Vuonna 2040 suomalainen ruokailija arvostaa yhä enemmän ruuan alkuperää, ravitsevuutta ja puhtautta. Hän tahtoo tietää, mitä hän syö. Hän – tai hänen älylaitteensa – ottaa selvää päivän haasteisiin tarvittavasta ravinnosta ja tarjoaa päivään sekä yksilöllisiin valintoihin sopivia vaihtoehtoja.

Kasvikunnan tuotteiden ohella suomalainen ruokailija syö maitoa, lihaa ja muita eläintuotteita edelleen, mutta ne tuotetaan yhä kestävämmin. Alkutuotantotiloilla hyödynnetään tuotannossa syntynyt bioenergia täysipainoisesti. Ruuasta tarjottu tieto on viety huippuunsa niin, että kuluttaja voi ostaa vaikkapa nimikkokanansa munia tai seurata halutessaan ostamansa jauhelihan reittiä karjatilalta ruokapöytään saakka. Elintarviketurvallisuus on huipussaan ja ruokaväärennökset ovat sula mahdottomuus.

Kuluttaja voi valita älylaitteeseensa ruokasuunnittelun asetuksiksi arvojensa ja tarpeittensa mukaisia kriteerejä: lähellä
tuotettu, hiilineutraali, sisältää runsaasti kuituja, pähkinäallergia, tuotettu ilman kasvinsuojeluaineita, sisältää kauden tuotteita. Ruoka tuodaan kätevästi kotiin tai nälkäinen opastetaan ravintolaan sopivan annoksen äärelle.

Perheenjäsenten ja ystävien asetukset on helppoa yhdistää ruokasuunnitelmaan. Ruuasta nautitaan edelleen myös yhdessä. Ja suomalaisella ruokailijalla on, mistä valita, sillä kauppojen valikoimat ovat täynnä laadukkaita, houkuttelevia ja kekseliäitä tuotteita. Kotimainen ruuan alkutuotanto sekä elintarviketeollisuus kukoistavat. Suomesta on tullut merkittävä elintarvikeviennin maa, joka tunnetaan paitsi pohjoisista aromeistaan ja puhtaudestaan, myös ruokainnovaatioistaan ja ekologisesti kestävästä ruuantuotannostaan. Suomalainen ruokailija on etuoikeutettu saadessaan nauttia laadukkaista uutuustuotteista aina ensimmäisten joukossa maailmassa. Italiassa kohutaan Euroopan pohjoisesta ja puhtaasta ruokamaasta. Suomalaisissa pikkukaupungeissa ja maatiloilla palkataan italian kieltä osaavaa henkilökuntaa ottamaan vastaan maahamme sankoin joukoin saapuvia eteläisiä ruokaturisteja.

 

Kirjoitus on julkaistu Luomuelintarvikepäivän yhteydessä  27.9.2023

– Presidentinvaaleihin kohdistuu suuri kiinnostus ja niissä on aina äänestetty aktiivisesti. On tärkeää, että kristillisdemokraatit on mukana niissä keskusteluissa, joissa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Niitähän presidentti johtaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Essayah perustelee.

–  Samaten vaalissa käydään arvokeskustelua – siinähän presidentti myös on luotsaaja. Meidän puolueella on hyvä mahdollisuus profiloitua tässä.

Puheenjohtajana jatkokaudelle Joensuun puoluekokouksessa elokuun lopulla valittu Essayah sai rinnalleen uuden varapuheenjohtajatroikan. Kansanedustaja Mika Poutala, valtiotieteiden maisteri ja eduskunta-avustaja Katriina Hiippavuori sekä teologi-maatalousyrittäjä David Pettersson ovat kaikki 1980-luvulla syntyneitä.

– Kaikki me tarvitsemme hyvää tiimiä. Hyvän puheenjohtajiston, puoluesihteerin ja puoluevaltuuston puheenjohtajan lisäksi tarvitsemme jokaista meidän jäsentä ja puolueen työn tukijaa. Onhan nyt edessä vaaliputki: presidentinvaalien lisäksi ensi keväänä on EU-vaalit ja alue- sekä kuntavaalit yhtä aikaa vuonna 2025.

– Kaikille on työtä ja tehtävää. Kaiken menestymisen pohja on se, että kenttäväki on vahvasti sitoutunut tekemään vaalityötä, Essayah muistuttaa.

Kaiken menestymisen pohja on se, että kenttäväki on vahvasti sitoutunut tekemään vaalityötä. – Sari Essayah

KD-Kompassi-haastattelussa Essayah kiittelee Joensuun kokouksessa koettua puolueen samanmielisyyttä.

–  Yhtenäisyys auttaa rakentamaan oikeat vaalistrategiat. Kun olemme hallituspuolue, se avaa toisenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, kuin on taas ollut vähään aikaan. Kyllä huomasi kokouksessa, miten innokkaasti asioihin otettiin kantaa. Kevään hallitusneuvotteluissa olleet ovat nähneet, miten KD:n kädenjälki todella näkyy hallitusohjelmassa. Sinne saatiin meille tärkeitä kirjauksia esimerkiksi perhepolitiikkaan, vanhuspalveluihin ja omaishoitajien tilanteeseen. Se totta kai innostaa mukana olleita.

Kansanedustajana, puheenjohtajana ja maa- ja metsätalousministerinä nyt toimiva Essayah uskoo selviävänsä aikataulupaineista, jotka presidenttiehdokkuus tuo. Hänellä on jo kokemusta, sillä hän oli ehdolla myös 2012. Sen sijaan 2018 hän ei lähtenyt haastamaan suosittua istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.

–  Intensiivinen kampanja-aika on marraskuusta tammikuun loppuun – mutta joulu tuo luontaisen tauon. Tietenkin pitkin syksyä on jo tilaisuuksia ja mediakin niitä virittelee.

–  Varsinainen rutistus on tammikuussa.

Maa- ja metsätalousministerin kesään ovat kuulunut kamppailu lintuinfluenssan ja turkistarhojen kurimuksen ja sääolojen piinaamien viljelijöiden ja ruuantuottajien huolet.

–  Perushuoli on maatilojen kannattavuus ja tuottajien työstään saama tulo. Etenkin tällaisten huonojen säiden, pienempien satojen ja kallistuneiden tuotantopanosten vuonna se on erityisen haastavaa. Ei ole resursseja omasta takaa vastata äkillisiin muutoksiin.

–  Arviolta kolmannes kevätviljoista on menetetty. Lähiviikot ratkaisevat minkälainen vuodesta tulee sadon suhteen.

–  Huolestuneita viestejä on jo tullut, että osa viljelijöistä ei todennäköisesti pysty tekemään esimerkiksi lannanlevitystä syksyllä, kun pellot ovat niin vetisiä.

–  Maatalous on toimiala, jossa olemme koko ajan luonnon olosuhteiden varassa.

Alkuperäinen haastattelu on luettavissa KD lehdestä.

Ahkera vaalityö ja taidollisesti sujuneet hallitusneuvottelut mahdollistivat sen, että Kristillisdemokraatit on historiansa kolmatta kertaa mukana hallituksessa vaikuttamassa isänmaan asioihin.

Tällä hallituspohjalla on paljon yhteistä, mutta neuvotteluissa oli myös kovia vääntöjä. Mikään puolue ei saanut kaikkia tavoitteitaan läpi ja siellä on puolueille emämieluisempia kompromisseja, mutta kaiken kaikkiaan KD:n kädenjälki näkyy vahvana hallitusohjelmassa.

Kristillisdemokraattien linjaukset näkyvät erityisesti perhepolitiikassa. Säästötalkoissa kotihoidontukeen ja lapsilisään ei kosketa –päinvastoin – lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan, yksityisen hoidontukea korotetaan ja pitkään ajamamme verotuksen
lapsivähennys toteutuu.

Koulutukseen tehdään merkittäviä satsauksia muun muassa perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Samoin kansanopistojen opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu – tämä auttaa erityisesti niitä, joille toiselle asteelle siirtymien on eri syistä
haasteellista. Oppimisen tukea vahvistetaan kaiken kaikkiaan ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.

Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan tuntuvalla veroporkkanalla eikä eläkkeisiin tai eläkeläisten asumistukeen kosketa. Vanhusten kotona asumista tuetaan ja omaishoitoa lähdetään laittamaan kuntoon laajalla ohjelmalla.

Sosiaaliturvaa uudistetaan KD:n kannustavan perusturvan mallin pohjalta. Tämä hallitus vihdoin vakinaistaa seurakuntien ja järjestöjen ruoka-aputoiminnan rahoituksen Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen. Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan ja investointiympäristöä parannetaan ja infraa laitetaan kuntoon, jotta koko maa pysyy mukana. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa mm. Savon radalle 50 miljoonan panostusta ja 5-tien Leppävirta-Kuopio
välille 140 miljoonan rahoitusta. Olemme puolueena olleet vuosia vahva maatalouden puolestapuhuja eduskunnassa, joten tuntuu hienolta, että juuri viljelyn ja varjelun ministeriö on vastuullamme.

Hallitusohjelmaa leimaa vahvasti suunnanmuutos. Rakennamme nyt Suomea, jossa uskalletaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, ja jossa pystytään turvaamaan laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Iisalmen sanomissa.

Brysselin hallintoapparaatista on vuosien varrella putkahdellut aina silloin tällöin mitä kummallisimpia esityksiä ihmeteltäväksi. Monesti ei ole tiennyt itkeäkö vai nauraa sille, mitä elämästä ja arjesta vieraantuneiden 40 000 EU-virkailijan koneisto on kulloinkin päättänyt keksiä. Harvoin kuitenkaan on noussut pintaan sellaisia kauhun sekaisia tunteita, joita metsäkatoasetus herättää.

Metsäkatoasetuksen ylevä tavoite on ehkäistä metsäkatoa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Asetus koskee kaakaota, kahvia, soijaa, kumia, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita. Viattomalta kuulostava asetus on meillä jo pysäyttänyt maatalouden rakennushankkeet, aiheuttanut epävarmuutta elintarviketeollisuudessa ja uhkaa viedä suuret määrät karjaa Honkajoelle eläinperäisenä ongelmajätteenä.

Kyllä, luit aivan oikein. Tilan tuotteet voivat joutua myyntikieltoon, jos nauta- ja lypsykarjatiloilla on kaadettu puita uusia rakennuksia varten vuoden 2020 jälkeen. Kas kun Euroopan metsäisimmän maan prosentin osuutta naudanlihan tuotannosta on syytä suitsia metsäkadon nimissä. Sen sijaan komissiota ei kiinnosta se, että kaksi kolmasosaa naudanlihasta tuotetaan maissa, joiden metsistä on jo ehditty hävittää yli 60 prosenttia.

Metsäkatoasetuksen vaikutus yltää myös metsämaiden laiduntamiseen, ainakin jos yksittäisiä puita ja pusikoita enemmän tulee hoitotoimenpiteitä tehtyä. EU-komissio on tässä ristiriidassa itsensä kanssa. Ensin kannustetaan monimuotoisuutta tukevaan perinnebiotooppien hoitoon laiduntamisella ja sen jälkeen näin laiduntavia nautoja ei ehkä hyväksytäkään markkinakelpoisiksi riippuen kuinka paljon kunnostusraivausta on tehty. Metsästä avoimeksi luonnonniityksi raivaaminen vuonna 2020 tekisi siis siellä tänään laiduntavasta karjasta markkinakelvotonta. En edes viitsi miettiä sitä, miten alueella raivonnut metsäpalo tulkittaisiin – tuskinpa tuottajan hyväksi ainakaan.

Asetus rikkoo tilallisen oikeusturvaa räikeästi ja on takautuvana perustuslain vastainen. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat olleet asiassa hitaasti liikkeellä, eikä epäselvää oikeustilaa ole pystytty selventämään. Ainut ohje on ollut laittaa rakennushankkeet jäihin epävarman tilanteen takia.

Esitys paljastaa EU:n järkyttävän kaksinaismoralismin. Metsien käyttöä pyritään kontrolloimaan ja rajoittamaan niissä maissa, joissa se hoidetaan parhaiten. Sen sijaan sademetsien rikollinen salakaataminen ei lopu sillä, että EU:ssa on tehty uusia määräyksiä.

Rajaamalla esitys vuoteen 2021 haitta siirretään niille unionin maille, joissa metsää on ylipäätään raivattavaksi. Kuten ennallistamisasetuksessa myös tässä Keski- ja Etelä-Euroopan kestämätön maan- ja metsänkäyttö halutaan kompensoida ja maksattaa vähiten metsäkatoa aiheuttaneiden Suomen ja Ruotsin avulla.

 

Kolumni on julkaistu alkuperäisesti Maaseudun Tulevaisuudessa.

Vaalien tulos ei jättänyt sijaa arvailulle. Suomalaiset todella halusivat suunnan muutosta ja kaikki hallituspuolueet pääministeri Marinin SDP:tä lukuun ottamatta ottivat takkiinsa. Osa mediaa lankesi vielä täysin kritiikittä suurimpien puolueiden virittämään pääministeritaistoon yllyttäen vaalikansaa taktiseen äänestämiseen eikä omia arvoja vastaavan ehdokkaan löytymiseen. Ainakin SDP hyötyi asetelmasta imien happea hallituskumppaneilta, mutta myös meiltä livettiin jonkin verran Kokoomuksen ja Perussuomalaisten taakse.

Vaaliasetelmasta huolimatta oma kannatuksemme jatkoi kasvua näissäkin eduskuntavaaleissa.

Vaaliasetelmasta huolimatta oma kannatuksemme jatkoi kasvua näissäkin eduskuntavaaleissa. Tulos oli kautta aikain neljänneksi paras, ja viimeksi 16 vuotta sitten olemme olleet äänissä samalla tasolla. Olemme siis nyt vuoden 2019 ja 2023 vaaleissa palauttaneet puolueelle noin 30 000 ääntä, jotka tässä välissä ehtivät käydä muualla. Kuitenkaan näidenkään vaalien 10 000 uutta ääntä eivät riittäneet lisäpaikkoihin, mikä on aina harmitus, kun kasvua paikoissa tavoitellaan.

Kuitenkaan näidenkään vaalien 10 000 uutta ääntä eivät riittäneet lisäpaikkoihin, mikä on aina harmitus, kun kasvua paikoissa tavoitellaan.

Talous ja sen varassa olevien hyvinvointipalveluiden pelastaminen nousivat vaalien keskiöön eikä edellisen hallituksen velkainen perintö tee työstä helppoa. Myös esille nostamamme kriisinkestävyys, erityisesti huoli maataloudesta, noteerattiin. Oman kampanjamme teema ”Järjen ääni” ja sen ilme ja poliittiset nostot resonoivat hyvin käytyä vaalikeskustelua, ja siitä saimme paljon positiivista palautetta.

Tulevan hallituksen työlista on pitkä. Suomi on saatava kestävän talouskasvun uralle, jotta ihmiset saavat hoitoa ja hoivaa ajoissa, koulutus saadaan kuntoon, maapuolustuksesta ja infrasta huolehditaan – tässä vain muutama esimerkki.

Olemme KD:ssä korostaneet sitä, että olemme ratkaisukeskeinen ja yhteistyökykyinen puolue, ja siksi olemme valmiita tarvittaessa myös hallitusvastuuseen. Kuten hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin kootusti vastasimme: olemme valmiita osallistumaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin, kunhan hallituksen ohjelma on yhteensovitettavissa puolueemme arvojen ja tavoitteiden kanssa.

 

Alkuperäinen puheenjohtajan kolumni luettavissa KD lehden verkossa.

Terveydenhuolto on ajautunut entistä pahempaan kriisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa rahoitusta ei hoidettu kuntoon ja uudistus toteutettiin hallinto edellä. Korjattavaa on paljon. Seuraavan hallituksen on paikattava sote-uudistuksen valuvikoja niin, että kaikki saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja ajoissa, työntekijät ovat motivoituneita ja heillä on hyvä olla työssään. KD on julkaissut oman esityksensä sote-järjestelmän ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin ongelmien korjaamiseksi eli ns. soten korjaussarjan.

Kristillisdemokraattien lääkkeet terveempään Suomeen ovat peruspalveluihin panostaminen, ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, nopea hoitoon pääsy ja riittävät henkilöstöresurssit. Hoitoa on saatava yhden luukun periaatteella niin, että asiakkaan tilannetta katsotaan kokonaisuutena. Potilastietojärjestelmien kehittäminen tukee näitä tavoitteita. Hoitojonojen purkamiseksi ja tuleviin hoitotarpeisiin vastaamiseksi julkinen sektori tarvitsee rinnalleen toimivia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Yksityisen hoidon kela-korvausjärjestelmän kautta parannetaan sote-palveluiden saatavuutta ja lyhennetään hoitojonoja; siksi järjestelmä on säilytettävä ja kehitettävä muun muassa maksukattoja yhdistämällä. Nykyiset erilliset maksukatot lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkoille ovat paljon sairas-taville kuormittavia ja byrokraattisia.

Hoitosuhteissa on lisättävä jatkuvuutta ja pysyvyyttä, jotka tutkitusti parantavat hoidon laatua, pienentävät terveydenhuollon palvelutarvetta ja -kustannuksia sekä lisäävät potilastyytyväisyyttä. Omalääkäri tai oma-hoitajajärjestelmästä hyötyvät eniten ne, jotka tarvitsevat paljon sote-palveluita. Tilanteet, joissa hoitosuosituksia yritetään täyttää riittämättömillä resursseilla, kuormittavat työntekijöitä kohtuuttomasti.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan on vastattava riittävillä resursseilla ja hyvällä johtamisella. Ala kärsii työn kroonisesta kuormittavuudesta. Lyhyen aikavälin ratkaisuna tarvitaan esimerkiksi veroporkkanoita eläkkeellä oleville hoitajille sekä riittävä määrä tukityöntekijöitä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. KD on esittänyt monilla hyvinvointialueilla ratkaisuksi myös päivityskoulutusta niille sote-alan koulutuksen saaneille, jotka ovat olleet muilla aloilla vaikkapa 10–15 vuotta, ja haluavat palata, mutta kynnys tuntuu korkealta. Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta hyvä hoito ja tyytyväiset työtekijät voidaan varmistaa.