Ajankohtaista

RSS

Kielellinen esteettömyys yhteiskunnallisen osallistumisen lähtökohta

– Kuurojen kielellisten oikeuksien toteutuminen on edellytys tasavertaisuuden saavuttamiselle eri elämän aloilla, muistutti Europarlamentaarikko Sari Essayah Kuurojen liiton Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehittämispäivillä 4.10. Kuopiossa.
– Kuntien talouden edelleen kiristyessä ja kuntaliitosten muokatessa aiempia palvelurakenteita on korostettava, että peruspalvelujen on oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kansalaisille kotipaikkakunnasta riippumatta.

Uusien viestintäkeinojen käyttäminen palvelujen tarjonnassa, kuten monipuoliset verkko- ja mobiilipalvelut, helpottavat kuurojen henkilöiden arkea ja palvelujen saatavuutta.
– Tämä ei saa merkitä sitä, että viittomakielisiä palveluja ryhdyttäisiin karsimaan. Niitä on edelleen kehitettävä ja saatavilla olevista viittomakielisistä palveluista on saatava tietoa helposti ja kootusti.

Essayah rohkaisi niin paikallis- kuin valtakunnallisellakin tasoilla kuuroja ja heidän yhdistyksiään entistä aktiivisempaan yhteydenpitoon päättäjien kanssa sekä osallistumaan itse ehdokkaina vaaleihin.
– Tiiviin yhteydenpidon kautta viittomakielisten tarpeet tulevat paremmin ymmärretyiksi niin kunnan kuin valtionhallinnossakin sekä EU-tasolla. Kun kuurojen edustajat tapaavat esimerkiksi kunnan perusturvalautakunnan jäseniä henkilökohtaisesti, on sillä enemmän vaikuttavuutta kuin kirjallisilla kannanotoilla.

Essayah korosti, että kielellinen esteettömyys on yhteiskunnallisen osallistumisen välttämätön lähtökohta. Kielivähemmistöjen oikeuksista on pidettävä kiinni.
– Sosiaalinen media on tarjonnut viittomakielisille uudenlaisen luontevan yhteydenpito ja vuorovaikutuskanavan myös poliitikkoihin ja mediaan. Toiminnanjohtaja Markku Jokinen on erinomainen esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttajasta, joka aktiivisesti viestii ja kommunikoi tehokkaasti twitterin kautta sosiaalisessa mediassa.

Essayah kiitteli kollegaansa Adam Kosaa erittäin esimerkillisestä, aktiivisesti ja Euroopan parlamentissa muiden meppien arvostuksen saaneesta työstä paitsi kuurojen niin myös eri vammaisryhmien yhteiskunnallisen aseman edistämisestä.

Essayah: Vaarallisia aineita koskevat työsuojeludirektiivit uusittava

Essayah: Vaarallisia aineita koskevat työsuojeludirektiivit uusittava

”Vaarallisia aineita koskevat työsuojeludirektiivit on syytä päivittää”, totesi europarlamentaarikko Sari Essayah torstaina, kun hänen mietintönsä vaarallisten aineiden luokituksesta ja merkinnöistä hyväksyttiin Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa.

Essayah’n laatimassa mietinnössä muutettiin viisi vanhan työsuojeludirektiiviä yhteneväisiksi YK:n maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän kanssa.

EU:ssa on voimassa jo viisi aiempaa aiheeseen liittyvää direktiiviä, jotka koskevat turvallisuus- ja terveysmerkkejä, raskaana olevien ja imettävien työntekijöiden suojelua, nuorten työntekijöiden suojelua, työntekijöiden suojelua kemiallisilta tekijöiltä sekä suojelua syöpää ja geenimuunnoksia aiheuttavilta aineilta.

Essayah muistuttaa, että direktiivit ovat eri ajoilta ja hyvin eritasoisia. ”Olisi hyvä, että ne päivitettäisiin nykyisen tekniikan kehityksen mukaisiksi myös muulta sisällöltään, kuten mietinnössäni vaaditaan.”

”Parasta olisi, jos direktiivit koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa eri erityissuojelua vaativat ryhmät otettaisiin erikseen huomioon. Tällöin myös työsuojelun tasoa voitaisiin parantaa”, toivoo Sari Essayah.

”Angie” jatkaa

Saksan liittopäivävaalit eivät tarjonneet erityisiä yllätyksiä, vaikka Kristillisdemokraatit ottivat historiallisen suuren vaalivoiton. Hyvää menestystä ennakoi jo baijerilaisen sisarpuolueen kristillis-sosiaalisen unionin tulos vahvalla kannatusalueellaan aiemmin viime viikolla. Myös Euroopan Parlamentissa oli nähtävissä kuinka luottavaisin mielin oman ryhmäni CDU:n kollegat suuntasivat viikonlopun vaaliavuksi; ei hermoilua eikä jännittämistä – Angie hoitaisi homman! Sisarpuolue saakin kiittää hyvästä menestyksestä paitsi Saksan vakaata taloutta ja hyvää työllisyyttä myös Merkelin henkilökohtaista karismaa ja suosiota.

Euroopan Parlamentissa on totuttu, että valtionpäämiehet ympäri maailman käyvät pitämässä puheita. Silti Merkelin taannoinen vierailu sai kokoussalin seinät pullistelemaan, vaikka tilaisuuteen oli pääsy vain mepeillä. Kaikki halusivat kuulla, mitä Euroopan vaikutusvaltaisimmalla poliitikolla on sanottavaa. Ei niin erityistä, mutta kun koko euro-alueen uskottavuus lepää Saksan harteilla, niin liitokansleria kuunnellaan. Ulkoinen habitus ei yllätyksiä tarjoa; Merkelin tavaramerkki on samalla leikkauksella tehdyt eriväriset jakut. Hän haluaa, että ihmiset puhuvat siitä, mitä hän sanoo eikä siitä, mitä hänellä on päällään.

Oikeastaan vaali-illan ainut pohdinta keskittyi siihen, minkä puolueen kanssa hallituskoalitiota tulisi rakentaa. Hallituskumppani Liberaalidemokraatit näytti jäävän alle 5 %:n äänikynnyksen ja tippuvan kokonaan liittopäiviltä. SDP:n tuloskaan ei ollut aivan odotettu, joten Steinbrück totesikin viisaasti pallon olevan nyt Merkelillä. Demarit on koko oppositiotaipaleen ollut varsin vaisu. He olivat sorvaamassa edellisessä hallituksessa niin maltillisen palkkaratkaisun kuin työelämän rakenneuudistukset, joten hallitusta on ollut vaikea haastaa niiden läpiviennistä. Muilla puolueilla oli omat haasteensa; Vihreät rämpi vaaleissa pedofiliakohussa, Liberaalidemokraatit romahtivat ja vasemmistopuolue Linkeä kukaan ei oikeistojohtoiseen hallitusvastuuseen odota.

Vaihtoehto Saksalle – puolueen menestystä moni odotti, mutta sen vakaan talouspolitiikan agenda oli liian lähellä Kristillisdemokraattien politiikan ydintä. Osin kilpailtiin samoista äänistä eikä pelkkä Saksan markan agenda riittänyt vakuuttamaan äänestäjiä. Ensi kevään EU-vaaleissa voi olla jo toisin, jos teemat kirkastuvat ja CDU:n EU-politiikka pystytään uskottavasti haastamaan.

Vaaleissa oli muutenkin vaikea nähdä erityisiä repäisyjä tai ulostuloja; monissa asioissa saksalaiset puolueet ovat ajautuneet samaan konsensusuomaan. Esimerkiksi energiapolitiikassa on toistaiseksi sitouduttu ydinvoimasta luopumiseen ja tuntuvaan uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen, mutta soraääniä voi ilmaantua mikäli kustannustaso alkaa vaikuttaa kilpailukykyyn. Tässä onkin nähty Vaihtoehto Saksalle – puolueen mahdollinen seuraava teema.

Miksi sitten Suomessa kannattaa seurata Saksan politiikkaa? Saksa on suurin ja vakain euro-talous, jonka linjaukset vaikuttavat koko EU-politiikan suuntaan. Tuleeko eurobondeja, kasvaako yhteisvastuu, leikataanko Kreikan velkoja vai sorvataanko lisää tukipaketteja? Tästä kaikesta päätetään ensin Berliinissä ja sitten muualla.

Essayah: EU:n tulevaisuus suuresti kiinni Saksan ratkaisuista

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) onnittelee Saksan kristillisdemokraatteja historiallisen suuresta vaalivoitosta.
– Sisarpuolue saa kiittää hyvästä menestyksestä paitsi Saksan vakaata taloutta ja hyvää työllisyyttä myös Merkelin henkilökohtaista karismaa ja suosiota. Muutoin Saksan liittopäivävaalit eivät tarjonneet erityisiä yllätyksiä.

– Merkelin taannoista puhetta Euroopan parlamentin istunnossa kuunneltiin huolella, koska koko euro-alueen uskottavuus lepää Saksan harteilla. Saksa on suurin ja vakain euro-talous, jonka linjaukset vaikuttavat koko EU-politiikan suuntaan. Tuleeko eurobondeja, kasvaako yhteisvastuu, leikataanko Kreikan velkoja vai sorvataanko lisää tukipaketteja? Tästä kaikesta päätetään ensin Berliinissä ja sitten muualla. Saksan politiikkaa kannattaa seurata tästä näkökulmasta, Essayah toteaa.

– Nyt saamme seurata, millaista hallituskoalitiota tulisi rakentaa. SDP:n tulos ei ollut aivan odotettu, joten Steinbrück totesikin viisaasti pallon olevan nyt Merkelillä. Vihreät rämpi vaaleissa pedofiliakohussa, Liberaalidemokraatit romahtivat ja vasemmistopuolue Linkeä kukaan ei oikeistojohtoiseen hallitusvastuuseen odota. Vaihtoehto Saksalle – puolueen menestystä moni odotti, mutta sen vakaan talouspolitiikan agenda oli liian lähellä Kristillisdemokraattien politiikan ydintä.

 

Mennäänkö metsään?

EU-jäsenyyden alusta lähtien suomalaisille on ollut tärkeää säilyttää metsäpolitiikka kansallisessa päätösvallassa. ”Brysseliä” ei ole kaivattu sotkeentumaan kestävään metsäpolitiikkaamme, jossa on ollut tilaa suojelun ja jokamiehen oikeuksien lisäksi metsä- ja biotalouden tarpeille. Pitkin matkaa on ollut pakko huomata, että EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikat vaikuttavat yhä vahvemmin metsiemme monimuotoiseen käyttöön. Halusimme tai emme, EU on luikerrellut metsäpolitiikkaan takaoven kautta.

Viime istuntoviikolla Strasbourgissa käsittelimme Suomen kannalta merkittävän direktiivin epäsuoran maankäytön vaikutuksista biopolttoaineiden tuotantoon (ILUC). Parlamentin kannassa pystyttiin puolustamaan kestävän metsätalouden periaatteita ja puun jalostusarvon huomioimista. Bioenergiaa ei pidä jatkossa valmistaa niinkään ruuasta, vaan suunnata panostukset mm. jätteistä ja metsätähteistä ja sivuvirroista valmistettaviin toisen sukupolven biopolttoaineisiin, joissa Suomella on mahdollisuus nousta innovaatiojohtajaksi. Myös raskas ja byrokraattinen kestävyyskriteerien verifiointijärjestelmä torjuttiin.

Erävoitosta huolimatta työn alla on esitys biomassa kestävyyskriteereistä, joka voi huonosti muotoiltuna antaa komission käsiin paljon valtaa metsänkäytöstä. Suomi on suhtautunut kriittisesti sellaisen kestävän käytön sertifiointiin, jossa mennään raaka-aine erien metsätilakohtaiseen raportointiin. Vaikka uutisankkana esiintyneeseen sauna-klapien sääntelyyn asti ei olla menossa, niin tiedossa olisi massiivinen ja kallis byrokratia. Kestävyyttä on meillä perinteisesti tarkasteltu maa- ja aluekohtaisesti, jolloin on pidetty huolta riittävästä suojelupinta-alasta ja arvokkaiden metsätyyppien säilyttämisestä. Myös olemassa olevia todentamisjärjestelmiä olisi voitava hyödyntää. Komissio haluaisi jatkossa ohjailla keinoja, joilla jäsenmaat pyrkivät kansallisiin bioenergiatavoitteisiin. Tähän esitykseen vaikuttaminen ja tarvittavien muutosten aikaansaaminen on suomalaistoimijoille EU:ssa varmaankin loppukauden tärkeimpiä tehtäviä.

Kolmaskin metsätaloutta säätelevä paperi eli EU:n uusi metsästrategia on jo valmiina, mutta ilmeisesti komission politiikkaosastojen väliset näkemyserot ovat jarruttaneet sen julkaisua.

Olin heinäkuussa tilaisuudessa, jossa sitä komission virkamiehen toimesta raotettiin, mutta yksityiskohdat jäivät piiloon. Tuskin kenelläkään on mitään sitä yleistavoitetta vastaan, että kaikkia EU:n alueen metsiä hoidetaan kestävän metsänhoidon periaattein vuoteen 2020 mennessä. Miten sitten ”kestävä metsänhoito” määritellään ja mitä ”periaatteet” käytännössä ovat, aiheuttaakin jo erimielisyyttä paitsi jäsenmaiden myös yksityisten ja julkisten metsänomistajien, ympäristöjärjestöjen, teollisuuden ja tutkijoiden keskuudessa.

Metsäteollisuus on Suomessa kokenut valtavia mullistuksia ja globaali kilpailutilanne on ajanut saneerauksiin ja irtisanomisiin. Kaikesta huolimatta metsät ovat meille edelleenkin ”Pohjolan vihreä kulta” ja biotalouden kautta merkittävä resurssi ehkäpä valmisteina, joita ei ole vielä edes keksitty. Siksi metsäpolitiikan kaitseminen pitää olla EU-politiikkamme prioriteetteja – näissä asioissa ei ole vara ”mennä metsään”!

Kolumni Savon Sanomissa 21.9.2013

Työntekijöiden oikeudet turvattava Thaimaassa, yritysvastuuta on lisättävä

Ihmisoikeusloukkauksista epäilty Natural Fruit -yritys ei ole joutunut vastuuseen toiminnastaan. Sen sijaan yrityksen toiminnan epäkohdat paljastanut tutkija Andy Hall haastettiin Thaimaassa oikeuteen. Taistelu jatkuu: työntekijöiden oikeudet turvattava Thaimaassa ja yritysvastuuta on lisättävä.
Finnwatch ry:n dokumentissa Sari Essayah`n haastattelu kohdassa 6:26. Lue myös Sarin kirjallinen kysymys samasta aiheesta.

Marjo Loponen: Kampanjointia, liikunnan riemua ja valuvia kampauksia

Marjo Loponen: Kampanjointia, liikunnan riemua ja valuvia kampauksia

Syyskuun ensimmäisen päivän aamuna sade vaihteli kaatosateen ja tihkusateen välillä. Valmistauduimme Lahdessa Kunnon Nainen -juoksuun nauramalla ja sisukkaasti. Jokainen Sarin tiimin juoksija totesi, että tällä säällä olisi pysynyt visusti sisätiloissa, ja päivän kuntoilut olisivat jääneet väliin.

Alkulämmittelyn ja Sari Essayahin haastattelun ajan satoi kaatamalla – kertakäyttösadetakkimme tulivat tarpeeseen. Juoksun alussa satoi, mutta kilometrin jälkeen sade loppui ja heitimme sadetakit roskikseen. Sen jälkeen alkoi kaatosade. Juostessa nauroimme saavamme suihkun samaan hintaan, ja rätkätimme toistemme valuvia kampauksia. Hauskaa oli!

Liikunta ja hyvä seura yhdessä antoivat vahvan piristysruiskeen. Yhdessä tekemisessä on oma taikansa! Juoksimme hyvän ajan, nauroimme paljon ja nautimme toistemme seurasta. Lopussa saimme nauttia auringonpaisteesta, hyvästä keitosta ja liikunnan tuomasta mielihyvästä.

Sarin liikuntapainotteinen kampanja on mahtava idea. Se antaa iloa, hyvän kunnon ja europarlamenttipaikan. Lähdetään siis kaikki kampanjoimaan paremman Euroopan ja oman hyvinvointimme hyväksi!

Marjo Loponen, Lahti

Essayah: KD:n asiallisen kriittinen EU-linja pärjää vertailussa

Europarlamentaarikko Sari Essayah uskoo, että seuraavista EU-vaaleista tulee todelliset linjavaalit, joissa linjataan mihin suuntaan unionia aiotaan kehittää.
– Keskeinen kysymys EU:n suunnasta kilpistyy liittovaltiokehitykseen. Itse haluan pelottelun ja slogaaneilla mäiskimisen sijaan avata, miten se näkyy Euroopan Parlamentin työssä, totesi Essayah KD:n puoluekokoukselle ja esitti 10 ”federalistien suosikkiesityksistä”.

– Euroopan parlamentti on liittovaltiokehityksen pesäpaikka. Esimerkiksi suomalaisista mepeistä Sdp:n, Vihreiden ja Rkp:n edustajat ja osa kokoomuslaisista on avoimesti edellä listaamieni esitysten  kannalla. Olen 83,5 prosenttisesti äänestänyt EPP-ryhmäni mukana ja yleensä näkemyserot omassa ryhmässä liittyvät mm. eurobondeihin ja yhteisvastuulliseen velkaan, joita myös monet Saksan CDU:n ja Ruotsin mepit kaihtavat.

Nykytilasta on mahdollista päästä eteenpäin liittovaltiokehityksen ja yhteisvastuullistamisen sijaan jäsenmaiden omin ponnistuksin: tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, vastuullista talouspolitiikka ja velan vähentämistä. Samalla on uskallettava panostaa tutkimus- kehitys ja innovaatiotoimintaan ja investointeihin, joilla helpotetaan työtä julkisella sektorilla ja joilla yksityinen sektori tulee entistä kilpailukykyisemmäksi. Eurooppalainen yhteistyö ei saa olla pyrkimystä elämään toisten työn tuloksista, vaan jokaisen tulee hoitaa omat asiansa vastuullisesti.

– PS:n Timo Soini on ilmoittanut puolueensa hakevan EU-vaaleista suurimman puolueen asemaa päästäkseen hallituskiitoon eduskuntavaaleihin. Keskustalle komissaari Rehnin mahdollinen ehdokkuus voi olla tässä tilanteessa taakka; eurobondien kehittelyn, velanpurkurahaston ja yhteisen talletussuojan keskeinen arkkitehti on kyllä parlamentin federalistisimmalle ALDE -ryhmälle hyvä keulakuva, mutta keskustan äänestäjälle voi olla hämmentävää tajuta tukevansa moista liittovaltiointoa. Paavo Väyrysen näkemyshän on, että liberaaliryhmä ALDE on väärä ryhmä Keskustalle.

– Uskon, että EU-politiikassa KD:n asiallisen kriittinen, mutta yhteistyökykyinen linja pärjää vertailussa, Sari Essayah totesi.

Lue koko katsaus tästä.