Ajankohtaista

RSS

Verovaroin rahoitettujen sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah epäilee julkisten palvelujen yhtiöittämislinjauksen vaikeuttavan koko sote-uudistuksen etenemistä. Kuopion torilla vapputilaisuudessa puhuneen Essayah´n mielestä yhtiöittäminen ei helpota etenkään kaukana keskuksista asuvien asemaa palvelujen saatavuudessa ja valinnanvapaudessa.
– Kansalaiset ja julkisten sote-palvelujen työntekijät on jätetty suureen epävarmuuteen. Alun perin oli tarkoitus, että henkilöstö siirtyy itsehallintoalueiden palvelukseen. Yhtiöittämisen myötä henkilöstö siirtyisi perustettavien yhtiöiden palvelukseen. Päätöksenteko voi myös karata kauemmas palveluja käyttävästä kansalaisesta, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus. Lisäksi ylikansallisten yhtiöiden rynnistys markkinoille huolettaa, Essayah listasi.

– On aivan aiheellinen huoli, miten pienet paikalliset yritykset selviytyvät kilpailussa suurten ylikansallisten yhtiöiden kanssa. On mahdollista, että yhtiöittämisen kautta ison osan suomalaisten verovaroin tuetuista terveyspalveluista tuottavat ylikansalliset yhtiöt, joiden veronmaksuhalukkuudesta Suomeen ei ole varmuutta.
– KD:llä ei ole ideologisia silmälappuja palveluiden tuotantotavan suhteen ja kannatamme tavoitetta valinnanvapauden lisäämisestä. Yritysmaailman työkalupakki ei kuitenkaan mielestämme sovi joka ongelmaan. Poliittisten päättäjien järjestämisvastuulla on se, että verovaroin tuetut palvelut ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Haluamme ohjata kansalaisten maksamat verot mieluummin kotimaan kansantalouteen kuin veroparatiiseihin. Verovaroin rahoitettujen sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille, Essayah linjasi.

Sote-palvelujen yhtiöittämispakko vaikeuttaa uudistuksen etenemistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah epäilee julkisten palvelujen yhtiöittämislinjauksen vaikeuttavan koko sote -uudistuksen etenemistä. Essayah’n mukaan yhtiöittämispakko herättää suuren määrän kysymyksiä, joihin ei ole ehditty paneutua riittävästi.

– Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista, jos terveyspalveluja tuottaa joukko keskenään kilpailevia osakeyhtiöitä? Kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta? Mitkä ovat ne periaatteet, joilla palvelut yhtiöitetään? Essayah kysyi Oulussa vapunaaton tapahtumassa.

Essayah on huolissaan siitä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet näyttävät hämärtyneen ja mukaan on tullut monia oheistavoitteita.

– Sote-uudistuksen toteuttaminen uhkaa puuroutua ja viivästyä. Nyt kaivataan hallitukselta strategista otetta ja keskittymistä uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.  Potilaiden tarpeet eivät saa jäädä poliittisten pelikiemuroiden ja hallintokompromissien jalkoihin.

Essayah muistuttaa, että uudistuksen tarkoituksena on saada kaikille kansalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saumattomat palvelut, luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle.

– Jos ei pitäydytä asetetuissa tavoitteissa, uhkana on, että uudistus kaatuu taas kerran, Essayah toteaa.

Essayah Forssassa: Äidin toipumisaika säilytettävä perhevapaissa

Kirjoitettu kirjoittajana

– Äidin toipumisaika on edelleen säilytettävä perhevapaissa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Hän viittaa kannanotollaan SAK:n torstaina 21.4. ehdottamaan perhevapaamalliin, jossa poistettaisiin heti vauvan syntymän jälkeen pidettävä kolmen kuukauden äitiysvapaajakso. Isä voisi SAK:n mallin mukaan jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lasta välittömästi synnytystä seuraavana päivänä ja äiti lähteä töihin.  Essayah ei tätä ehdotusta kannata.

– Toipumisaika ja imetysrauha pitää taata synnyttäneelle äidille. Parhaiten ne taataan niin, että synnytyksen jälkeen kolme kuukautta perhevapaista on nimetty yksin äidille Ellei äidin toipumisaikaa ole sisäänkirjoitettu vanhempainvapaisiin, on suuri riski, että synnyttänyttä äitiä voidaan painostaa palaamaan töihin liian aikaisin synnytyksen jälkeen, hän sanoo.

Essayah muistuttaa myös, että SAK:n malli ei olisi EU-säännösten vastaisena edes mahdollinen. Voimassa olevassa raskaussuojeludirektiivissä (92/85/EEC) äidille on kiintiöity 14 viikkoa synnytyksestä toipumiseen.

Joustot olisivat tervetulleita

Täysin Essayah ei SAK:n mallia tyrmää, vaan pitää ehdotusta joustojen lisäämisestä kannatettavana. Ehdotuksessa vanhempain- ja hoitorahaa voisi käyttää yksittäisinä päivinä, puolitettuina tai pitkinä vapaina. Vapaita voisi siirtää myös toiselle vanhemmalle tai käyttää myöhemmin, lapsen seitsenvuotispäivään saakka.

– Tältä osin malli ottaisi nykyistä paremmin huomioon perheiden vaihtuvat tilanteet ja epätyypilliset työsuhteet, Essayah toteaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että kotihoidon tuen suhteen SAK:n malli ottaisi takapakkia siinä, että etuutta ei enää maksettaisi työskentelypäiviltä. Erilaista paperinpyöritystä ehdotus tietäisi myös nykyistä enemmän, kun työkeikoista olisi aina ilmoitettava Kelalle.

– Nykyisen kotihoidon tuen vahvuus on, että tukea maksetaan riippumatta siitä, tekevätkö vanhemmat töitä vai eivät. Tämä on tuonut joustavuutta ja valinnanvapautta perheiden arkeen, Essayah sanoo.

– En kannata vanhempainvapaan kiintiöimistä vanhempien kesken. Työelämän tasa-arvoa on sen sijaan edistettävä esimerkiksi korvaamalla työnantajalle nykyistä paremmin vanhemmuudesta koituvia kuluja. Myös työmarkkinajärjestöjen välisissä palkkaneuvotteluissa voidaan tehdä paljon tasa-arvon eteen, mikäli tahtoa löytyy.

Sari Essayah puhui yleisötilaisuudessa Forssassa.

Essayah: Liikennekaaresta sovittava parlamentaarisesti

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) vaatii, että liikenteen tulevaisuudesta päätetään parlamentaarisesti. Hallituksen aloite väyläverkon yhtiöittämisestä ja liikenteen rahoituksen muuttamisesta on niin suuri uudistus, ettei sitä voi tehdä vain hallituksen sisällä.
– Liikennekaaren valmisteluun tarvittaisiin viime kauden mallin mukaan parlamentaarinen työryhmä, koska hallitus ei omista väyliä – ei tämä, eikä tulevat, sanoo Essayah.

Essayahin mukaan parlamentaarisessa valmistelussa lähtökohdaksi tulee ottaa se, että väyläverkosto ja sen kehittäminen on jatkossakin poliittisen päätöksenteon piirissä. Markkinaehtoisuuden lisäämisen ja uusien mobiilipalveluiden käyttöönoton helpottamisen lisäksi uudistuksessa tulee huomioida myös haja-asutusalueiden asukkaiden ja paljon työssään liikkuvien tarpeet.

– Markkinaehtoisuus toimii ihmeen huonosti silloin, kun ei ole markkinoita. Esimerkiksi syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan, kiteyttää Sari Essayah.

Puolueen puheenjohtaja Essayah nosti liikennekaaren esiin poliittisessa katsauksessaan KD:n Keski-Suomen piirin kevätkokouksessa Joutsassa.

Essayah huolissaan syrjäseutujen taksipalveluista

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah´n mielestä liikenneministeri Bernerin esittämät muutokset taksiliikenteeseen uhkaavat jättää syrjäseutujen asukkaat ilman luotettavia kuljetuspalveluita.
– Taksiliikenteen sääntelyn purkaminen lisää mahdollisesti palveluiden tarjontaa ja alentaa hintoja Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Maaseudun asukkaiden palvelut kuitenkin heikkenisivät, kun päivystys- ja asemapaikkavelvoite poistuu.

– Syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan, kuten ministeri Berner esittää. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa syntyy helposti alueellisia monopoleja, vaikka sääntelyä kuinka puretaan ja avataan kilpailua. Taksiliikenteen sääntelyn purkamisen maksumiehiksi tulisivat syrjäseutujen asukkaat sekä kunnat ja maakunnat, jotka joutuisivat tekemään epäedullisia sopimuksia alueen harvojen palveluntarjoajien kanssa, Essayah toteaa kannanotossaan.

Essayah ja Östman: PK-yrityksiin painottuva työllisyyspaketti oikeansuuntainen

Kirjoitettu kirjoittajana

– Annamme hallitukselle tällä kertaa myönteistä palautetta oikeansuuntaisista esityksistä, sillä painopiste työllisyyspaketissa on aivan oikea. On viisautta tukea pienten ja keskisuurten yritysten kykyä työllistää. Olemme täysin samalla linjalla ja esittäneet näitä toimenpiteitä muun muassa yrittäjyys- ja vaaliohjelmassamme sekä vaihtoehtobudjetissamme, toteaa Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

Östman iloitsee, että hallitus aikoo työllisyyspaketissaan toteuttaa monia KD:n esityksiä, muun muassa yrittäjävähennys verotukseen, starttirahan käyttö työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, itsensä työllistämisen helpottaminen käyttämällä työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan aloittamiseen ja helpotuksia ulkomaisten osaajien rekrytointiin sekä yritysrahoitukseen.

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että yritysvoittojen investointivaraus palautetaan tavalla tai toisella työllisyyspaketin yhteydessä, vaikka tältä osin hallituksen lupaukset jäivät epämääräisiksi.

– Nyt on oikea hetki palauttaa investointivaraus yritysten verotukseen, jotta saisimme lisäpotkua investoinneille. Ruotsissa on tämä malli, ja meilläkin oli vielä 80-luvun lopussa. ”Jaksotusrahasto” tai investointivaraus tarkoittaisi yritykselle mahdollisuutta varata enintään 25% voitosta tuleviin investointeihin, Essayah ehdottaa.

Samantapainen uudistus sisältyy oletettavasti ministeri Olli Rehnin lupaamaan ”köyhän miehen Viron malliin”. Viron mallissa yhtiö ei maksa veroa voitosta, jos yritys varaa osan voitosta tuleviin investointeihin. Vero maksetaan vasta omistajille maksetusta osingosta tai luovutusvoitosta, eli kun voitto ulosmitataan yhtiöstä.

– Köyhän miehen mallin sijasta tarvitsemme kunnollisen mallin, joka kannustaa yritysten kehittämiseen ja kasvuun, Essayah toteaa.

Lisäksi Essayah muistuttaa hallitusta lupauksista, että vanhemmuuden kustannuksia tullaan korvaamaan työnantajille.

– Se helpottaisi naisvaltaisten alojen yrittäjien mahdollisuuksia työllistää, hän sanoo.

Taloudelliset panostukset vähäisiä

Kristillisdemokraatit ottivat ilolla vastaan myös uutisen genomi- ja syöpäkeskuksen perustamisesta huippututkimuksen houkuttelemiseksi Suomeen. Östman muistuttaa kuitenkin, että luvatut taloudelliset panostukset ovat vähäisiä: vain 600 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Pohjalla ovat esimerkiksi Tekesille tehdyt leikkauspäätökset.

– Olemme vaatineet muun muassa Tekesille lisärahaa ja Team Finland –palveluille yhden luukun periaatetta. Uusiutuvan energian investoinnit, demo- ja pilottihankkeet ovat olleet vaihtoehtobudjetissamme. Hallituksen toimet ovat siis vaihtoehtobudjettimme linjan mukaisia, hän sanoo.

– Tämä on köyhän miehen budjetilla tehty oikeansuuntainen työllisyysohjelma, Östman tiivistää.

Essayah: Opiskelijoiden terveydenhuolto kuntoon sote-uudistuksessa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah patistaa hallitusta huolehtimaan opiskeluterveydenhuollon kattavasta ja laadukkaasta toteutuksesta sote-uudistuksessa.
– Opiskeluterveydenhuollon tulee edelleen olla keskeinen osa perusterveydenhuoltoa. Kaikki opiskelijat tavoittavalla laadukkaalla terveydenhuollolla voidaan varmistaa nuorten ongelmien tehokas ennaltaehkäisy ja oikea-aikaiset toimenpiteet. Hyvinvoiva opiskelija jaksaa opiskella ja valmistua ripeästi, Essayah muistutti Joutsassa.

– Opiskeluterveydenhuolto tulee järjestää yhtenäisenä kokonaisuutena, johon kuuluu tiivis yhteistyö oppilaitoksen kanssa. Hajanainen tuottajakenttä heikentäisi oppilaitosyhteistyön edellytyksiä. Siksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n toimintaedellytyksistä ja rahoituksesta on huolehdittava sote-uudistuksessa. Samalla on toteutettava YTHS:n toiminnan ulottaminen ammattikorkeakouluopiskelijoihin.

Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijat ovat ammattikorkeakouluissa opiskelevia paremmassa asemassa opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta, sillä he saavat kattavat terveydenhuoltopalvelut ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöltä YTHS:ltä. Amk-opiskelijoiden osalta se on kuntien järjestämisvastuulla.
– Syksyllä 2014 ammattikorkeakoululakia uudistettaessa eduskunta piti välttämättömänä, että amk-opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään uudelleen vastaamaan tasoltaan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä terveydenhuoltoa. Tuolloin edellytettiin hallitukselta ehdotusta, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaisi pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta palveluiden järjestämiseksi. Pyydettyä ehdotusta ei ole vielä kuulunut.

Essayah`n mukaan huolestuttavaa on opiskelijoiden mielenterveysongelmien, etenkin masennuksen, lisääntyminen.
– Mielenterveyden edistämisestä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tuottamisesta tulee huolehtia niin opiskelijoiden kuin muidenkin väestöryhmien osalta. Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta panostukset psyykkisen terveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin. Tämä on sote-uudistuksen toteutuksessa myös tärkeää muistaa, Essayah totesi.

Essayah: Tukea maatalouden biokaasulaitoksiin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah patistaa hallitusta suuntaamaan maatilan investointitukea myös biokaasulaitoksiin.  Puheissaan Savo-Karjalan KD-piirien kevätkokouksissa Kaavilla ja Outokummussa hän totesi, että maatalous on niin syvässä ahdingossa, että pienetkin kädenojennukset vaikkapa energiatalouden puolelta olisivat enemmän kuin tarpeen.

– Biokaasun tuotannon lisäämistä vaikeuttavat kuitenkin merkittävästi eräät säännökset. Tällä hetkellä energiantuotantotukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin vain siltä osin kuin tuotettu energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei tukea heru biokaasulaitosten rakentamiseksi, jos sitä tuotettaisiin yli oman tarpeen myyntiin vaikkapa lähialueen kiinteistöjen lämmittämiseksi tai liikennepolttoaineeksi. Tukilogiikka ontuu, sillä ei kai kaikkea navetassa tuotettua maitoakaan tilalla itse kuluteta, Essayah ihmetteli.

– Prosessissa syntyvän mädätteen käyttö on myös tehty lähes mahdottomaksi, vaikka ravinnekierrossa se korvaisi hyvin usein ulkomailta tuotua keinolannoitetta. Biokaasun tuotantoinvestoinnin tuen ehdoksi tulisi asettaa hygienisointivaatimukset, joilla mädätteen ravinteiden hyödyntäminen olisi järkevämpää kuin kärrääminen jäteveden puhdistuslaitokselle, esitti Essayah.

– Biokaasun tuotannon lisääntyminen on erittäin toivottava kehityssuunta huoltovarmuudenkin näkökulmasta.  Siinä käytetään kotimaista raaka-ainetta, jota saadaan mm. suojavyöhykenurmesta ja oljesta, jotka muutoin mädäntyvät hyödyntämättöminä. Kotimaisen uusiutuvan energian korvatessa ulkomailta tuotua fossiilista energiaa parannetaan kauppatasetta ja suoriudutaan EU:n edellyttämistä uusiutuvan energian lisäämisen tavoitteista, listasi Essayah biokaasun etuja.

Essayah on jättänyt biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseksi eduskunnassa laki- ja toimenpidealoitteet.

KD:lta kannustavan opintotuen malli – ahkeraa opiskelijaa palkitaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit esittävät oman kannustavan opintotukimallin, joka mahdollistaa opiskelun jopa pelkällä opintotuella ilman lainaa. Siinä ehdotetaan, että opintorahaa maksetaan kertyvien opintopisteiden mukaan.

– KD jatkaa rakentavien vaihtoehtojen esittämistä hallituksen näköalattomalle leikkauspolitiikalle. Haluamme oppositiosta osoittaa, että pelkän arvostelun sijasta on olemassa vaihtoehtoja. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan, toteaa KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

KD:n malli palkitsee ahkeraa opiskelijaa. Se kannustaa luomaan kontakteja työelämään, yrittäjyyteen ja huomioi perheelliset. Kannustavan opintorahan malli edellyttää, että tehokas opiskelu mahdollistetaan oppilaitoksissa ja opintopolkuja tehostetaan. Opiskelija voisi päättää, opiskeleeko hän nopeutetussa tahdissa, tekeekö opintojen loppuvaiheessa opiskelun ohella töitä vai ottaako opintolainaa.

Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa on kannustettava luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä, koska se edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Siksi mallissa esitetään helpotuksia opiskelijoiden työntekomahdollisuuksiin, muun muassa sitä, että tulorajat eivät koskisi lainkaan yritystuloa. Lisäksi tulorajat koskevat vain palkkatyötä opintorahakuukausilta, ja palkkatyön tulorajoja nostetaan 20%. Perheellisten opiskelijoiden äärimmäistä köyhyyttä helpotettaisiin maksamalla asumislisää myös huollettavista lapsista.

KD ei kannata opintorahaleikkauksia, mutta mikäli niitä kuitenkin tehdään, tulee lainapainotteisuutta lisätä vasta opintojen loppuvaiheessa opintorahakuukausien määrää vähentämällä. Hallituksen opintotukileikkauksille on vaihtoehto.

Alla Kristillisdemokraattien ehdotus kokonaisuudessaan.

Kristillisdemokraattien kannustava opintotuki

  • palkitsee ahkeraa
  • kannustaa luomaan kontakteja työelämään
  • kannustaa yrittäjyyteen
  • huomioi perheelliset
  • Kristillisdemokraattien kannustavassa opintotukimallissa opiskelijaa kannustetaan keskittymään opintojen alkuvaiheessa täysipainoisesti opintoihin ja etenemään opinnoissa ripeästi, kykyjänsä vastaavalla tahdilla. Opintoraha kytketään kertyneisiin opintopisteisiin, joten nopeasti opiskeleva saa nykyistä enemmän opintorahaa ja voi kustantaa opintonsa jopa kokonaan opintorahalla ja asumislisällä.
  • Opintorahaa maksetaan kertyneistä opintopisteistä 64 euroa opintopisteeltä. Esimerkiksi kolmessa vuodessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittava saa mallissamme opintorahaa 710 euroa kuukaudessa ja lisäksi asumislisän. Opintopisteiden kertyminen ei vaikuta asumislisän määrään, eli sitä maksetaan opintorahakuukausilta nykyisen järjestelmän mukaisesti.
  • Emme kannata opintorahaleikkauksia, mutta mikäli niitä kuitenkin tehdään, ehdotamme, että lainapainotteisuutta lisätään vasta opintojen loppuvaiheessa opintorahakuukausien määrää vähentämällä. Esimerkkimalli: Mahdollisuus opintorahaan ja asumislisään lakkaa, kun korkeakouluopiskelija on nostanut opintorahaa 36 kuukautta eli noin neljä lukuvuotta (nyk. 64 kk) ja ammattikorkeakouluopiskelija 27 kuukautta eli noin kolme lukuvuotta (nyk. 37 kk). Opintolainaa korkeakouluopiskelija voi kuitenkin nostaa edelleen 70 kuukauteen ja ammattikorkeakouluopiskelija 40 kuukauteen saakka. Mikäli tutkinnon vähimmäisvaatimus on yli 300 opintopistettä, opintorahakuukausia on vastaavasti enemmän.
  • Opiskelija voi päättää 1) opiskeleeko nopeutetussa tahdissa, 2) tekeekö opintojen loppuvaiheessa opiskelun ohella töitä, vai 3) ottaako opintolainaa. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa kannustetaan luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä.
  • Esitämme, että opintolainan valtiontakauksen maksimimäärää nostetaan opintorahakuukausilta 650 euroon kuukaudessa. Opintolainan maksimimäärä on 1100 euroa kuukausilta, joilta opintorahaa ei enää myönnetä. Opintolainahyvitys ja -vähennys poistetaan. Laina toimii epätasaisesti kertyvien opintopisteiden aiheuttamien tuloheilahdusten tasaajana.
  • Yritystoiminnasta saatava tulo ei kerrytä opintorahan tulorajoja. Opiskelijoita kannustetaan tällä keinolla perustamaan yrityksiä.
  • Tulorajat koskevat vain palkkatyötä opintorahakuukausilta, ja palkkatyön tulorajoja nostetaan 20%. Tulorajoja ei ole kuukausina, joina opiskelija ei nosta opintorahaa.
  • Sairastunut opiskelija ei pysty kerryttämään opintopisteitä, mutta hänenkin on syötävä. Hänen toimeentulonsa hoidetaan sairaspäivärahan kautta. Myös vajaakuntoisten opiskeluun luodaan oma tukijärjestelmänsä, joka mahdollistaa hitaamman edistymisen.
  • Perheen ja opiskelun yhdistämistä helpotetaan maksamalla yhdelle vanhemmalle asumislisä myös jokaisesta huollettavasta lapsesta sekä poistamalla opintorahan tuloraja, mikäli opiskelijalla on huollettavia lapsia.
  • Kannustava opintoraha edellyttäisi, että samanaikaisesti myös oppilaitosten opintopolkuja tehostetaan ja tehokas opiskelu mahdollistetaan. Oppilaitosten ja Kelan välinen tiedonkulku opintosuorituksista automatisoidaan.

Hallitukselta tekoja eikä vain voivottelua veroparatiiseista

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansainvälisen veronkierron rumat kasvot paljastuivat kun panamalaisen Mossack Fonseca -yhtiön kautta tapahtuneen verovälttely ja omaisuuden piilottelu tuli julkisuuteen.  Suomen hallituksen avainministerit ovat tuominneet veronkierron kovin sanankääntein, mutta hallituksen teot ovat tähän asti olleet päinvastaisia. Ylen ajankohtaisohjelmassa verohallituksen edustaja totesi, että heillä on vain 15 verotarkastajaa kansainvälisen veronkierron tutkimiseen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti syksyllä vaihtoehtobudjetissaan 10 miljoonan euron panostusta verohallintoon erityisesti verotarkastajien palkkaamiseksi. Hallituspuolueiden edustajat äänestivät kuitenkin tämän esityksen nurin.

Toivon hallitukselta voimasanojen ja paheksunnan sijaan tekoja veronkierron hillitsemiseksi.  Hallituksen pitäisi kehysriihessä linjata, että verohallinnolle ja muille viranomaisille saadaan riittävät resurssit verovalvonnan suorittamiseen.

Verotarkastukset parantavat rehellisen yritystoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä. Verovalvonta estää yhteiskunnallisten tukien väärinkäyttöä ja kansainvälistä veronkiertoa. Lisäpanostuksilla, toimintaa helpottavilla lainsäädäntömuutoksilla ja tarkastustoiminnan aktiivisella kehittämisellä saadaan moninkertainen tuotto lisääntyvien verotulojen muodossa.

Tällä on merkitystä, kun julkiset taloudet ovat kriisissä eri puolella Eurooppaa. Veronkierto ja veropetokset syövät veropohjaa ja jättävät rehellisten kansalaisten ja yritysten maksettavaksi petosten tekijöiden välttämät verot. On esitetty arvioita, että veropetoksilla ja veronkierrolla heikennetään julkisia talouksia entisestään jopa 1 000 miljardin euron verran vuodessa.

Niinpä on tullut poliittinen momentum lähteä taisteluun niistä rahoista, jotka oikeasti kuuluvat meille kaikille yhteisten hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi. Myös USA:ssa käyttöönotettu ns. FATCA-laki automaattisesta tietojensiirrosta on tuonut EU:lle painetta laittaa asia kuntoon myös Euroopassa.

Veroasiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, mutta verorikosten ylittäessä maiden rajat tarvitaan lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä niin EU-tasolla kuin globaalistikin. Veronkierron vastaisessa työkalupakissa esillä ovat olleet veroviranomaisten välinen automaattinen tietojen vaihto, veroparatiisi-käsitteen kattava määrittely ja ns. ”mustien listojen” käyttöönotto yhtenäisten kansainvälisten painostustoimien aikaansaamiseksi.

Viime aikoina julkisuuteen ovat nousseet useat kansainväliset suuryritykset, jotka erilaisten – sinällään laillisten keinojen – kuten yritysjärjestelyiden, sisäisen siirtohinnoittelun ja korkojen verovähennysoikeuden avulla siirtelevät ja jakavat voittonsa korkeamman verotuksen maista olemattomasti verotettuihin maihin tai veroparatiisialueille. Meillä Suomessa esille ovat nousseet ulkomaalaisomisteiset terveydenhoitoyhtiöt, joista ostetaan osin julkisin verovaroin terveydenhoitopalveluita, mutta jotka eivät osallistu veronmaksuun. Iso-Britanniassa nousi suuri kohu useista amerikkalaisista suuryhtiöistä kuten Google, Facebook ja Starbucks, jotka maksavat Britanniasta tienatuista miljoonista minimaaliset verot ja siirtävät voitot muualle.

Lakeja ei ole rikottu, mutta tiedot maksetuista veroista per maa varmasti lisäisivät julkista painetta aggressiivisen verosuunnittelun vähentämiseen. Verolakeja rikkovilta yrityksiltä tulisi evätä valtionavut ja kieltää osallistuminen julkisiin hankintoihin, samoin jäsenmaiden viranomaisten tulisi ottaa pois toimiluvat finanssilaitoksilta, jotka avustavat veropetoksissa.

Vielä lopuksi voisi todeta, että erityistä merkitystä tällä olisi kehitysmaiden taloudelle. On arvioitu, että raaka-ainevaroja hyödyntävät ylikansalliset yhtiöt siirtävät veroparatiiseihin siirtohinnoittelun takia noin 125 miljardia euroa oikeasti näille maille kuuluvia verovaroja. Summa on noin kaksinkertainen maiden saamaan kehitysapuun nähden.  Kyse on siis kaiken muun lisäksi myös globaalista oikeudenmukaisuudesta.