Ajankohtaista

RSS

Essayah toivoo KD:n kansanedustajia, ministeriä ja puoluejohtoa mukaan eurovaaleihin

Kirjoitettu kirjoittajana

– Jos aikoo eduskuntavaaleissa olla puolueen ääniharava omassa vaalipiirissään, niin kannattaa lähteä mukaan eurovaaleihin, Essayah motivoi KD:n kansanedustajia ja ministeriä sekä puoluejohtoa.

Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Sari Essayah heittää rohkean haasteen KD:n istuville kansanedustajille, ministeri Päivi Räsäselle ja muulle puoluejohdolle. Hän toivoo heidän lähtevän laajalla rintamalla mukaan eurovaalien ehdokaslistalle.

Essayah pitää Kristillisdemokraattien mahdollisuuksia säilyttää parlamenttipaikka yhä realistisina, vaikka äänikynnys nousee eurovaaleissa Rkp:n ja KD:n kaltaisille puolueille varsin kovaksi.

Lue lisää KD-lehden artikkelista 18.4.2013.

 

Essayah haastaa KD:n eduskuntaryhmän ja puoluejohdon EU-vaaleihin

Kirjoitettu kirjoittajana

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun KD-piirin kokouksessa Kempeleellä lauantaina puhunut europarlamentaarikko Sari Essayah toivoi puolueensa eduskuntaryhmän ja –johdon laajalla rintamalla osallistuvan EU-vaaleihin.

-Euroopan parlamentissa paikan turvaaminen on eduskunta- ja kuntavaalien valossa täysin realistista, mutta vaatii koko kentän sitoutumista ja johtavien kd-poliitikkojen mukanaoloa. Seuraavat EU-vaalit ovat eduskuntavaalien 2015 läheisyyden vuoksi painoarvoltaan entistä tärkeämmät ja millään puolueella ei ole varaa lähteä ”B-joukkueella” mukaan.

Essayah toisti kantansa, ettei hän ole käytettävissä kesän puoluekokouksessa puheenjohtajavaaleissa, koska pitää istuvan mepin mukanaoloa Euroopan parlamentissa puolueen kannalta tärkeänä.

Essayah patistaa komissiota toimenpiteisiin Thaimaan vientiteollisuudessa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah patistaa EU:n komissiota toimenpiteisiin juuri alkaneissa vapaakauppaneuvotteluissa Thaimaan kanssa, jotta maan vientiteollisuudessa esiintyviin ihmisoikeusloukkauksiin puututaan jatkossa tehokkaasti ja jotta ihmisoikeuksien puolustajien toiminta ja sananvapaus turvataan.

Hän myös tiedustelee tänään komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, aikooko komissio ryhtyä toimiin, jotta Thaimaan viranomaiset aloittavat välittömästi perusteellisen tutkinnan Natural Fruit -tehtaan sekä sen emoyhtiön toimista ja jotta EU:n kansalaiselle Andy Hallille turvataan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen kohtelu.

Thaimaalainen Natural Fruit -yhtiö on nostanut Thaimaassa kaksi kannetta suomalaisen Finnwatchin asiantuntijaa Andy Hallia vastaan. Kanteiden syy on Hallin tutkimus ja sen julkaistut löydöt yhtiöstä: mm. laittoman alhaiset palkat, paperittomat, jopa alaikäiset työntekijät sekä työntekijöiden sitominen tehtaaseen esimerkiksi passien ja työlupien takavarikoimisen avulla.

Finnwatch ilmoitti Thaimaan viranomaisille näistä huolestuttavista löydöistä joulukuussa 2012. Yhtiötä ja tämän emoyhtiötä ei kuitenkaan vaadittu tilille toimistaan. Sen sijaan Hallia uhkaa tällä hetkellä yli seitsemän miljoonan euron korvaukset tai jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistus tietojen esille tuomisesta. Tämä siitäkin huolimatta, että Hallin oikeuteen vienyt yhtiö ei edes vastannut lukuisiin yhteistyöpyyntöihin tutkimuksen aikana.

– Natural Fruit -yhtiön tapaus on jälleen yksi vakava epäily Thaimaan vientiteollisuudessa tapahtuvista perusoikeuksien loukkauksista. Hallinto ei ole puuttunut saatujen tietojen mukaan ihmisoikeusrikkomuksiin riittävän tehokkaasti, Essayah toteaa.

Kypros-soppa kiehuu

Kirjoitettu kirjoittajana

Kyproksen tukipaketti ehtoineen on herättänyt kummastusta ympäri Eurooppaa. Veronkierrosta ja rahanpesusta juhlapuheissa huolestunut EU on valmis kippaamaan 10 miljardia maahan, jossa molemmat toimialat rehottavat. Kun maan pankkisektorin koko on kahdeksankertainen kansantuloon nähden, niin herätyskellojen pitäisi soida.

Viime syksynä aloitetusta pankkikohtaisesta erityistilintarkastuksesta ei ole annettu tietoja julkisuuteen, vaikka tulokset valmistuivat jo tammikuussa. Jotain voi kuitenkin päätellä pankkien taserakenteesta tukipaketin ehdoksi sorvatusta ”sijoittajavastuusta”. Valtiovarainministeriön julkisuuteen saattamassa kysymys-vastaus-setissä kerrotaan, että muiden maiden pankeista poiketen Kyproksen pankit ovat rahoittaneet toimintansa pääosin talletuksille ja muuta rahoitusta on suhteellisen vähän. ”Talletuksista kannetaan maksu, koska muita sijoittajien varoja ei ole riittävästi”.

Tämä herättää kyllä miettimään, miten maan pankit ovat mahtaneet noudattaa pankkien vakaavaraisuutta valvovia Basel-säännöksiä, jos tilanne on tämä? Ja toisaalta, kuinka on mahdollista, että talletussuojaa nauttiville pankkitalletuksille voidaan osana tukipakettia yht’äkkiä säätää vero tilanteessa, jossa pankkeja uhkaa maksukyvyttömyys?  Päätöstä pyrittiin valtiovarainministerien puhelinkokouksessa vielä parsia tuomalla osin vapautuksen, osin loivemman progression direktiivin suojaa nauttiville alle 100 000 euron talletuksille, mutta Kyproksen parlamentti päätti silti hylätä tukipaketin. Uutiskuvat kertovat pankkiautomaateilla tungeksivista kansalaisista, jotka pyrkivät nostamaan rahojaan ulos ennen veroraippaa.

Sijoittajavastuun mukaisesti pankkien osakkeiden omistajat menettävät kyllä omistuksensa, mutta Kyproksen-tukipaketin yhteydessä EU esittelee siis uuden vastuunkantajan eli pankkien tallettajat. Periaatteellisesti kysymys on iso: talletussuojan murtaminen pankkien maksukyvyttömyyden uhatessa. Tietysti näissä tukipakettisopissa tämä ei ole ensimmäinen kerta kun EU rikkoo omia sääntöjään lähtien perussopimuksista, joissa alun perin kiellettiin toisten maiden tukeminen. Pankkitalletuksiin koskeminen lienee vain loogista jatkoa tällä tiellä.

Keskustelua on herättänyt myös se, miten ”tallettajavastuu” tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa esim. talletuspakoon maista, jotka ovat vaarassa joutua eritysmenettelyihin.  Tämä kun ei jääne viimeiseksi tukipaketiksi, sillä millään solidaarisuudella ei sidota maita niin tiukasti yhteen kuin isolla velalla.

Kyproksen parlamentin hylättyä tukipaketin jäljelle jää muutama vaihtoehto. Iltalypsyä tukipaketin ehdoista, tuen etsiminen muualta tai ero eurosta. Neuvottelut Venäjän kanssa ovat käynnissä ja energiajätti Gazpromia saattavat Kyproksen edustan maakaasuesiintymät kiinnostaa tuen ehtona.  Kun julkinen salaisuus on, että venäläinen raha on sopan keittänyt, niin parasta olisi se heidän toimestaan myös lusikoida alas.

Melkoinen viikko!

Kirjoitettu kirjoittajana

Maaliskuun istuntoviikkoa Strasbourgissa voi hyvällä syyllä sanoa yhdeksi vaalikauden mieleenpainuvimmista. Enkä nyt tarkoita sitä, että maatalousäänestyksiä lähemmäs kolme tuntia vetänyt puhemies tuupertui kesken istunnon sairaskohtaukseen. Samalla viikolla näet äänestettiin mm. parlamentin neuvottelumandaatista monivuotisiin rahoituskehyksiin ja maatalousuudistukseen, jäsenvaltioiden budjettikurista ja vaalien jälkeisestä parlamenttipaikkojen jakautumisesta.

Parlamentin enemmistö hylkäsi Eurooppa-neuvoston pohjan vuosien 2014 – 20 rahoituskehysneuvotteluille. Osa parlamentin lausunnon vaatimuksista oli varsin perusteltuja kuten nykyistä suurempi joustavuus menoluokkien välillä ja välitarkastelu vuoden 2014 vaalien jälkeen. EU:n rahoituskehyksen seitsemän vuoden sykli on todella pitkä ja huonosti linjassa parlamentin ja komission 5 vuoden vaalikauden kanssa. Ohjelmat, maatalous- ja aluerahat lyödään kiinni aina edellisellä kaudella; toimi siinä sitten muuttuneissa olosuhteissa.

Sen sijaan en voinut yhtyä lausunnon vaatimukseen ”todellisista omista varoista”, lue EU-veroista ja uusista maksuista budjetin katteeksi. Myös vaatimus rahoituskehysten hyväksymisestä tulevaisuudessa määräenemmistöllä tietäisi kylmää kyytiä nettomaksajamaille. Nyt budjettikehys vaatii neuvostossa yksimielisyyttä. Tällä kertaahan nimenomaan nettomaksajamaiden linja voitti eli budjetin suhteellinen kasvu taittui. Jatkossakin on syytä budjetin jatkuvan kasvattamisen sijaan tehostaa yhteisten rahojen käyttöä, kitkeä väärinkäytökset ja poistaa muutamien maiden jäsenmaksualennukset. Varsinainen käsittely neuvoston ja parlamentin kompromissin hyväksymisestä tapahtunee kesällä.

Maatalousuudistus oli nyt ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen pohjalta myös parlamentin toimivallassa. Antaakseen vahvan mandaatin parlamentin neuvottelijoille päädyttiin yksityiskohtaiseen, satojen äänestysten käsittelyyn pelkän valiokunnan hyväksymisen sijaan. Parlamentin kannassa tuli vahvistus useille suomalalaisen maatalouden ja ruuantuotannon kannalta merkittäville parannuksille. Turvemaiden kyntökiellon peruuttaminen, vihertämisehtojen joustot ja tuotantoon sidotun tuen määrän nosto 15 %:n suorista tuista olivat niistä keskeisimmät.

Kolmas tärkeä äänestys koski parlamentin ja neuvoston kompromissia euromaiden budjettikurista. Komission valvontaoikeus jäsenvaltioiden talousarvioista on periaatteellisesti iso kysymys. Kriisimaan kohdalla voi vielä perustella, että sen taloudenhoitoon puututaan ulkopuolelta. Demokratian ja budjettisuvereniteetin näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, että kaikkien tulee noudattaa komission talousnäkemystä ja alistaa budjettinsa ennakkotarkastukseen. Esitykseen sisältyi vielä esitys työryhmästä pohtimaan eurobondeja ja velanpurkurahastoa, eli lisää yhteistä velkaa tulevaisuudessa. Ei kiitos!

Vielä maratonäänestyksiin sisältyi jäsenmaiden välinen paikkajako vuoden 2014 vaalien jälkeiseen parlamenttiin. Kroatiasta tulee heinäkuussa Unionin 28:s jäsenmaa, joten 751 meppipaikkaa on jaettava uudelleen. Yleensä näihin ratkaisuihin sisältyy poliittista painotusta matematiikkaa enemmän, mutta tällä kertaa pohja vaikuttaa varsin objektiiviselta. Tai sitten ”kauneus on katsojan silmässä”, Suomi kun ei tällä kertaa paikkoja menettänyt!

KD-lehti 14.3: Kansan suosikki Essayah ei haasta Räsästä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattinen Viikkolehti 14.3. kertoo KD:n naistenpäivän tempauksesta Helsingissä. Lehden mukaan Essayah’n ympärillä käy kuhina senkin vuoksi, että keskustelu KD:n puheenjohtajuudesta oli käynnistynyt päivää aikaisemmin KD Viikkolehdessä julkaistusta entisten KD Nuorten mielipidekirjoituksesta.

STT:n kautta kirjoitus oli puolestaan levinnyt muihinkin medioihin. Essayah toppuuttelee huutoäänestystä ja kertoo, ettei aio  ainakaan vielä Aulangolla asettua puheenjohtajakisaan.
– Pyrin toiselle kaudelle Europarlamenttiin ja se on seuraava tavoitteeni, hän kertoo.
– Olen myös tyytyväinen nykyisen puheenjohtajan toimintaan enkä näe, että tässä vaiheessa kannattaisi puheenjohtajaa vaihtaa.

 Lue koko artikkeli

Essayah: Parlamentin maatalouspäätökset huomioivat Suomen olosuhteet

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) on tyytyväinen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestyksiin uudesta maatalouspolitiikasta. Parlamentti teki suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon turvaamisen kannalta merkittäviä parannuksia komission alkuperäiseen esitykseen uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi.
 
Erityisen tärkeitä Essayah´n mielestä ovat poikkeukset, joilla huomioidaan Suomen maantieteelliset erityisolot, kuten ns. pohjoisten olojen erityisraja ja turvemaiden kyntökiellon peruuttaminen.
Pohjoisen rajauksen mukaan saaminen sallii poikkeuksen yleiseen viljelykasvilajivaatimukseen. Sen mukaan 62 asteen pohjoispuolella ei tarvitse yrittää kasvattaa kolmea erilaista viljelykasvia toisin kuin eteläisemmillä alueilla.
Komission esittämä turvemaiden kyntökielto olisi toteutuessaan koskettanut EU-maista pääasiassa vain suomalaisia viljelijöitä. Se olisi käytännössä estänyt uusien viljelymaiden raivaamisen ja tehnyt tilan laajentamissuunnitelmat mahdottomiksi.
 
Suomalaisen maatalouden kannalta hyvä on myös se, että tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa jopa 15 prosenttia suorista tuista.
 
Parlamentin päätökset yhteisen maatalouspolitiikan suunnaksi ja sisällöksi ovat hyviä lähtökohtia neuvotteluissa neuvoston ja komission kanssa. Meneillään oleva yhteisen maatalouspolitiikan voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden lopulla ja uusi CAP-kausi pitäisi päästä aloittamaan ensi vuoden alusta.
 
– Toivottavasti neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa päästään nopeasti yhteisymmärrykseen, jotta viljelijät pääsisivät suunnittelemaan turvallisesti omaa työtään ja pitkäjännitteisesti turvaamaan kotimaista ja eurooppalaista ruuantuotantoa, Essayah toteaa.
 
Pääosa suomalaismepeistä teki tiivistä yhteistyötä yli puoluerajojen jättämällä yhteisiä aloitteita ja saamalla niistä yhteisiä päätöksiä omissa ryhmissään sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa tänään Strasbourgissa.

MT 13.3: Essayah tyrmää budjettivalvonnan

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomalaismepit suhtautuvat erimielisesti uusiin talouskurisääntöihin, kertoo Maaseudun Tulevaisuus artikkelissaan 13.3. Kristillisdemokraattien Sari Essayah ymmärtää ongelmamaiden tiukemman valvonnan mutta ei voi hyväksyä kansallisten budjettien ennakkotarkistusta.

”Mielestäni se loukkaa jäsenmaiden budjettisuvereniteettia. En myöskään usko, että kaikki viisaus talouspolitiikassa löytyy EU-komissiosta”, Essayah kommentoi lehdelle.

Lue koko artikkeli

 

IL 9.3: Näpit irti budjetistamme, EU!

Kirjoitettu kirjoittajana
IL 9.3: Näpit irti budjetistamme, EU!
”Näpit irti budjetistamme, EU!” -otsikolla Iltalehti 9.3. kertoo euroedustaja Sari Essayah´n (kd) vastustavan EU-komission pyrkimyksiä siirtää eduskunnan budjettivaltaa itselleen. Kuva: Euroopan parlamentti
 
Kauppatieteilijä, euroedustaja Sari Essayah toimii Euroopan parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnassa, joka valmistelee parlamentin talouspoliittisia päätöksiä eli ”vahtii” komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin alaisuudessa toimivan talous- ja finanssipolitiikan pääosaston (ECFIN) tekemisiä. Komissio tosin ei varsinaisesti ole poliittisessa vastuussa parlamentille.
ECFIN-pääosaston merkitys ja työmäärä ovat finanssikriisin aikana kasvaneet valtavasti, samoin valiokunnan. Rehnin joukkueen tähänastiselle työlle kriisin suhteen Essayah antaa arvion ”ihan OK suoritus”. Hän huomauttaa, ettei Euroopan parlamentti käsittele lainkaan EU:n tukipaketteja jäsenvaltioille, vaan ne ovat hallitusten välisiä päätöksiä.
Valiokunnan toimialue on laaja. Siellä käsitellään parhaillaan talouslainsäädännön lisäksi myös jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa sekä rahoitus- ja pankkialan valvontaa.
– Kyllä parlamentissakin on nähtävissä jako säästöpolitiikan että elvytyspolitiikan ystäviin, Essayah sanoo.
Itse hän pitää jyrkkää vastakkainasettelua näiden kahden linjan välillä tarpeettomana, sillä ilman vakautta ei voi olla kestävää talouttakaan. Ilmiselvät rakenteelliset ongelmat on pakko korjata tässä yhteydessä, ja Essayahin mielestä on viisainta hakea pidemmän tähtäimen ratkaisuja, ei vain välitöntä helpotusta ahdinkoon.
– Kreikka on sitten ihan oma lukunsa.  Siellä on valtavasti sellaisia asioita, joita on vainpakko muuttaa. Eihän se helppoa ole, kun on totuttu elämään yli varojen ja kiertämään veroja.
Essayah viittaa taannoiseen The Economistin juttuun. Siinä kerrottiin parhaiten Pohjoismaista, jotka ovat selviytyneet finanssi- ja velkakriisistä.
– Kannattaisi miettiä, mitä koko Eurooppa voisi meiltä oppia.
 
Vallansiirto menossa
 
Sari Essayahilla ei ole kovin paljoa moitittavaa itse kriisin hoidosta koko euroalueen tasolla. On kunnioitettava kasvu- ja vakaussopimusta.
Meppiä kuitenkin häiritsee se, että komissiolla näyttää olevan ikään kuin toinen agenda, jota ajetaan kriisin varjolla ja nimissä.
– Keskitetään lisää valtaa komissiolle. Ei sillä tätä kriisiä laukaista.
– Kriisin myötä on helppo hakea hyväksyntä tällaiselle vallan keskitykselle.
Kriisimaan kohdalla onkin toki perusteltua, joskus jopa välttämätöntä, että sen taloudenhoitoon puututaan ulkopuolelta.
– Nyt komissio kuitenkin alkaa valvoa ja antaa lausuntoja kaikkien jäsenmaiden budjeteista ja tarkastaa, ovatko ne komission talousnäkemyksen mukaisia.
–En ymmärrä, miksiSuomen pitää alistaa budjettinsa ennakkotarkastukseen. Herää epäilys, että kohta olemme tekemässä hyvin yhdenmukaista talouspolitiikkaa. Ketkä sen ovat päässeet määrittelemään?
Tällaisessa järjestelmässä, jonka viimekätinen ohjaus tulee komissiosta, kansalaisilta viedään mahdollisuus äänestämällä vaikuttaa omassa maassaan harjoitettavaan talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan: korotetaanko veroja vai leikataanko kuluja?
Nämä periaatteellisesti hyvin tärkeät kysymykset pitäisi Essayahin mielestä saada avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kysymys palautuu viime kädessä koko Euroopan unionin perusluonteeseen.
– Näitä hyvin perustavaa laatua olevia kysymyksiä on kyllä meillä valiokunnassa kriisin aikana käsitelty. Osa poliitikoista on sitä mieltä, että vain keskitetysti ohjattuna euro ja koko EU pystyvät toimimaan. Osa taas ei näe ylhäältä johdettua talouspolitiikkaa ratkaisuna, että vakaus- ja kasvusopimus riittää.      
 
IL / Timo Hakkarainen

PDF-kopiot artikkelista sivu 32  sivu 33

Vihtahousu mediakeskiössä

Kirjoitettu kirjoittajana

Brysselistä käsin Suomen uutisvirtaa seuratessa tulee joskus hämmentäviä hetkiä – kuka, mitä, häh? Joku asia nousee nopeasti keskusteluun, ja jos et ole juuri kyseistä ohjelmaa katsonut tai juttua lukenut, olet pihalla kuin lumiukko. Edellisen kerran hämmennyin, kun ”Pensselisetä” – tuo rakkauslaulua lurittanut Saddam Husseinin kaksoisolento – nousi Suomen mediakeskiöön eikä EU:n ytimessä tiedetty hänestä mitään!

Niinpä kun perkeleet ja demonit valtasivat yht´äkkiä iltapäivälehtien lööpit ja verkkomedian, ajattelin saatananpalvojien onnistuneen mediastrategiassaan, vaan vielä mitä. Moniääninen kristikuntahan se siellä keskustelee. Ja toki aivan aiheesta: terve kristillisyys ei demonisoi sairauksia eikä kiellä lääketieteen apua. Toivottavasti tämä viesti meni perille.

Seuranneessa mediamylläkässä on kuitenkin Perkelekin haluttu ennenaikaisesti päästää päiviltä. Vaivaantuneen oloiset teologit selittävät, ettei kristinuskon perusopetuksiin kuuluvasta Saatanan olemassaolosta nykyään juuri puhuta, ja Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ”puhe Saatanasta särähtää nykyihmisen korvaan”. Niinpä ei liene ihme, että suomalaisten usko persoonallisen pahan olemassaoloon on puolittunut 2000-luvulla.  Vanha vihtahousu varmaan taputtaa niitä kuuluisia karvaisia käsiään.

Raamatun lukijaa saattaa kohdata kiusaus yrittää selittää yliluonnolliset asiat ja ihmeet tyhjäksi. Jumalan luomaa todellisuutta on yhtälailla se, minkä aisteillamme havaitsemme kuin myös uskon avaama ”tuonpuoleinen”. Uskoaan voi tunnustella kuten presidentti Halonen taannoin teki: ”Minusta vain tuntuu, että se mitä meillä on tässä ja nyt, ei ole kaikki mitä on.”

Elämän todellisuus meissä ja muissa todistaa kiusausten, synnin ja pahuuden olemassaolon. Evankeliumin sinetti – Jeesuksen sovitustyö – sen sijaan vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta. Raamatun ydin on kuitenkin Jumala, ei Paha. Ja jälkimmäinen on sitä paitsi jo tuomittu häviämään.

Kirjailija C.S. Lewis – entinen ateisti muuten – muistuttaa terveestä opista: ”On kaksi samanlaista ja vastakkaista erehdystä, joiden valtaan sukukuntamme voi joutua paholaisiin nähden. Toinen on se, ettei usko niiden olemassaoloon. Toinen on se, että usko tuntee ylenmääräistä ja epätervettä mielenkiintoa niitä kohtaan. Ne itse ovat yhtä mielissään kummastakin erehdyksestä ja tervehtivät yhtä ihastuneina materialistia kuin poppamiestäkin”.