Ajankohtaista

RSS

Karjalainen: Sari Essayah koko vaalipiirin ääniharava

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah koko vaalipiirin ääniharava 

Sari Essayah palasi ensin Lapinlahdelle ja sitten eduskuntaan. Hän oli samalla näiden vaalien äänikuningatar Savo-Karjalassa yli 11 000 äänellä

Eduskuntaan paluussa ei jäänyt jossiteltavaa, koska Essayah keräsi noin 80 prosenttia kristillisten äänipotista vaalipiirin. EU-vaaleissa vuosi sitten rannalle jäänyt Essayah oli kansanedustajana vuodet 2003-2007.

Vaali-ilta oli muutenkin äänikuningatarten ilta Savo-Karjalassa: kaikki kolme palkintokorokepaikkaa meni naisille. Äänikuningas oli tällä kertaa keskustan Seppo Kääriäinen.

Toiseksi kovin äänirohmu Hannakaisa Heikkinenkin (kesk.) palaa eduskuntaan. Hän oli kansanedustaja vuosina 2007-2011, mutta ei pyrkinyt jatkokaudelle viime eduskuntavaaleissa.

Kiuruvetinen Heikkinen veti pidemmän korren Ylä-Savon keskustanaisten välisessä kisassa, kun pielavetinen istuva kansanedustaja Elsi Katainen haali vasta kolmanneksi suurimman äänisaaliin keskustanaisten sarjassa.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/73109-sari-essayah-koko-vaalipiirin-aaniharava

Mietteitä vaalipäivän aamuna

Kirjoitettu kirjoittajana

Vaalityö on nyt tehty. Koko alkuvuosi on ollut kiertämistä ympäri Savo-Karjalan vaalipiiriä. Lukemattomia tilaisuuksia ja tuhansittain kohtaamisia toreilla ja turuilla. Kd-teltoilla on riittänyt kävijöitä jonoksi asti ja paljon on ollut niitä, jotka kertovat äänestäneensä aiemmasta poiketen kristillisdemokraatteja.

Erityisesti olen iloinnut tässä kampanjassa Savo-Karjalan ehdokkaiden hyvästä yhteistyöstä. Se on auttanut niin käytännön asioissa, kuten vaalimateriaalin jakamisessa ja erityisesti hyvän kampanjahengen ja tsempin ylläpitämisessä.

Haluan rohkaista Sinua, joka vielä pohdit, lähteäkö uurnille ylipäätään. Käytä ääntäsi, yksikään annettu ääni ei ole turha, mutta nukuttu ääni on auttamattomasti hukkaääni. Silloin annat toisten päättää puolestasi ja sinun äänesi ei kuulu.

Tässä kiteytetysti tärkeitä asioita, joiden puolesta haluan kansanedustajana työskennellä, jos saan siihen teiltä Savo-Karjalan äänestäjiltä valtakirjan.

  • Vastuullista talous- ja työllisyyspolitiikkaa
    Verotuksen rakenteella on tuettava hyvinvointia, peruspalveluja ja työllistämisedellytyksiä. Valtion ja kuntien ylivelkaantuminen on lopetettava ja julkista taloutta tehostettava. Pienet ja mikroyritykset tarvitsevat rahoituksen turvaamista ja innovaatiotukea kasvun vauhdittamiseksi.
  • Perheen parhaaksi
    Koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lähtökohtana on, että perheissä voidaan hyvin. Palveluja tarvitaan perheiden kasvatustyön tukemiseen ja valinnanvapaus on säilytettävä, miten lastenhoidon tuet jaetaan vanhempien kesken. Kouluopetuksen laatu ja alueellinen saatavuus on turvattava.
  • Huolehtimista heikoimmista
    Kaikkein heikommista – lapsista, sairaista, vammaisista ja vanhuksista – on huolehdittava hyvin kaikissa olosuhteissa. Sote-uudistuksesta ei saa tulla hallintohimmeli, vaan laadukas, oikea-aikainen terveydenhuolto on turvattava ja ennaltaehkäisevään toimintaan, erityisesti sosiaalityössä, tarvitaan lisäresursseja. Lähipalvelut on turvattava myös haja-asutusalueilla. Monet eläkeläiset sinnittelevät toimeentulon rajoilla – indeksikorotukset turvattava, kotipalvelut ja omaishoito kuntoon.
  • Globaalit haasteet
    Suomen asioiden hoito Arkadianmäen ohella Brysselissä on hallituksen ja eduskunnan käsissä. EU-yhteistyö ei saa olla elämistä toisten kustannuksella, vaan jäsenmaissa on tehtävä rakenteellisia uudistuksia. Liittovaltiokehitys on torjuttava ja keskityttävä ympäristöongelmien, kansainvälisen rikollisuuden estämiseen, tutkimuksen, koulutuksen, oikeudenmukaisen kauppapolitiikan ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
  • Savo-Karjalan asialla
    Vireä elinkeinoelämä on maakunnan hyvinvoinnin perusta. Savo-Karjalan vahvuuksia ovat metsä-, bio- ja metalliteollisuus, maatalous ja elintarviketuotanto sekä matkailu. Itä-Suomen yliopisto sykkii elinvoimaa koko alueelle.  Alueen valtaväylä 5-tie on rakennettava loppuun ja biotalouden kehityshankkeet on turvattava. Laajakaista kaikille on myös pk-yritysten elinehto.

KD:lle nuorisovaaleista 6,5 prosenttia äänistä ja 11 kansanedustajaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuopiolainen lääkäri ja pastori Björn Cederberg on nuorisovaalien KD-äänikunigas peräti 351 äänellä. Hänen mukanaan menisi Savo-Karjalasta eduskuntaan myös Sari Essayah ja nuori varkautelainen Jussi Mikkonen.
Kuopiolainen lääkäri Björn Cederberg on nuorisovaalien KD-ääniharava 351 äänellä.

Kristillisdemokraatit kasvattaisivat kannatustaan ja kansanedustajapaikkojaan reilusti nykyisestä, mikäli suomalaisilta nuorilta kysyttäisiin asiaa. KD sai 6,49 prosenttia nuorten äänistä ja 11 kansanedustajapaikkaa. Esimerkiksi Savo-Karjalasta läpi menisi peräti kolme Kristillisdemokraattia, KD:n ääniharavaksi 351 äänellä noussut kuopiolainen lääkäri Björn Cederberg ja Sari Essayah sekä heidän vanavedessään nuori varkautelainen Jussi Mikkonen.

Hämeessä KD:n kannatus nousi peräti 16,21 prosenttiin. Päivi Räsänen otti odotetusti äänikuningattaren tittelin haltuunsa 349 äänellä. Räsänen vetäisi eduskuntaan myös seuraavaksi eniten ääniä keränneen hämeenlinnalaisen vanginvartijan ja päihdetyöntekijän Kylli Kylliäisen ja kolmanneksi eniten ääniä saaneen Räsäsen erityisavustajan Sonja Falkin.

Toiseksi paras KD-piiri on Cederbergin ja Essayah’n tähdittämä Savo-Karjala, jossa KD:n kannatus on tukevat 15,1 prosenttia. Myös Pirkanmaalla KD:n kannatus kohosi huimasti korkeammaksi kuin aikuisten äänioikeutettujen vaaleissa eli 11 prosenttiin. Pirkanmaalla nuorten suosikki kansanedustajaksi on Kangasalan Jorma ”Jommu” Jussila. Hänen seurakseen Arkadianmäelle nuoret äänestivät rokkipappi Tarvo Laakson.

Yhdeksännen kerran järjestetyt Nuorisovaalit keräsivät uurnille yhteensä 59 403 nuorta. Alle 18-vuotiaat nuoret äänestivät 630 oppilaitoksessa ympäri Suomen. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry järjestää vaalit yhdessä koulujen kanssa.

Kansalaisaloitteesta tuli lainsäädännöllinen soppa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansalaisaloitteen käsittelytapa eduskunnassa on suuri muutos normaaliin hallituksen kautta tehtävään lainsäädäntötyöhön ja osoittaa, että prosessi oli heikosti mietitty etukäteen. Jo ensimmäisen, turkistarhausta käsitelleen kansalaisaloitteen saavuttua eduskuntaan puhemiesneuvostossa oli erimielisyyttä käsittelyjärjestyksestä.

Yksi eduskuntaan saapuneista kansalaisaloitteista on sisältänyt pykälämuotoista tekstiä kaikkine lakiteknisine heikkouksineen, kun taas toiset ovat olleet toivomusaloitteen tyylisiä. Lainsäädäntöprosessia onkin luotu lennossa, ja muun muassa valiokunnan pykälävastalauseiden varassa on rakennettu lakitekstiä, joka yleensä etenee lakikirjaan ministeriön huolellisen valmistelun, yleis- ja yksityiskohtaisten perusteluiden ja vaikutusarvioiden kautta.

Avioliittolain muutos sukupuolineutraaliksi kansalaisaloitteen kautta on lisäksi luonut kummallisen tilanteen lainsäädännön sisäiseen harmonisointiin. Laki astuu voimaan 2017, mutta siihen liittyy suuri joukko lainmuutoksia, joiden määrästä ja vaikutusalasta ei tunnu olevan tietoa.

Lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen oikeusministeriöstä sanoi presidentin vahvistettua lain: ”Vielä on mahdotonta sanoa, mitä kaikkea joudutaan muuttamaan. Selvitystyö vasta alkaa.”

Vaikka tuleva hallitus velvoitettiin avioliittokäsitteen muutoksesta aiheutuvat lainmuutokset antamaan, on mahdollista, että tuleva eduskunta ne kumoaa, jos siellä on enemmistö sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustavia edustajia. Kenelläkään ei ole käsitystä, mitä sitten tapahtuu. Lisäksi aivan hiljattain on laitettu vireille kansalaisaloite avioliittolain säilymisestä miehen ja naisen välisenä eli palaaminen nykytilanteeseen, jossa on parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville ja avioliittolaki erikseen.

Mielestäni edellisen eduskunnan päätöksillä ei voida sitoa seuraavaa, vaan edustajilla on jatkossakin oltava omantunnon vapaus kuten alkuperäisenkin lainmuutoksen käsittelyssä. Kristillisdemokraatit olivat ainut eduskuntaryhmä, joka kokonaisuudessaan puolusti avioliittolain määrittelyn säilymistä miehen ja naisen välisenä.

Tähän asteisten kansalaisaloitteiden käsittely on jo osoittanut, että käsittelytapaa tulisi varmaan harkita, jotta normaalit vaikutukset muuhun lainsäädäntöön ja tarvittavat vaikutusarviot voidaan tehdä.

Entäpä jos turkistarhauksen kielto olisi saanut eduskunnan enemmistön kannatuksen ilman taloudellisia vaikutusarvioita muun muassa tulevaa hallitusta sitovista luopumiskorvauksista tarhaajille tai muutostarpeista perustuslain takaamaan elinkeinovapauteen? Kaikki olisivat sitä mieltä, että on tehty surkeasti valmisteltua lainsäädäntöä.

Oikeusministeriössä kannattaisi ainakin yksi työryhmä pistää pystyyn asiaa pohtimaan.

(Kirjoitus on julkaistu Karjalaisessa 1.4. ja Iisalmen Sanomissa)

KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa jatkuu

Kirjoitettu kirjoittajana
KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa jatkuu

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaat vierailevat kampanjan aikana kaikilla paikkakunnilla Pohjois-Savossa.
– Eniten ihmisiä kiinnostavat sote-asiat, toisen asteen koulutus ja nuorten työllistyminen sekä näin kelirikkoaikana alemman tieverkoston kunto, kertoo vaalitoreilla tiiviisti kulkenut Sari Essayah.
– Kristillisdemokraattien joukossa on innostunut tunnelma ja ehdokkaat ovat olleet erittäin aktiivisesti vaalityössä. Uskomme hyvään lopputulokseen.

Ohessa tietoa tulevista  tilaisuuksista:

keskiviikkona 25.3.
klo 9-10.30 Suonenjoki, tori
klo 11-12 Rautalampi, S-market
klo 13-14 Vesanto, S-market
klo 14.30-15.30 Tervo, K-extra
klo 16-17 Karttula, S-market
Paikalla Sari Essayah, Björn Cederberg, Kirsti Kivinen, Markku Kujanpää, Juhani Laurinkari ja Sami Räsänen

torstaina 26.3.
klo 10.30-12 Rautavaara, Siwa. Paikalla Sari Essayah, Markku Kujanpää, Juhani Laurinkari, Kirsti Kivinen ja Henry Määttä.
klo 13-14 Sonkajärvi, Pysäkki, Rutakontie 24
klo 15.30-17 Vieremä, Yrittäjäntalon tori ja klo 18 koulukeskuksen paneeli (Sari)
Paikalla Sari Essayah, Björn Cederberg, Kirsti Kivinen, Markku Kujanpää, Arto Kukkonen ja Juhani Laurinkari

perjantaina 27.3. Kuopiossa
klo 9–10.30 Puijonlaakso, ostoskeskus
klo 11.00–12.00 Neulamäki
klo 12.30–14.00 Kauppatori
klo 15.00–16.30 Petonen, ostoskeskus
Mukana Sari Essayah, Björn Cederberg, Tuomo Keinänen ja Juhani Laurinkari

lauantaina 28.3.
klo 9-10.30 Maaninka, K-market Hoppari
klo 11-12.30 Siilinjärvi, Halpa-Halli
Mukana Sari Essayah, Björn Cederberg, Tuomo Keinänen, Kirsti Kivinen, Markku Kujanpää ja Juhani Laurinkari

sunnuntaina 29.3.
klo 14 Lapinlahti-sali, vaalijuhla
Puhujana Sari Essayah, musiikkia

keskiviikkona 1.4.
klo 9-10 Keitele, Kahvila Patakatti, Asematie 4
klo 11-12.30 Pielavesi, tori
klo 14-16.30 Iisalmi, Citymarket
klo 17 Iisalmen yrittäjien paneeli, Luma-keskus (Sari)
Mukana Sari Essayah, Arto Kukkonen, Juhani Laurinkari ja Milka Taivassalo

torstaina 2.4.
klo 9–13 Kiuruveden markkinoilla
Mukana Sari Essayah (klo 12–13), Milka Taivassalo, Arto Kukkonen ja Juhani Laurinkari

Tervetuloa mukaan kampanjatilaisuuksiin haastattelemaan ehdokkaita.

Kristillisdemokraateilla on Savo-Karjalan vaalipiirissä  16 eduskuntavaaliehdokasta asetettuna. Lisätietoja ehdokkaista löytyy puolueen nettisivuilta vaalit.kd.fi/2015/#savo-karjalan-vaalipiiri

 

 

KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa starttaa Varkauden markkinoilta

Kirjoitettu kirjoittajana
KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa starttaa Varkauden markkinoilta

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaat vierailevat kampanjan aikana kaikilla paikkakunnilla Pohjois-Savossa. KD-ehdokkaiden suuri yhteiskiertue alkaa tiistaina Varkaudesta. Keskiviikkona ollaan Varkauden ohella myös Leppävirralla. Perjantaina vuorossa ovat Nilsiä, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi. Iisalmen markkinoilla ollaan mukana kahtena päivänä, lauantaina myös Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä.

Ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa jatkuu 14.3. Kuopiosta. Siinä välissä kampanjoidaan Pohjois-Karjalan puolella.

– Meillä KD:n ehdokkailla on koripallotermein ilmaistuna ”koko kentän prässi päällä”. Haluamme kertoa äänestäjille, että ääni meille tarkoittaa tukea turvalliselle lapsuudelle, perheiden asemalle, ikäihmisten arvostukselle, kestäville arvoille ja vastuulliselle talous- ja työllisyyspolitiikalle. Suomi tarvitsee rohkeutta rakentaa tulevaisuutta, sanoo Kristillisdemokraattien ehdokasjoukon kärkinimi Sari Essayah.

Kristillisdemokraateilla on Savo-Karjalan vaalipiirissä nyt kaikki 16 eduskuntavaaliehdokasta asetettuna. Viikonloppuna nimettiin opintosihteeri Jarmo Pippola Joensuusta. Pippola on toiminut aikaisemmin mm. KD:n kaupunginvaltuutettuna Joensuussa. Aikaisemmin ehdokkaiksi on nimetty työterveyslääkäri ja pastori Björn Cederberg Kuopiosta, KTM Sari Essayah Lapinlahdelta, tohtori Tuomo Keinänen Kuopiosta, perushoitaja Kirsti Kivinen Suonenjoelta, kirvesmies Teuvo Koljonen Joensuusta, IT-insinööri ja kaupunginvaltuutettu Markku Kujanpää Varkaudesta, vakuutusasiamies ja yrittäjä Arto Kukkonen Pielavedeltä, sairaanhoitaja Päivi Kähkönen Juuasta, sosiaalipolitiikan professori ja teologi Juhani Laurinkari Kuopiosta, opiskelija Jussi Mikkonen Varkaudesta, yrittäjä Henry Määttä Nurmeksesta, yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Sami Räsänen Rautalammilta, sosiaalialan ohjaaja ja kunnanvaltuutettu Maija Silvennoinen Liperistä, erikoissairaanhoitaja-kätilö ja yrittäjä Sirpa Suikkanen Kiteeltä sekä KD-nuorten pääsihteeri ja AMK-agrologi Milka Taivassalo Nurmijärveltä.

Aamupalalla Washingtonissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Helmikuun alussa suuntasin yli tuhannen muun ulkomaalaisen kutsuvieraan tavoin kohti Washingtonia osallistuakseni USA:n kongressin kansalliselle rukousaamiaiselle. Monipäiväinen kokoontuminen on lajissaan ainutlaatuinen perinne. Kolmekymmentä luvun laman syövereissä liikemiesten parissa syntynyt rukousryhmäliike levisi nopeasti ympäri maan ja saavutti pian liittovaltion korkeimmat poliittiset johtajat. Siitä lähtien senaatin ja edustajainhuoneen yhteinen aamurukousryhmä on isännöinyt tapahtumaa, johon maan presidentit ovat aina osallistuneet. Vuosien varrella tapahtuma laajeni kansainväliseksi, kun kutsuja alettiin lähettää ulkomaistenkin parlamenttien rukousryhmien edustajille.

Kyseessä ei ole vain kaunis traditio, vaan ihmisten avointa kohtaamista sovinnon hengessä, rehellisiä puheenvuoroja ja tietysti rukousta. Tämän vuoden vaikuttavin puhe oli mielestäni entisen NASCAR kilpa-ajajan ja nykyisen kommentaattorin Darrell L. Waltripin hyvin henkilökohtainen todistus Jeesuksen rakkauden muuttavasta voimasta omassa ja perheensä elämässä. Presidentti Obama pohti puolestaan puheessaan uskontojen voimaa yhteisöjä rakentavana voimana, mutta kuinka vääristynyt uskonnollisuus voi väkivallan polttoaineena johtaa hirmutekoihin. Tästä muistutuksena oli Jordanian kuningas Abdullahin pois jäänti aamiaiselta: hänen piti alun perin lukea vertaus Laupiaasta samarialaisesta, mutta maan koko delegaatio palasi kotiin ISIS:in raakalaismaisen hyökkäyksen takia. Ebolasta selvinneen lähetyslääkäri Kent Brantlyn, samoin kuin Martin Luther Kingin läheisen työtoverin, entisen YK-suurlähettilään Andrew J. Youngin rukoukset olivat myös mieleenpainuvia.

Olen itsekin ollut mukana järjestämässä Euroopan parlamentin rukousaamiaistapahtumaa, ja mielestäni on hienoa, että eri kirkkokunnista, poliittisista ryhmistä, maista ja kielistä voidaan tulla yhteen rukoilemaan. Suomessa eduskunnan rukousryhmä on yksi talon vanhimmista ryhmistä, ja sen järjestämä joululaulutilaisuus on jo käsite. Olemme Suomessakin nyt järjestämässä ensimmäistä kansallista rukousaamiaista maaliskuussa, toivotaan, että siitäkin tulee pysyvä perinne.

Essayah osallistuu rukousaamiaiselle Washingtonissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustajaehdokas, ex-meppi Sari Essayah osallistuu 5.2. Yhdysvaltain kongressin järjestämälle rukousaamiaiselle Washingtonissa. Tilaisuudessa puhuu mm. USA:n presidentti Barack Obama.

Tähän vuosittain järjestettävään tapahtumaan ja sen oheistilaisuuksiin kokoontuu laaja joukko USA:n poliittista ja liike-elämän johtoa sekä kutsuttuja kansainvälisiä vieraita ympäri maailmaa. Essayah toimi meppinä ollessaan Euroopan Parlamentin rukousaamiaisen kokoonkutsujissa ja rukousryhmän toisena vetäjänä v. 2014 aikana.

Tilaisuuteen on kutsuttu Suomesta myös mm. kansanedustajat Peter Östman (kd) ja Mika Niikko (ps), ex-meppi Eija-Riitta Korhola (kok) sekä Suomen Kansallisen Rukousaamiaisen vastuuhenkilöt Kristiina Drotár  ja Antero Laukkanen Espoosta.

Tuntuva ALV-huojennus kaipaa aktiivisempaa otetta EU:ssa

Kirjoitettu kirjoittajana

Arvonlisäveron ns. vähäisen toiminnan alaraja putkahti vaalikeskusteluun, kun SDP julkisti vaalitäkynsä. On hyvä, että valtiovarainministeriössä on kelkka nyt kääntynyt, sillä vielä kesällä 2013, jolloin asiasta meppinä kysyin sekä komissiolta että ministeriöltä, nimenomaan jälkimmäisen virkamiehen vastaus oli nuiva.

Useissa muissa EU-maissa alarajahuojennus on kymmeniätuhansia euroja, korkeimmillaan Iso-Britanniassa yli 80 000 euroa. Suomi on aikoinaan tyytynyt meille liittymissopimuksessa määriteltyyn maksimiin 10 000 euroon, ja niinpä tämän ylittäminen ei kansallisin päätöksin ole mahdollista. Käsityövaltaisilla aloilla, joissa materiaalikulut jäävät vähäiseksi myynnistä vähennettävää ostojen arvonlisäveroa ei juuri kerry. Suurin panos tuotteesta on yrittäjän omaa työtä ja arvonlisävero tuntuukin monesta käsityövaltaisen alan yrittäjästä lisäverolta työlle. Suomessa alarajamaksimia ei ole edes täysimääräisesti hyödynnetty, vaikka käytössä on toki asteittainen huojennus 22 500 euron vuosiliikevaihtoon saakka.

Näiden säännösten takia jäsenvaltiot eivät ole lainkaan samanarvoisessa asemassa ja vastauksena kirjalliseen kysymykseeni komissio toisti vuoden 2004 ehdotuksen, jolla jäsenvaltioille annetaan oikeus asettaa 100 000 euroa liikevaihdon ylärajaksi, jonka alle ne voisivat luoda itsenäisesti sellaisen järjestelmän, jota pitävät maansa talouden rakenteen kannalta tarkoituksenmukaisimpana. Ongelma on, että ehdotuksesta ei ole vielä päästy neuvostossa yksimielisyyteen. Osa jäsenmaista pitää rajaa liian korkeana ja pelkää kilpailuhäiriö- ja neutraalisuusongelmia.

Kysyin asiaa myös siis valtiovarainministeriöstä, ja virkamiehen silloisesta vastauksesta näki, ettei Suomi ainakaan aktiivisesti asiassa edes pyri neuvostossa vaikuttamaan. Täytyy toivoa, että tahti nyt muuttuu eikä tyydytä vain kansallisen maksimin suomaan 1 500 euron korotukseen.

Suomessa olisi syytä nostaa alarajaa ainakin EU-keskiarvoon noin 20 000 euroon, mikä auttaisi pienten, käsityövaltaisten ja aloittavien yritysten kannattavuutta ja madaltaisi itsensä työllistämisen kynnystä. Kunnat ja valtio puolestaan saisivat verotuloja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyessä. On harmillista, että juhlapuheissa pienyrittäjiä aina arvostetaan, mutta käytännössä tekojen tasolla kasvuun kannustavissa toimenpiteissä on jahkailtu vuosia.

Antisemitismille ei saa antaa sijaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Vainojen uhrien muistopäivän tunnelmissa ei voi kuin ihmetellä kuinka juutalaisvastaisuus eli antisemitismi nostaa päätään monella eri suunnalla , jopa meillä Suomessa. Omaisuuden töhriminen ja uhkailu ovat lievimmästä päästä; ikävä kyllä viime aikojen raaka väkivalta näyttää lisääntyvän kuten kouluhyökkäys Toulousessa ja museohyökkäys Brysselissä sekä viimeisin terroriteko pariisilaiseen kosher-kauppaan osoittavat.

EU:n perusoikeusvirasto julkaisi syksyllä 2013 raportin antisemitismistä nykypäivän Euroopassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat sen tosiasian, että antisemitismi eri muodoissaan on valitettavan yleinen ilmiö. Raportin mukaan antisemitismiä nousee nykyään pääosin kolmesta eri taustasta: joko äärioikeistolaisten tai hyvin vasemmistolaisten tai radikaali-islamin piiristä. Valitettavan monessa maassa antisemitistiset asenteet ovat pelottavan vahvoja aivan tavallisenkin kansan keskuudessa. Erilaiset salaliittoteoriat ja holokaustin kieltäminen ovat osa sitä, samoin nyky-Israelin ja natsi-Saksan rinnastaminen. Antisemitismi on tyypillisimmin sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, uhkailua, häirintää, omaisuuden tuhoamista ja töhrimistä jne.

Miten poliittisina päättäjinä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoina ehkäisemme maaperän syntymistä antisemitismille ? On erittäin tärkeää, että myös kasvava sukupolvi tulee syvällisesti tietoiseksi juutalaisten, romanien ja vammaisten kokemasta joukkotuhosta Euroopassa vain 70 vuotta sitten. Historian tuntemuksen vaaliminen on yksi tärkeimpiä välineitä antisemitisminkin vastaisessa työssä. Itsellenikin vierailu holokaustin muistotapahtumassa Auschwitzissä Krakowassa oli kokemuksena syvältä riipaiseva.

Kuten historia osoittaa erityisesti taloudellisesti haasteellisina aikoina on kiusaus kuunnella ideologioita, joissa syyllinen on taustaltaan ”se erilainen”. Euroopan parlamenttiinkin muodostettiinkin viime kaudella meppien antisemitismin vastainen verkosto, joka toimii yhteistyössä rasismin vastaisen Europarlamentin yhteistyöryhmän kanssa. Kuitenkin ensisijaisesti jokaisessa maassa on kansallisessa lainsäädännössä ja tuomioistuimien ratkaisuissa pidettävä huoli, että antisemitismiä ei pidä missään muodossa hyväksyä ja sen ilmeneminen yhteiskunnassa on syvän huolen ja toimenpiteiden paikka. Meidän on jokaisen eurooppalaisen sukupolven kohdalla vannottava aina uudestaan ”ei koskaan enää”.