman kunnollista ideologista keskustelua, Essayah harmittelee.