Ajankohtaista

RSS

Sari Essayah Turkin pudottamasta venäläiskoneesta – Venäjän ja Nato-maiden sovittava Syyrian operaatioistaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolestunut venäläisen sotilaskoneen pudottamisesta aiheutuvasta lisäjännitteestä Nato-maiden ja Venäjän välillä.

– Oli odotettavissa, että jotain tämänkaltaista voisi tapahtua. Alueella operoi useamman eri maan ilmavoimia ja ilmeisesti kaikilla osapuolilla ei ole ajantasaista tietoa muiden operaatioista ja niiden kohteista. Venäjän ja Nato-maiden olisi sovittava operaatioistaan Isisiä vastaan Syyriassa, toteaa Essayah.

Turkki on aiemmin varoittanut ilmatilaansa loukanneita venäläiskoneita ja pudottanut Syyrian ilmavoimien koneen sekä ilmeisesti venäläisen miehittämättömättömän lennokin. Nato kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen Turkin ja Syyrian välisen rajan tapahtumien vuoksi.

Essayah Oulussa: Oulu-Kemi logistinen sepelvaltimotauti

Kirjoitettu kirjoittajana

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun KD -piirin piirikokouksessa vieraillut Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah oli huolissaan alueen liikenneyhteyksien sujuvuudesta.

– Oulu-Kemi välillä on rekkaliikennettä aivan vastaavissa määrin kuin etelämpänä 4-tien varrella. Kemi-Tornio alueella on suurteollisuutta, jonka tavarakuljetukset ja muun logistiikan hoito vaatii kunnoltaan parempia ja leveämpiä tieyhteyksiä. Välillä Oulu-Kemi on eräänlainen logistinen sepelvaltimotauti; kasvaneet liikennemäärät tukkivat tien ja aiheuttavat jatkuvia vaaratilanteita ja vakavia onnettomuuksia.

– Olen pettynyt siihen, että hallitus ei ole tuomassa eduskuntaan liikennepoliittista selontekoa, jolla voitaisiin varmistaa, että Suomen aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kuten aiemmat hallitukset ovat linjanneet. Liikenneyhteyksiä ei ole vara päästää rapautumaan kunnoltaan, koska se heikentää maakuntien edellytyksiä houkutella edelleen yritysinvestointeja ja työvoimaa, Essayah totesi.

Essayah ryhmäpuheenvuorossa: Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakuntia

Kirjoitettu kirjoittajana

Välikysymys hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksista kansalaisille ja alueelliselle saavuttavuudelle 17.11.2015

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakuntien edellytyksiä houkutella yritysinvestointeja, työvoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita. Edellinen hallitus linjasi liikennepoliittisessa selonteossaan, että ”Suomen aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena.” Tämä on periaate, josta meillä on Suomessa ollut pitkään yhteinen näkemys ja siitä ei tule luopua.

Hallituksen päätös vähentää raideliikenteen ostopalveluliikennettä on lyhytnäköistä politiikkaa ja turhaa hätäilyä. Ilmoitus haja-asutusalueiden junavuorojen lakkauttaminen tuli alkusyksystä täytenä yllätyksenä. Keuruu, Nurmes, Lieksa, Vilppula, Ähtäri, Siuntio ja moni muu paikkakunta jää kokonaan ilman junayhteyttä. Junayhteyksien heikentäminen vaikeuttaa ihmisten liikkumista erityisesti syrjäseudulla.

Regeringens beslut att spara på inköp av tågtrafik påverkar ett stort antal finländare runt om i landet. Nedläggandet av stationerna i Ingå och Sjundeå samt minskandet av tågturer till Hangö är ett allvarligt slag mot den lokala befolkningen och näringslivet i Västra Nyland.

Kristillisdemokraattien mielestä raideliikenteen avaaminen kilpailulle ei itsessään ole pahasta, mutta se pitää tehdä hallitusti ja siten, että varmistetaan kattavat palvelut koko maahan. Kilpailun avaamisen kiirehtiminen on turhaa tilanteessa, jossa EU:n neljäs rautatiepaketti on kuitenkin vielä keskeneräinen. Huonosti toteutettu kilpailutus tuo alalle pahimmillaan kermankuorijat ruuhka- Suomen kannattaville reiteille ja harvaan asuttu maaseutu menettää vähäisetkin liikennepalvelunsa.

Lentoasemaverkon supistaminen on viime vuosina ollut usein esillä. Monet maakuntien kasvukeskukset ovat vaarassa jäädä ilman elinkeinoelämän tarvitsemia yhteyksiä. Tässäkin yhteydessä tulee tarkastella kokonaisuutta. Investoinnit Helsinki-Vantaan lentoasemaan ovat tärkeitä mutta meidän tulee huolehtia myös maakuntakenttien elinvoimasta. Helsinki-Vantaan lentoasema tarvitsee toimivaa syöttöliikennettä myös kotimaassa.

Uudet digitaaliset palvelut vaikuttavat myös liikenteeseen. Taksiliiton Valopilkku-sovellus on yksi hyvä esimerkki. Uusia ideoita ja uusia palvelumuotoja tarvitaan ja on hyvä, että hallitus suhtautuu myönteisesti innovatiivisiin uusiin ratkaisuihin. Mahdollisen taksilain uudistamisen yhteydessä tulee muistaa, ettei kaikkea sääntelyä kannata heittää romukoppaan.

Suomessa on tällä hetkellä erittäin luotettavat ja turvalliset taksipalvelut. Taksipalveluita on myös saatavilla koko maassa. Ei tarvitse mennä Tukholmaa kauemmas nähdäkseen mitä tapahtuu kun taksialan sääntelyä vähennetään. Länsinaapurissa taksikalusto on vanhaa ja hinnoittelu mielivaltaista. Huonoista kokemuksista ja esimerkeistä tulee ottaa oppia uudistuksia valmisteltaessa.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi nousee vain työnteolla. Haluamme kuitenkin muistuttaa hallitusta siitä, ettei kaikki kehitys tapahdu täällä pääkaupungissa. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin maakunnissa. Panostukset esimerkiksi biotalouteen eivät ole kannattavia ilman kunnollisia ja luotettavia liikenneyhteyksiä. Lyhytnäköiset säästöpäätökset, jotka vievät mennessään kasvun edellytykset, ei ole järkevää politiikkaa.

Kannatan edustaja Taimelan epäluottamuslause-esitystä.

EU:n kaksoisstandardit alkuperämerkinnöissä

Kirjoitettu kirjoittajana

EU-komissio linjasi keskiviikkona, että Golanin kukkuloilla, Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa tuotetut ja valmistetut tuotteet on merkittävä ”siirtokunta”-merkinnöillä, mikäli ne tulevat israelilaisilta ”siirtokunta”-elinkeinonharjoittajilta. Jos tuotteet tulevat puolestaan samalta alueelta, mutta palestiinalaisilta tuottajilta valmistuspaikka voidaan vielä varmistaa ”product from Palestine”-merkinnällä.

Linjaus on kaikessa kummallisuudessaan täysin käsittämätön. Alkuperämaa-merkinnöissä on tähän asti kuluttajille haluttu antaa tietoa siitä, mistä tuote on peräisin, ei suinkaan tuottajan etnisestä alkuperästä. Pitäisikö poronliha Lapista merkitä ”saamelaiseksi” poromiehen taustan mukaan, tai onko närpiöläisen tomaatin alkuperästä tiedettävä maanviljelijän suomen- vai ruotsinkielisyys?

Komissio varmaan itsekin ymmärtää ”tulkitsevan tiedonannon” omituisuuden, sillä tekstissä pyritään vakuuttamaan, ettei tällä luoda uutta säännöstöä, vaan tulkitaan vain komission jo voimassaolevia linjauksia ja vastuu toimeenpanosta ja oikeasuhteisten sanktioiden asettamisesta on jäsenvaltioilla. Kuitenkin lähes seuraavassa kappaleessa todetaan, että komissio voi tarvittaessa aloittaa rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan.

”Tulkitsevan tiedonannon” valitseminen päätöksenteon muodoksi on komission keino välttää linjauksen demokraattinen käsittely jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa, ja ikään kuin sanella päätös Brysselin viisaudella. Samaisessa paperissa viitataan ”useissa” jäsenmaissa jo käytössä oleviin alkuperämerkintöihin. Käytäntö on voimassa peräti Belgiassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa.

Ongelma on varmasti poliittinen, mutta komissaari Dombrovskin väite siitä, että EU ei tällä menettelyllä tue minkäänlaista boikottia tai pakotteita Israelia vastaa, on falskia. Ilmapiiri Euroopassa on Israelia kohtaan negatiivinen, ja tällaiset linjaukset eivät ole omiaan parantamaan EU:n mahdollisuuksia toimia rauhanvälittäjänä alueella.

Kiistellyillä alueilla israelilaisissa yrityksissä ja tiloilla työskentelee parikymmentä tuhatta palestiinalaista, mutta näiden toimien takia myös monet palestiinalaisten työpaikoista häviävät ja alueen kehitys taantuu kaikkien osapuolten menetykseksi. Tämäkin tosiasia lienee tiedonannon tekijöiltä unohtunut.

Ongelma on myös alkuperämerkinnöissä itsessään. Euroopan parlamentissa ollessani seurasin hämmentyneenä kuinka Italia ja Espanja ajoivat mm. vaatteiden, laukkujen ja kenkien ”made in”-merkintöjä, vaikka materiaalit oli tuotu Afrikasta, tuote valmistettu Kaukoidässä ja vain viimeinen sauma ommeltu kyseisessä maassa. Jopa maataloustuotteiden kohdalla tuotteen kasvatus, jatkojalostaminen ja pakkaaminen voivat kaikki tapahtua eri paikassa. Alkuperämerkintä ei todellakaan aina kerro kaikkea, mutta Italian ja Espanjan kohdalla siitä voidaan joustaa. Sen sijaan Golanilla, Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa elinkeinon harjoittajan etninen taustakin ratkaisee!

Essayah: Tärkeää että sote-asiassa päästiin eteenpäin

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mielestä on hyvä, että sote-asiassa päästiin eteenpäin, vaikka esitetty ratkaisu kuulostaa enemmän sekavalta poliittiselta kompromissilta kuin että se nojaisi mihinkään asiantuntijanäkemykseen.

Essayah haluaa saada hallituksen kompromissiratkaisusta tarkempaa tietoa ennen kuin kommentoi täsmällisemmin.

-Kompromissi, jossa sote-palveluita järjestetään 15 alueen puitteissa, vaikka itsehallintoalueita perustetaan 18, vaikuttaa melko monimutkaiselta. Kuitenkin sote-palvelujen laadukkaan ja tehokkaan järjestämisen kannalta pienempi määrä on asiantuntijoiden näkemyksen mukaan parempi.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä sote-alueiden määrä ei ole uudistuksessa ainut ratkaisevaa asia, vaan sisältö kokonaisuudessaan.

– On vielä hankala kommentoida esityksen kokonaisuutta, sillä ei ole saatu tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mitkä ovat ne kolme maakuntaa, jotka joutuvat tekemään yhteistyötä.

– Tärkeintä kuitenkin on, että Sote-uudistus tulee saattaa loppuun niin, että lähipalvelut, laadukas hoito ja parhaan asiantuntemuksen hyödyt asiakkaille turvataan koko maassa, Östman totesi.

Essayah ja Östman osallistuivat KD:n Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokoukseen Vaasassa.

Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Kirjoitettu kirjoittajana
Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Sote-uudistusta on pidetty pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisena uudistuksena, mutta kyseessä on nykyisen itsehallinnollisen ja järjestämisvastuullisen kunnan aseman ratkaiseva heikentyminen.
– Uudistuksen myötä monien kuntien budjeteista ja henkilöstöistä yli puolet siirtyy uusille itsehallinnollisille sote-alueille, joiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, muistutti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah maanantaina Suonenjoella.

Essayah´n mukaan suurena vaarana on, että sote-palvelujen toimivuus ja niiden asiakkaiden etu on uudistuksessa jäämässä sivuasiaksi, kun sote-alueiden määrästä kiisteltäessä taistellaan poliittisesta vallanjaosta.
– Potilaan paras on oltava vallantavoittelun edellä sote-alueiden määrästä päätettäessä.

Essayah muistuttaa, että mitä enemmän itsehallintoalueita luodaan, sitä varmemmin valta keskittyy muutamalle suurimmalle puolueelle. Demokratiaa vääristävät korkeat piilevät äänikynnykset, joita eduskuntavaalien vaalipiiriuudistuksilla on pyritty madaltamaan, palaavat kuvioihin.

– Aluehallinnon henkeä ei olisi saanut päästää pullosta ulos. Sote-uudistuksen vanavedessä itsehallintoalueille ollaan siirtämässä maakuntaliittojen, Ely-keskusten, palo- ja pelastustoimen tehtävien ohella kenties toisen asteen koulutusta ja työllisyyspalveluja. Monilta osin tämä valtion, itsehallintoalueen ja kuntien välinen työnjako on vielä selvittämättä puhumattakaan esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuusmassan huollosta ja hallinnoinnista.

Muutos tulee merkitsemään myös suurta verouudistusta. Essayah´n mukaan lienee jo selvää, että itsehallintoalueiden rahoitusta ei voi hoitaa epätasaisen kustannusvastuun takia kunnista, vaan vaihtoehtoina ovat lähinnä verojen ohjaaminen valtion kautta tai uusi itsehallintoalueen sote-vero nykyisen Yle-veron tapaan.

– Kunnallisesta itsehallinnosta ollaan siirtymässä aluehallintoon kuin vaivihkaa ilman kunnollista ideologista keskustelua, Essayah harmittelee.

Perustulomalli on puutteellinen – KD:lta vaihtoehto

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit esittävät nykyisen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmän yhteensovittamiseen radiaalia muutosta. Nykyinen usean tuen tilanne synnyttää kannustinloukkuja ja työttömyyttä. Kristillisdemokraatit ehdottaa uudenlaista mallia, joka korvaisi perusturvan sirpalemaisuuden ja lisäisi työnteon kannustimia.

– Yhteen sovitetaan työ ja sosiaaliturva nykyistä joustavammalla yhdellä tukimuodolla, jonka suuruus määräytyy kotitalouden elämäntilanteen mukaan. Työtön voi olla varma siitä, että työnteko kannattaa aina taloudellisesti, totesi mallia esitellyt puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien kannustavan perustulon mallissa sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi tueksi, jossa efektiivinen marginaaliveroaste ei nouse yli 65%. Mallissa perustetaan kansalaistili (tulorekisteri), jonka mukaan kannustava perusturva maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena. Mallin esikuva tulee Isosta Britanniasta.

Tutustu lisää KD:n kannustavaan perusturvaesitykseen

Sari Essayah oli 27.10.2015 MTV:n Huomenta Suomen Embuske 360-ohjelmassa keskustelemassa KD:n kannustavasta perusturvamallista. Katso keskustelu MTV:n Katsomosta 1:28 kohdalta alkaen http://www.katsomo.fi/#!/jakso/524718?toista

 

Mikä on tulevaisuuden kunta?

Kirjoitettu kirjoittajana

Sote -uudistusta on kohdeltu pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisena uudistuksena, mutta samalla kyseessä on nykyisen vahvasti itsehallinnollisen ja järjestämisvastuullisen kunnan joutsenlaulu. Uudistuksen myötä monien kuntien budjeteista ja henkilöstöistä yli puolet siirtyy uusille itsehallinnollisille sote -alueille, joiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla. Näiden alueiden lukumäärä ja rahoitus tulisi ratkaista vielä kuluvan kuun aikana hallitusvetoisessa parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Sen sijaan ideologiseen keskusteluun tulevaisuuden kunnasta on vasta herätty.

Kuten politiikassa niin usein, alueiden lukumäärästä väännettäessä ei enää kyse olekaan potilaan tai asiakkaan parhaasta, vaan alueellisesta vallanjaosta. Mitä enemmän itsehallintoalueita, sitä varmemmin valta keskittyy muutamalle suurimmalle puolueelle. Demokratiaa vääristävät korkeat piilevät äänikynnykset, joita eduskuntavaalien vaalipiiriuudistuksilla on pyritty madaltamaan, palaavat kuvioihin.

Soten rahoitus tulee merkitsemään myös suurta verouudistusta. Nyt lienee jo selvää, että itsehallintoalueiden rahoitusta ei voi hoitaa epätasaisen kustannusvastuun takia kunnista, vaan vaihtoehtoina ovat lähinnä verojen ohjaaminen valtion kautta tai uusi itsehallintoalueen sote -vero nykyisen yle -veron tapaan.  Terveys- ja sosiaalipalveluyritysten ja kolmannen sektorin tulisi myös löytää paikkansa palveluiden tuottajien joukossa.

Sote –uudistuksen vanavedessä itsehallintoalueille siirtyy maakuntaliittojen, elyjen, palo- ja pelastustoimen tehtävien ohella kenties toisen asteen koulutusta ja työllisyyspalveluja. Monilta osin tämä valtion, itsehallintoalueen ja kuntien välinen työnjako on vielä selvittämättä puhumattakaan esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuusmassan huollosta ja hallinnoinnista.

Mitä tulevaisuuden kuntiin sitten jää päätettäväksi? Näillä näkymin varhaiskasvatus, perusopetus, kaavoitus, perusinfra, kulttuuripalvelut, elinkeinopolitiikka ja kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Sote – kustannuksista ”puhdistetun” keskimääräisen kunnan veroprosentiksi on laskeskeltu olevan n. 11 %, jolla edellä lueteltu olisi valtionosuuksien lisäksi hoidettava. Kustannuksilla kunnissa on taipumus kasvaa ja veronmaksajan kukkarolla saatetaan olla sekä itsehallintoalueilta että kunnista.

KD:n visiona on lähipalvelukunta, jossa päätöksentekoon voi vaikuttaa. Julkisen sektorin rinnalla paikalliset yritykset ja yhdistykset luovat vireän kunnan, joka ei ole vain palveluautomaatti, vaan asukkaidensa hyvinvoinnin yhteisö. Olisi syytä kysyä kansalaisilta: millaisen kunnan sinä näkisit tulevaisuudessa?

Aikalisä hallintarekisteriasiassa tarpeen

Kirjoitettu kirjoittajana

Valtiovarainministeriön esitys hallintarekistereistä on kuumentanut keskustelun osakeomistuksen avoimuuden hylkäämisestä ja mahdollisuudesta veronkiertoon. Keskustelussa on unohtunut, että ulkomaisten pankkien hallintarekisterien kautta on tähänkin asti voinut sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin ja suomalaiset ovat voineet sijoittaa ulkomaisiin osakkeisiin. Tällöin ostajaksi merkitään se pankki, jossa hallintarekisteri on. Verottaja saa tiedon suomalaisten sijoituksista ulkomailla, jos niitä tuloutetaan Suomeen ja silloin, jos on tietojenvaihtosopimus. Nykyäänkin siis omistusten piilottaminen on ollut mahdollista, jos niin on halunnut toimia.

EU:n arvopaperimarkkina-asetus käsiteltiin viime kaudella Euroopan parlamentissa ja sain sinne neuvotelluksi silloisen hallituksen linjan mukaisen kirjauksen, joka tarjosi mahdollisuuden Suomelle halutessaan jatkaa pelkkien suorien tilien käyttöä, eli EU-asetuksen pakottavuuteen vetoaminen muutoksen perusteluna on vain osin totta. Sen sijaan Suomi on ollut poikkeus siltä osin, että meillä on tähän asti yhden yrityksen monopolina pidetty asiakkaan suoria tilejä arvopaperikeskuksessa. Tältä osin muutos on paikallaan, ja valtiovarainministeriön esitys hallintarekisterien sallimisesta tarkoittaa käytännössä sitä, että pankeissa voidaan pitää jatkossa tilejä asiakkaiden osake- ja muille arvopaperisijoituksille. Tämä on yleinen tapa muissa EU-jäsenmaissa.

Asian ytimessä ei niinkään ole osakesäilytysten muoto – hallintarekisteri vai suora tiliomistus – vaan avoimuus ja tiedon saanti. Suomessa julkinen, käytännössä toimittajien, tiedonsaanti suomalaisten osake-omistuksista on hoitunut Patentti- ja Rekisterihallituksen tietokoneelta, jossa on voinut käydä tekemässä hakuja. Hakuja on ollut muutama sata vuodessa. Jos uuteen järjestelmään siirrytään, pankit ovat kertoneet luovansa tietojärjestelmän, jossa niiden hallintatilien tiedot saa jopa nykyistä helpommin ja reaaliaikaisesti.

Ulkomaisia hallintarekistereitä ei ole tähänkään asti voitu Suomesta säännellä eikä toisaalta estää suomalaisia sijoittamasta ulkomaisten järjestelmien kautta. Suomessa meidän kannattaa olla edistämässä

EU:ssa laajaa yhteistyötä verotarkastuksissa ja mahdollisimman automaattista tietojenvaihtoa. Ulkomaisiin hallintarekistereihin liittyvä tiedonsaantiongelma on helpottamassa, kun vuodesta 2017 automaattinen tietojenvaihto EU:ssa tulee voimaa. Nyt olisi varmaan paikallaan ottaa asiassa aikalisä ja katsoa, kuinka automaattinen tietojenvaihto lähtee käytännössä toteutumaan ja millaisen avoimuuden varmistavan järjestelmän pankit ovat valmiita luomaan. On turha luoda kiireellä tilannetta, jossa herää huoli siitä, että veronkierto ja salailu helpottuvat.

Sari Essayah

 

 

Essayah: ”Olemme valmiita tinkimään omastamme, kunhan säästäminen tapahtuu järkevästi ja oikeudenmukaisesti”

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: ”Olemme valmiita tinkimään omastamme, kunhan säästäminen tapahtuu järkevästi ja oikeudenmukaisesti”

-Suomalaiset ymmärtävät hyvin, ettemme voi jatkaa velaksi elämistä. Olemme valmiita tinkimään omastamme, kunhan säästäminen tapahtuu järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Nyt ikävä kyllä monet hallituksen esittämät säästöt ovat sellaisia, että ne lisäävät kuluja, vievät pienituloisia toimeentulotukiasiakkaiksi ja heikentävät kasvun edellytyksiä. Kristillisdemokraattien mielestä viisain tapa säästää on karsia tehottomia toimintatapoja, eli uudistaa rakenteita, totesi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelussa.

Arvoisa puhemies,

Talousarvioesityksessään hallitus yrittää tasapainoilla säästötavoitteiden ja kasvun edellytysten luomisen välissä. Esityksessä myönteisiä ovat vaikkapa työtulovähennyksen korottaminen sekä omaishoidon tukeminen.

Tasapainoilu on kuitenkin osin epäonnistunut. Talousarvioesitys tuo liian vähän toivoa ja näköaloja kasvusta. Sen sijaan säästöjä, jotka lisäävät kuluja – joko välittömästi tai myöhemmin – tai muuten heikentävät tulevan edellytyksiä, on runsaasti.

Ei ole oikein elää tulevaisuuden sukupolven kustannuksella: ei velkaantumalla, mutta ei myöskään viemällä lapsilta ja nuorilta oman tulevaisuutensa rakennuspuita. Hallitus suunnittelee hyvin laajasti lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Suunnitellut leikkaukset heikentävät lasten arkea. Esimerkiksi ryhmäkokoja kasvatetaan niin päiväkodeissa kuin kouluissa.

Myös nuorisotakuuta ajetaan alas, vaikka kyseessä on erinomainen toimintamallimalli, joka on toiminut esimerkkinä eurooppalaiselle nuorisotakuulle, yhdessä Ruotsin ja Itävallan mallien kanssa. On hämmentävää, jos ajamme oman nuorisotakuumme alas, kun muualla pyritään sitä kohden.

Lapsiin ja nuoriin kohdistetut heikennykset vaikuttavat aina pitkälle tulevaisuuteen. Vaadimme, että näitä leikkauksia on kohtuullistettava. Lisäksi budjetin lapsivaikutusten yhteisarviointi on tehtävä kiireesti ja huolellisesti.

Oman osansa leikkauksista saavat lasten lisäksi myös muut heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Kehitysyhteistyössä kansalaisjärjestöjen mm. pakolaisleireillä tekemän työn tukeminen on nyt entistä tarpeellisempaa. Siksi siihen ja humanitaariseen apuun kohdistuvat leikkaukset on peruttava.

Mielestämme pieneläkeläisten asumistuen leikkaus tulee poistaa kokonaan. Sairaskuluja ei tule entisestään kasvattaa heillä, joiden kukkaroa lääkemenot kurittavat kohtuuttomasti jo nyt. Ketään ei saa asettaa epätoivoiseen asemaan.

Haja-asutusalueiden junavuorojen lakkauttaminen on tullut täytenä yllätyksenä. Keuruu, Nurmes, Lieksa, Vilppula, Ähtäri, Siuntio ja moni muu paikkakunta jää kokonaan ilman junayhteyttä. Lakkautettavien linjojen lisäksi junavuoroja vähennetään useilla reiteillä, kuten Iisalmessa ja Varkaudessa. Vaikka esitys toisi säästöjä, aiheuttaa se samalla vakavan iskun paikalliseen elinkeinotoimintaan ja ihmisten mahdollisuuksiin ottaa työtä vastaan toiselta paikkakunnalta. Toivottavasti hallitus ei ole unohtanut, että kaikki suomalaiset eivät asu täällä Helsingissä. Onko tavoitteena edelleen pitää tämä maa asuttuna?

Arvoisa puhemies,

Samalla, kun kuulemme leikkauslistoista ja tuottavuustoimista, saamme kuulla uutisia johtajien ylisuurista palkoista, verokikkailusta ja eläkekeinotteluista. Yritysten voitot siirretään konsernirakenteen turvin verottajan ulottumattomiin tai siirtohinnoittelulla veroparatiiseihin niin että investoinnit eivät Suomessa kasvakaan. Onko tämä oikeudenmukaista? Verovuoto on tukittava. Nyt harmaan talouden torjuntaan ei suunnata riittäviä resursseja. Se edellyttää lisärahoitusta tullille, poliisille ja ennen kaikkea verohallinnolle uusien verotarkastajien palkkaamiseksi.

Tarvitsemme tuottavuushypyn lisäksi terveyshypyn, jotta kansantaloutemme kohenee. Tunti liikuntaa päivässä olisi tarpeen paitsi koululaisille niin myös meille kaikille.

Hallituksen tavoitteena on tällä vaalikaudella nostaa tupakka- ja alkoholiveroa. Tämä on tarpeellista terveyden edistämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Kriisitietoisuutta on lietsottu niin ahkerasti, että toivon näköalat uhkaavat hukkua. KD parantaisi kasvun edellytyksiä helpottamalla yrittäjyyden alkutaivalta ottamalla jo ensi vuonna käyttöön hallituksen lupaaman viiden prosentin yrittäjävähennyksen.

Toivon näköaloja luo myös se, että meillä on suuri joukko lupaavia tieteellisteknisiä osaajia, jotka voivat avata maamme yritystoiminnalle uusia näköaloja ja luoda uusia työpaikkoja niin biotalouteen, nanotekniikkaan, robotiikkaan, energia-alalle kuin lääketieteeseen.

Edellisestä isosta lamasta selvittiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kautta. Samoin tulee panostaa nyt, mutta hallitus säästää koulutukselta ja tutkimukselta. Kärkihankkeisiin lisätyt koristemansikat eivät korvaa sitä, jos kakkupohja on alta leikattu. Esimerkiksi Tekesin avustusvaltuuksien leikkaus vaikuttaa hyvin laajasti maassamme tehtävään tekniseen tutkimukseen. Irtisanomisia on luvassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja korkeakouluissa. Kaivattuun tuottavuushyppyyn tarvitaan uusia innovaatioita, joita taas ei synny ilman tutkimuksen resursseja.

Ärade talman,

Regeringen har till den grad fokuserat på den samhälleliga krisen att vi riskerar förlora hoppet på bättre utsikter helt och hållet. Vi klarade oss igenom den förra stora depressionen genom att satsa på forskning, utveckling och innovationer. Vi borde göra samma sak idag men regeringen sparar på utbildning och forskning. Utan tillräckliga resurser inom forskningen kan vi inte uppnå den konkurrensförmåga som vi hoppas på.

Arvoisa puhemies,

Toivomme hallitukselta toimenpiteitä, jotka luovat maahamme tulevaisuudenuskoa ja päämäärätietoisuutta. Ehkä olemme nyt myrskyssä, mutta paattimme mastoa ja purjeita ei silti kannata polttaa kaminassa hetken lämmikkeeksi.  On luotava kestäviä rakenteita, joihin huominen hyvän päivän tuuli voi tarttua. On edelleen panostettava lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. Ja ennen kaikkea – on toimittava oikeudenmukaisesti, että paljon puhuttu talkoohenki voidaan säilyttää.

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 29.9.2015 talousarvion lähetekeskustelussa