Ajankohtaista

RSS

Melkoinen viikko!

Kirjoitettu kirjoittajana

Maaliskuun istuntoviikkoa Strasbourgissa voi hyvällä syyllä sanoa yhdeksi vaalikauden mieleenpainuvimmista. Enkä nyt tarkoita sitä, että maatalousäänestyksiä lähemmäs kolme tuntia vetänyt puhemies tuupertui kesken istunnon sairaskohtaukseen. Samalla viikolla näet äänestettiin mm. parlamentin neuvottelumandaatista monivuotisiin rahoituskehyksiin ja maatalousuudistukseen, jäsenvaltioiden budjettikurista ja vaalien jälkeisestä parlamenttipaikkojen jakautumisesta.

Parlamentin enemmistö hylkäsi Eurooppa-neuvoston pohjan vuosien 2014 – 20 rahoituskehysneuvotteluille. Osa parlamentin lausunnon vaatimuksista oli varsin perusteltuja kuten nykyistä suurempi joustavuus menoluokkien välillä ja välitarkastelu vuoden 2014 vaalien jälkeen. EU:n rahoituskehyksen seitsemän vuoden sykli on todella pitkä ja huonosti linjassa parlamentin ja komission 5 vuoden vaalikauden kanssa. Ohjelmat, maatalous- ja aluerahat lyödään kiinni aina edellisellä kaudella; toimi siinä sitten muuttuneissa olosuhteissa.

Sen sijaan en voinut yhtyä lausunnon vaatimukseen ”todellisista omista varoista”, lue EU-veroista ja uusista maksuista budjetin katteeksi. Myös vaatimus rahoituskehysten hyväksymisestä tulevaisuudessa määräenemmistöllä tietäisi kylmää kyytiä nettomaksajamaille. Nyt budjettikehys vaatii neuvostossa yksimielisyyttä. Tällä kertaahan nimenomaan nettomaksajamaiden linja voitti eli budjetin suhteellinen kasvu taittui. Jatkossakin on syytä budjetin jatkuvan kasvattamisen sijaan tehostaa yhteisten rahojen käyttöä, kitkeä väärinkäytökset ja poistaa muutamien maiden jäsenmaksualennukset. Varsinainen käsittely neuvoston ja parlamentin kompromissin hyväksymisestä tapahtunee kesällä.

Maatalousuudistus oli nyt ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen pohjalta myös parlamentin toimivallassa. Antaakseen vahvan mandaatin parlamentin neuvottelijoille päädyttiin yksityiskohtaiseen, satojen äänestysten käsittelyyn pelkän valiokunnan hyväksymisen sijaan. Parlamentin kannassa tuli vahvistus useille suomalalaisen maatalouden ja ruuantuotannon kannalta merkittäville parannuksille. Turvemaiden kyntökiellon peruuttaminen, vihertämisehtojen joustot ja tuotantoon sidotun tuen määrän nosto 15 %:n suorista tuista olivat niistä keskeisimmät.

Kolmas tärkeä äänestys koski parlamentin ja neuvoston kompromissia euromaiden budjettikurista. Komission valvontaoikeus jäsenvaltioiden talousarvioista on periaatteellisesti iso kysymys. Kriisimaan kohdalla voi vielä perustella, että sen taloudenhoitoon puututaan ulkopuolelta. Demokratian ja budjettisuvereniteetin näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, että kaikkien tulee noudattaa komission talousnäkemystä ja alistaa budjettinsa ennakkotarkastukseen. Esitykseen sisältyi vielä esitys työryhmästä pohtimaan eurobondeja ja velanpurkurahastoa, eli lisää yhteistä velkaa tulevaisuudessa. Ei kiitos!

Vielä maratonäänestyksiin sisältyi jäsenmaiden välinen paikkajako vuoden 2014 vaalien jälkeiseen parlamenttiin. Kroatiasta tulee heinäkuussa Unionin 28:s jäsenmaa, joten 751 meppipaikkaa on jaettava uudelleen. Yleensä näihin ratkaisuihin sisältyy poliittista painotusta matematiikkaa enemmän, mutta tällä kertaa pohja vaikuttaa varsin objektiiviselta. Tai sitten ”kauneus on katsojan silmässä”, Suomi kun ei tällä kertaa paikkoja menettänyt!

KD-lehti 14.3: Kansan suosikki Essayah ei haasta Räsästä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattinen Viikkolehti 14.3. kertoo KD:n naistenpäivän tempauksesta Helsingissä. Lehden mukaan Essayah’n ympärillä käy kuhina senkin vuoksi, että keskustelu KD:n puheenjohtajuudesta oli käynnistynyt päivää aikaisemmin KD Viikkolehdessä julkaistusta entisten KD Nuorten mielipidekirjoituksesta.

STT:n kautta kirjoitus oli puolestaan levinnyt muihinkin medioihin. Essayah toppuuttelee huutoäänestystä ja kertoo, ettei aio  ainakaan vielä Aulangolla asettua puheenjohtajakisaan.
– Pyrin toiselle kaudelle Europarlamenttiin ja se on seuraava tavoitteeni, hän kertoo.
– Olen myös tyytyväinen nykyisen puheenjohtajan toimintaan enkä näe, että tässä vaiheessa kannattaisi puheenjohtajaa vaihtaa.

 Lue koko artikkeli

Essayah: Parlamentin maatalouspäätökset huomioivat Suomen olosuhteet

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) on tyytyväinen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestyksiin uudesta maatalouspolitiikasta. Parlamentti teki suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon turvaamisen kannalta merkittäviä parannuksia komission alkuperäiseen esitykseen uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi.
 
Erityisen tärkeitä Essayah´n mielestä ovat poikkeukset, joilla huomioidaan Suomen maantieteelliset erityisolot, kuten ns. pohjoisten olojen erityisraja ja turvemaiden kyntökiellon peruuttaminen.
Pohjoisen rajauksen mukaan saaminen sallii poikkeuksen yleiseen viljelykasvilajivaatimukseen. Sen mukaan 62 asteen pohjoispuolella ei tarvitse yrittää kasvattaa kolmea erilaista viljelykasvia toisin kuin eteläisemmillä alueilla.
Komission esittämä turvemaiden kyntökielto olisi toteutuessaan koskettanut EU-maista pääasiassa vain suomalaisia viljelijöitä. Se olisi käytännössä estänyt uusien viljelymaiden raivaamisen ja tehnyt tilan laajentamissuunnitelmat mahdottomiksi.
 
Suomalaisen maatalouden kannalta hyvä on myös se, että tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa jopa 15 prosenttia suorista tuista.
 
Parlamentin päätökset yhteisen maatalouspolitiikan suunnaksi ja sisällöksi ovat hyviä lähtökohtia neuvotteluissa neuvoston ja komission kanssa. Meneillään oleva yhteisen maatalouspolitiikan voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden lopulla ja uusi CAP-kausi pitäisi päästä aloittamaan ensi vuoden alusta.
 
– Toivottavasti neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa päästään nopeasti yhteisymmärrykseen, jotta viljelijät pääsisivät suunnittelemaan turvallisesti omaa työtään ja pitkäjännitteisesti turvaamaan kotimaista ja eurooppalaista ruuantuotantoa, Essayah toteaa.
 
Pääosa suomalaismepeistä teki tiivistä yhteistyötä yli puoluerajojen jättämällä yhteisiä aloitteita ja saamalla niistä yhteisiä päätöksiä omissa ryhmissään sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa tänään Strasbourgissa.

MT 13.3: Essayah tyrmää budjettivalvonnan

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomalaismepit suhtautuvat erimielisesti uusiin talouskurisääntöihin, kertoo Maaseudun Tulevaisuus artikkelissaan 13.3. Kristillisdemokraattien Sari Essayah ymmärtää ongelmamaiden tiukemman valvonnan mutta ei voi hyväksyä kansallisten budjettien ennakkotarkistusta.

”Mielestäni se loukkaa jäsenmaiden budjettisuvereniteettia. En myöskään usko, että kaikki viisaus talouspolitiikassa löytyy EU-komissiosta”, Essayah kommentoi lehdelle.

Lue koko artikkeli

 

IL 9.3: Näpit irti budjetistamme, EU!

Kirjoitettu kirjoittajana
IL 9.3: Näpit irti budjetistamme, EU!
”Näpit irti budjetistamme, EU!” -otsikolla Iltalehti 9.3. kertoo euroedustaja Sari Essayah´n (kd) vastustavan EU-komission pyrkimyksiä siirtää eduskunnan budjettivaltaa itselleen. Kuva: Euroopan parlamentti
 
Kauppatieteilijä, euroedustaja Sari Essayah toimii Euroopan parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnassa, joka valmistelee parlamentin talouspoliittisia päätöksiä eli ”vahtii” komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin alaisuudessa toimivan talous- ja finanssipolitiikan pääosaston (ECFIN) tekemisiä. Komissio tosin ei varsinaisesti ole poliittisessa vastuussa parlamentille.
ECFIN-pääosaston merkitys ja työmäärä ovat finanssikriisin aikana kasvaneet valtavasti, samoin valiokunnan. Rehnin joukkueen tähänastiselle työlle kriisin suhteen Essayah antaa arvion ”ihan OK suoritus”. Hän huomauttaa, ettei Euroopan parlamentti käsittele lainkaan EU:n tukipaketteja jäsenvaltioille, vaan ne ovat hallitusten välisiä päätöksiä.
Valiokunnan toimialue on laaja. Siellä käsitellään parhaillaan talouslainsäädännön lisäksi myös jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa sekä rahoitus- ja pankkialan valvontaa.
– Kyllä parlamentissakin on nähtävissä jako säästöpolitiikan että elvytyspolitiikan ystäviin, Essayah sanoo.
Itse hän pitää jyrkkää vastakkainasettelua näiden kahden linjan välillä tarpeettomana, sillä ilman vakautta ei voi olla kestävää talouttakaan. Ilmiselvät rakenteelliset ongelmat on pakko korjata tässä yhteydessä, ja Essayahin mielestä on viisainta hakea pidemmän tähtäimen ratkaisuja, ei vain välitöntä helpotusta ahdinkoon.
– Kreikka on sitten ihan oma lukunsa.  Siellä on valtavasti sellaisia asioita, joita on vainpakko muuttaa. Eihän se helppoa ole, kun on totuttu elämään yli varojen ja kiertämään veroja.
Essayah viittaa taannoiseen The Economistin juttuun. Siinä kerrottiin parhaiten Pohjoismaista, jotka ovat selviytyneet finanssi- ja velkakriisistä.
– Kannattaisi miettiä, mitä koko Eurooppa voisi meiltä oppia.
 
Vallansiirto menossa
 
Sari Essayahilla ei ole kovin paljoa moitittavaa itse kriisin hoidosta koko euroalueen tasolla. On kunnioitettava kasvu- ja vakaussopimusta.
Meppiä kuitenkin häiritsee se, että komissiolla näyttää olevan ikään kuin toinen agenda, jota ajetaan kriisin varjolla ja nimissä.
– Keskitetään lisää valtaa komissiolle. Ei sillä tätä kriisiä laukaista.
– Kriisin myötä on helppo hakea hyväksyntä tällaiselle vallan keskitykselle.
Kriisimaan kohdalla onkin toki perusteltua, joskus jopa välttämätöntä, että sen taloudenhoitoon puututaan ulkopuolelta.
– Nyt komissio kuitenkin alkaa valvoa ja antaa lausuntoja kaikkien jäsenmaiden budjeteista ja tarkastaa, ovatko ne komission talousnäkemyksen mukaisia.
–En ymmärrä, miksiSuomen pitää alistaa budjettinsa ennakkotarkastukseen. Herää epäilys, että kohta olemme tekemässä hyvin yhdenmukaista talouspolitiikkaa. Ketkä sen ovat päässeet määrittelemään?
Tällaisessa järjestelmässä, jonka viimekätinen ohjaus tulee komissiosta, kansalaisilta viedään mahdollisuus äänestämällä vaikuttaa omassa maassaan harjoitettavaan talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan: korotetaanko veroja vai leikataanko kuluja?
Nämä periaatteellisesti hyvin tärkeät kysymykset pitäisi Essayahin mielestä saada avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kysymys palautuu viime kädessä koko Euroopan unionin perusluonteeseen.
– Näitä hyvin perustavaa laatua olevia kysymyksiä on kyllä meillä valiokunnassa kriisin aikana käsitelty. Osa poliitikoista on sitä mieltä, että vain keskitetysti ohjattuna euro ja koko EU pystyvät toimimaan. Osa taas ei näe ylhäältä johdettua talouspolitiikkaa ratkaisuna, että vakaus- ja kasvusopimus riittää.      
 
IL / Timo Hakkarainen

PDF-kopiot artikkelista sivu 32  sivu 33

Vihtahousu mediakeskiössä

Kirjoitettu kirjoittajana

Brysselistä käsin Suomen uutisvirtaa seuratessa tulee joskus hämmentäviä hetkiä – kuka, mitä, häh? Joku asia nousee nopeasti keskusteluun, ja jos et ole juuri kyseistä ohjelmaa katsonut tai juttua lukenut, olet pihalla kuin lumiukko. Edellisen kerran hämmennyin, kun ”Pensselisetä” – tuo rakkauslaulua lurittanut Saddam Husseinin kaksoisolento – nousi Suomen mediakeskiöön eikä EU:n ytimessä tiedetty hänestä mitään!

Niinpä kun perkeleet ja demonit valtasivat yht´äkkiä iltapäivälehtien lööpit ja verkkomedian, ajattelin saatananpalvojien onnistuneen mediastrategiassaan, vaan vielä mitä. Moniääninen kristikuntahan se siellä keskustelee. Ja toki aivan aiheesta: terve kristillisyys ei demonisoi sairauksia eikä kiellä lääketieteen apua. Toivottavasti tämä viesti meni perille.

Seuranneessa mediamylläkässä on kuitenkin Perkelekin haluttu ennenaikaisesti päästää päiviltä. Vaivaantuneen oloiset teologit selittävät, ettei kristinuskon perusopetuksiin kuuluvasta Saatanan olemassaolosta nykyään juuri puhuta, ja Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ”puhe Saatanasta särähtää nykyihmisen korvaan”. Niinpä ei liene ihme, että suomalaisten usko persoonallisen pahan olemassaoloon on puolittunut 2000-luvulla.  Vanha vihtahousu varmaan taputtaa niitä kuuluisia karvaisia käsiään.

Raamatun lukijaa saattaa kohdata kiusaus yrittää selittää yliluonnolliset asiat ja ihmeet tyhjäksi. Jumalan luomaa todellisuutta on yhtälailla se, minkä aisteillamme havaitsemme kuin myös uskon avaama ”tuonpuoleinen”. Uskoaan voi tunnustella kuten presidentti Halonen taannoin teki: ”Minusta vain tuntuu, että se mitä meillä on tässä ja nyt, ei ole kaikki mitä on.”

Elämän todellisuus meissä ja muissa todistaa kiusausten, synnin ja pahuuden olemassaolon. Evankeliumin sinetti – Jeesuksen sovitustyö – sen sijaan vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta. Raamatun ydin on kuitenkin Jumala, ei Paha. Ja jälkimmäinen on sitä paitsi jo tuomittu häviämään.

Kirjailija C.S. Lewis – entinen ateisti muuten – muistuttaa terveestä opista: ”On kaksi samanlaista ja vastakkaista erehdystä, joiden valtaan sukukuntamme voi joutua paholaisiin nähden. Toinen on se, ettei usko niiden olemassaoloon. Toinen on se, että usko tuntee ylenmääräistä ja epätervettä mielenkiintoa niitä kohtaan. Ne itse ovat yhtä mielissään kummastakin erehdyksestä ja tervehtivät yhtä ihastuneina materialistia kuin poppamiestäkin”.

Essayah tapasi presidentti Peresin

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah tapasi presidentti Peresin

Israelin lähes 90-vuotias presidentti Shimon Peres kävi 6.3. vierailulla Euroopan parlamentissa Brysselissä. European Friends of Israel -järjestämässä tilaisuudessa parlamentissa sekä 7.3. komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson järjestämällä vastaanotolla europarlamentaarikko Sari Essayah`lla oli mahdollisuus henkilökohtaisesti tavata Peres.

Euroopan parlamentilla pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin mm. Israelin asemasta Lähi-Idässä ja rauhan edellytyksistä sekä Syyrian ja Iranin tilanteesta.

 

 

Opiskelijaliikkuvuus ei lainarahalla parane

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) tukee opiskelijajärjestöjen kielteistä kantaa Erasmus-lainatakuujärjestelmään. Kansallisten opintotukijärjestelmien päälle rakennettavalla korkeakouluopiskelijoiden lainatakuujärjestelmällä ei hänen mukaansa pyrkimyksistä huolimatta tee maisterivaiheen vaihto-opinnoista houkuttelevampia. Essayah kertoi näkemyksistään Helsingin Eurooppanuorten aamiaistilaisuudessa 1.3.

– Eurooppalaiset opiskelijajärjestöt, kuten 11 miljoonaa opiskelijaa edustava European Students’ Union ilmaisivat Euroopan Parlamentissa vieraillessaan pettymyksensä siihen, ettei heitä kuultu hankkeen valmisteluvaiheessa. Opiskelijoiden yhteinen huoli on, että Euroopan Investointipankin tuella toteutettava liikepankeista haettavan lainan lainatakuujärjestelmä syrjäyttää vähitellen nykyisellään noin 250 euroa/kk Erasmus-apurahan ja kiihdyttää opiskelijoiden velkaantumista epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa.

– Jäsenvaltioita tulisi pikemmin kannustaa kehittämään kansallisia opintotukijärjestelmiään ja niiden liikkuvuutta kansainvälisiin opintoihin. Olisi järkevämpää, että maisterivaiheen lainatakuujärjestelmään suunnitellut rahat yli 700 milj. euroa käytetään apurahajärjestelmien vahvistamiseen tai luomiseen mieluummin kuin liikepankkien lainasaamisten varmistamiseen, summasi Essayah.

– Suomalaiset opiskelijajärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamiseen aiemmin aliedustetuille ryhmille, kuten alemman sosioekonomisen taustan omaaville opiskelijoille sekä perheellisille ja vammaisille opiskelijoille, mikä on erittäin kannatettavaa, Essayah totesi.

Aika herätä kyberturvallisuuteen!

Kirjoitettu kirjoittajana

Kyberturvallisuus tuo monille mieleen tieteiselokuvat tai vakoilujännärit, mutta asia on noussut ryminällä reaalimaailman poliittisella agendalla niin meillä kuin maailmalla. Hallitus julkaisi tammikuussa poikkihallinnollisen Suomen kyberturvallisuusstrategian, komission tiedonanto EU:n kyberturvallisuudesta tuli aivan äskettäin ja olipa aihe vahvasti esillä myös USA:n presidentti Obaman ”Kansakunnan tila”-puheessa.

Itse asiassa Yhdysvalloissa on noussut valtava kohu kongressin selvityksestä, jossa paikannettiin paitsi lukuisiin yrityksiin niin myös energia- ja liikenneverkkoja ohjaileviin järjestelmiin tehdyt tietomurrot Kiinan armeijan yksikköön Shanghaissa. Tällä tasolla kyse ei ole enää vain verkkovakoilusta ja tietovarkauksista, vaan lähennytään kybersodan keinoja. Nykyaikaisen yhteiskunnan saa polvilleen tankkeja tehokkaammin, kun pystyy lamaannuttamaan kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa.

Liike-elämää tyrmistyttivät todisteet tietovarkauksista ja tunkeutumisista useisiin teknologia-alan ja suuryritysten kuten Coca-Colan tietojärjestelmiin. Saaliiksi on päätynyt liiketoimintasuunnitelmia, tuotespeksejä ym. keskeistä liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa materiaalia. Yritysvakoilua on ollut iät ja ajat, mutta yleensä sitä tekevät yritykset keskenään, ei armeijat oman maan teollisuuden tukemiseksi.

Kiina on tietysti jyrkästi kiistänyt syytökset ja valittaa itse olevansa verkkohyökkäysten kohde. Kiina ei varmasti olekaan kyberhyökkäysten ainut alkuperämaa. Tietoturva-asiantuntijat kuitenkin vahvistavat sen, että Kiinalle verkko-operaatiot ovat osa sotilaallista strategiaa, ja se on alalla ylivoimaisesti aktiivisin ja aikaisemmin aloittaneena muita pidemmällä.

Mistä kyberturvallisuudessa siis lopulta on kyse?  Kyberturvallisuus käsittää tietotekniikkaan liittyvän turvallisuuden lisäksi laajemmin koko yhteiskunnan elintärkeiden ja kriittisten toimintojen turvaamisen eri olosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaiken infrastruktuurin, maksujärjestelmien, johtamisen ja jakelutoiminnan turvaamista. Kyberympäristö kostuu julkisen puolen lisäksi laajasta joukosta yritys- ja yksityissektoria.

Komission tuoreessa strategiassa on lähdetty siitä, että jokainen maa pyrkii kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. Yhteisellä koordinoinnilla ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston kautta tehtävällä yhteistyöllä halutaan lisämuskeleita kyberrikollisuutta vastaan ja ehkäistä kyberturvallisuusuhkia EU-tasolla.

Komissio ei kuitenkaan sanallakaan kerro, millaisia kyberhyökkäyksiä on kohdistunut EU-toimielimiin, mistä ne ovat peräisin ja onko tietoturva jo pettänyt. Siksipä jätin komissiolle kirjallisen kysymyksen kyberturvallisuuden osalta. Kuitenkin asiaan tulisi suhtautua vakavasti myös Euroopassa – erityisesti, jos valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin.

Kybervarustelu ja haittaohjelmat eivät ole harmitonta hakkeripoikien puuhastelua, vaan se voi johtaa kansainväliseen turvallisuusuhkaan. Kyberhyökkäysten ja vastahyökkäysten seuraukset voivat olla arvaamattomat. Olisiko siis aloitettava jo kyberliennytys? Ainakin yhteisiä normeja ja sääntöjä tarvitaan.

Essayah pyytää tietoa Euroopan unioniin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah jätti tänään komission vastattavaksi kyberturvallisuutta koskevan kirjallisen kysymyksen. Taustalla on New York Timesin 18.2. julkaisema artikkeli, jonka mukaan suuri osa hyökkäyksistä USA:n julkisten viranomaisten ja yritysten palvelimiin on peräisin Kiinasta.

– Kyberhyökkäysiin tulee suhtautua vakavasti myös EU:ssa. Erityisesti mikäli valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin, sanoo Sari Essayah.

EU:n komissio julkaisi viime viikolla kyberturvallisuusstrategiansa sekä direktiiviehdotuksen nettiturvallisuudesta.

– Komission tuoreista asiakirjoista ei löydy tietoa esimerkiksi siitä, millaisia hyökkäyksiä on kohdistunut Euroopan komission ja muiden toimielinten tietoturvaan, mistä hyökkäykset ovat lähtöisin, kuinka vakavia ne ovat olleet ja onko tietoturva pettänyt, toteaa Sari Essayah ja pyytää komissiolta selvitystä asiasta.

Kyberhyökkäykset ovat erityinen uhka, jos niillä voi horjuttaa kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa.

– Mielestäni tulisi olla mahdollista tehdä USA:n ja EU:n välistä yhteistyötä, mikäli hyökkäykset näiden alueiden ulkopuolelta jatkuvat. Asia vaatii kiireellisempiä toimia kuin komission strategiassa esitetyt, vaikka ne ovatkin askelia oikeaan suuntaan, kommentoi Sari Essayah.

 

MEP Sari Essayah: Written question to the EU Commission 25.2.2013

The threat of foreign cyber attacks

In a New York Times article on 18.02.2013, “Chinese Army Unit Is Seen as Tied to Hacking Against U.S.”, it was reported that U.S. State Department as well as private companies operating critical infrastructure were successfully infiltrated by cyber attacks originating from China. President Obama acknowledged the risks in his State of the Union address on 12.02.2013 by alluding to the recent attacks on companies and critical infrastructure. With reference to the alarming U.S. situation and in order to protect European citizens and infrastructure it is imperative to know the degree of risk that the EU faces. Acknowledging the steps to right direction, like the Commission’s joint communication on EU cyber security strategy and the proposal for a network and information security (NIS) directive, it would be, however, important to get answers to the concrete questions below:
1. Could the Commission list all known attacks that have targeted the European Commission itself or other European institutions? What was the origin of the attacks? Did any of the attacks compromise confidential information or functioning of IT systems?
 2. What is the Commission’s evaluation of the threat of foreign cyber attacks on critical infrastructure in the EU? What is the threat of foreign cyber attacks on private companies in the EU? Is the Commission aware of any attacks that would have compromised critical infrastructure or trade secrets? If so, what was the origin of the attacks?
3. What immediate actions does the European Commission plan to take in order to protect the EU citizen’s from state sponsored cyber attacks?
4. While acknowledging the diplomatic sensitivities involved, does the Commission plan to address the topic of state sponsored attacks bilaterally with the countries of origin?
5. Has the Commission considered transatlantic coordination and information exchange between the EU and the US in order to prevent cyber attacks originating from outside the EU and the US?
6. In case where security agencies gather intelligence on cyber threats to EU infrastructure, companies and governments, does the Commission plan to warn the targets?