Ajankohtaista

RSS

Uskonrauha-pykälä ei estä kritiikkiä

Kirjoitettu kirjoittajana

Koko maailmaa järkyttäneiden Ranskassa tapahtuneiden terroritekojen jälkeen Suomessakin käynnistyi keskustelu sanan- ja uskonnonvapauden törmäyskurssista. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö vaati jo twiitissään, että ”rikoslaissa oleva jumalanpilkka-pykälä on kumottava…uskontojakin saa arvostella”.

Jokaisella on vapaus uskoa mitä haluaa, mutta vapaus ei tietenkään ole rajaton mitä tulee uskon aiheuttamaan käyttäytymiseen ja tekoihin, sillä ne koskettavat aina myös toisia ihmisiä. Rajan yksilön vapauksille ja oikeuksille asettaa muiden ihmisten samat oikeudet. Toisinaan nämä tasapuoliset oikeudet törmäävät ja siksi niistä on yhteisesti sovittava mm. uskonrauha-pykälän kaltaisella lainsäädännöllä.

Suomen rikoslaissa oleva uskonrauha-pykälä ei estä uskontojen kriittistä arviointia, sillä se on nähty eri tavoin uskovien ihmisten suojeluna, ei niinkään uskontojen suojeluna. Jumala ei siis tarvitse suojeluamme, mutta me ihmiset tarvitsemme sitä toinen toisiltamme. Kaikkia katsomuksia on saatava arvioida, ja viisas osaa tehdä sen tavalla, jossa toisen uskonnollisia tunteita ei tarkoituksellisesti loukata. 

Jos tahtoo estää muiden uskonnot tai ateistiset katsomukset, silloin jää se tuntuma, että oma katsomus ei kestä vapaassa kilvassa. Näin on ikävä kyllä monissa maailman epädemokraattisissa ja teokraattisissa maissa, joissa jumalanpilkka-lakeja käytetään uskonnollisten vähemmistöjen vainoamiseen. Kristittyinä uskon, että kristinusko Jeesuksen opetuksia ja Jeesusta seuraten kestää vapaan kilvoittelun. Uskonnon- ja sananvapautta tulee perusihmisoikeuksina puolustaa aina ja kaikkialla; vain ihmisoikeuksien kunnioitus yhdistettynä toisten ihmisten kunnioittamiseen takaa yhteiskuntarauhan.

Kuuntele tästä aiheesta myös radiolähetys KD-Kompassi, joka tuli 24.1. RadioDeistä

Iisalmen Sanomat: Kävelyvauhti ei enää Essayahille riitä

Kirjoitettu kirjoittajana
Iisalmen Sanomat: Kävelyvauhti ei enää Essayahille riitä

 

Ensin Sari Essayah käveli – ja hurjaa vauhtia kävelikin. Vuonna 1993 hän oli todistetusti koko maapallon nopein naiskilpakävelijä, maailmanmestari. Nyt hän lenkkeilee taas samoilla Lapinlahden maanteillä kuin huippuvuosinaan.
– Yritän olla miettimättä, että tuossa kohtaa tulee niin ja niin monta kilometriä täyteen, Essayah hymähtää kotipöydän ääressä Koivurannantiellä.

Enää vuosiin ei ripeäkään kävelyvauhti ole Essayahille riittänyt. Kansanedustajan, puoluesihteerin ja europarlamentaarikon työt ja maan joka kolkkaan yltäneet vaalikampanjat eivät ole hoituneet ilman tuhansien tuntien lentokoneessa ja autossa istumista. Lapinlahdelle palaaminen päätti Essayahin elämässä yhden aikakauden, mutta ei aiheuttanut mitään peruuttamatonta. Politiikka on tarttunut tukevasti häneen ja hän politiikkaan.

Essayah tunnetaan asioihin hyvin perehtyvänä, selväsanaisena ja hillittynä poliitikkona. Kilpaurheilu teki hänestä kansalle tutun, mutta poliitikkona hän on kääntänyt kannattajia puolelleen osaamisellaan ja asiaosaamisellaan. ”Oikea nainen väärässä puolueessa”, luonnehti valtakunnallinen lehti Essayahia presidentinvaalikampanjan aikaan.

Essayah hymyilee tuolle heitolle. Pienestä puolueesta ei ole ollut helppoa äänikynnysten maassa tulla valituksi, mutta siirtyminen toiseen puolueeseen ei ole kansan suosikin työlistalla.
– KooDee on minulle se ainoa oikea puolue, hän painottaa.

Päivi Räsänen on puolueen ristiriitoja herättävä puheenjohtaja. Essayah näkee Räsäsen onnistuneen ministerinä.
– KooDee on ollut hallituksessa sillanrakentaja. Ministerinä Räsänen hallitsee asiat, ja hänellä on asiantunteva avustajakunta.

Parin viikon kuluttua alkaa eduskuntavaalien kampanjointi.
– Neljä kuukautta on aikaa vaaleihin. Aika ei ole kovin pitkä, mutta tärkeintä on kunnon ajoitus, entinen huippu-urheilija tietää.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi suostuminen ei ollut itsestäänselvyys.
– Kyllä päätöstä piti kesällä harkita. Työkoneiston ja kodin purkaminen Brysselistä oli todella työläs prosessi. Belgiassa eivät monet asiat hoidu yhtä sujuvasti kuin Suomessa. Täällä osaa antaa arvoa yhden luukun palveluille ja sille, että asioita voi hoitaa myös netissä.

– Ymmärrän Riikka Pakarisen päätöksen siirtyä politiikasta metsäteollisuudenlobbariksi. Perheellisen edustajan arki on todella hektistä, Pakarisen tavoin lapsiperheen äidin ja edustajan työn yhdistelyn viimeisen päälle, kokenut Essayah sanoo.

Essayah lähtee eduskuntakampanjaansa kevein askelin. Euro- ja presidentinvaalikampanjat veivät hänet usein myös Pohjois-Karjalaan, jonka vaalipiiri on nyt yhdistetty Pohjois-Savoon. Itäinen vaalipiiri on siis jo hänelle tuttu. Lisäuskoa menestymismahdollisuuksille antavat eurovaalien huimat äänimäärät.
– Kyllä luottamusta lisää se, että minua ovat äänestäneet monet muutkin kuin perinteiset kd-äänestäjät, Essayah pohtii maanläheiseen tapaansa.

Vuodet poliitikkona Varsinais-Suomessa antoivat kaukonäkemystä myös Pohjois-Savon päätöksentekoon ja edunvalvontaan.
– Alueen edunvalvonta on täällä paljon Varsinais-Suomea passiivisempaa ja näkymätöntä.
Turun seudulla alueen kansanedustajat kokoontuvat kerran kuussa joko palavereihin tai yrityskäynneille. Edustajilla on yhteinen näkemys alueelle tärkeistä hankkeista, niiden eteen tehdään yhdessä töitä ja hankkeista myös tiedotetaan aktiivisesti.
– Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan tärkeiden hankkeiden listaaminen ja niiden ajaminen kohti maalia ovat ensimmäisiä tehtäviä, jos valituksi tulen, Essayah lupaa.

Lue koko artikkeli Iisalmen Sanomista 28.12.2014

Eläköön pienet lukiot!

Kirjoitettu kirjoittajana

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä lukiovertailussa kerrottiin arvonlisältään parhaimpien lukioiden olevan pienehköillä paikkakunnilla sijaitsevia pieniä tai keskisuuria opinahjoja kuten esimerkiksi oman maakuntamme Leppävirta. Tuskin on muste näistä uutisista kuivanut kun toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa ollaan ”tiivistämässä ja tehostamassa”. Vaikka ministeri Kiuru vakuutteli torstain tiedotustilaisuudessa, ettei toimipisteitä olla sulkemassa järjestämisvastuuta keskitettäessä, monissa kunnissa pelätään säästötavoitteiden vievän lukion mennessään. Rakenneuudistuksella on tarkoitus raapia kasaan 200 milj. säästöt ammatillisen koulutuksen puolelta ja 60 milj. lukiokoulutuksesta.

Moni lukiouudistuksen tavoitteista on toki kannatettavia, kuten keskeyttämisten vähentämien. Lukion aloittaneista 90 % on tarkoitus saada suorittamaan opintonsa loppuun. Tähän vaikutetaan rahoituksen sitomisella osin opiskeluvuosien määrään ja jatko-opintoihin pääsyyn. Rahoitusuudistuksessakin on kärsijöitä, kuten erikois- ja aikuislukiot. Työelämän rinnalla lukio-opintoja suorittavalla ei välttämättä edes ole jatko-opintosuunnitelmia, ja erikoislukioihin hakeudutaan jotta vaikkapa urheiluharrastus voidaan nivoa opintoihin väljemmällä aikataululla.

Erikoista on, että kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat loppuvat ja menevät siis uuteen hakuun järjestäjäverkkoa harvennettaessa. Tämä saattaa koko toisen asteen koulutuksen järjestäjäkentän melkoiseen myllerrykseen kahden seuraavan vuoden ajaksi. Todennäköisesti lukioiden järjestäjävastuu siirtyy yksittäisiltä kunnilta koulutuskuntayhtymille. On aiheellista valvoa, ettei samalla lukiokoulutus keskity maakuntien keskuskaupunkeihin. Käytännössä pienet lukiot ovat harvempaan asutulla alueella, joissa on pitkät maantieteelliset etäisyydet suuriin yksiköihin.

Säästöjä joudutaan varmasti hakemaan, mutta kouluverkon karsimisen sijaan nykytekniikkaa olisi paremmin hyödynnettävä. Suomessa on mielestäni edelleen liian vähän käytetty hyväksi oppimateriaalien digitalisoimista ja e- sekä etäoppimista. On oppiaineita, joissa opetusta voidaan seurata verkon kautta suuremmille ryhmille.

Kysymys on paitsi maantieteellisestä niin myös taloudellisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta. Jos lukiot tulevaisuudessa keskittyvät vain suurille paikkakunnille, moni pienituloinen perhe miettii kahdesti, onko varaa laittaa lapsi asumaan vuokralle kauas kotoa kun lukiokoulutus ei johda varsinaiseen ammattiin. Pienenä kansakuntana meillä ei ole vara hukata tasa-arvoisen koulutuksen luomaa pääomaa yhteiskunnalle. Koululaitos on ollut itsenäisen Suomen menestystarina, joten eläköön se edelleen laadukkaana mahdollisuutena kaikille asuinpaikasta riippumatta!

Essayah ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin

Kristillisdemokraattien entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Sari Essayah lähtee ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin Savo-Karjalan vaalipiirissä. Essayah vahvisti 10.10. Kuopiossa suostumuksensa ehdokkuudelleen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan KD -piirien pyynnöstä.

– Toivon, että oma ehdokkuuteni vauhdittaa Kristillisdemokraattien ehdokasasettelua ja vaalityötä entisestään. Eduskuntavaaleissa haetaan päättäjiä tulevien vuosien vaikeiden ratkaisujen tekijöiksi.

– Kyse on työllisyyden ja talouden isoista haasteista ja julkisten palveluiden rakennemuutoksista, joilla varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan jatko ylipäätään. Näissä ratkaisuissa on ehdottoman tärkeää säilyttää myös harvaanasuttujen seutujen lähipalvelut, jotka on uudelleen rakennettava osana sosiaali- ja terveydenhoidon SOTE -ratkaisua. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisevään, kuntouttavaan ja oikea-aikaiseen hoitoon.

– Kilpailukykyisten yritysten nousu on edellytys julkisen talouden tasapainottamiselle. Uskon, että aiempi kokemukseni eduskunnassa ja Euroopan Parlamentissa sekä kuntapäättäjänä auttaa hahmottamaan ratkaisuja näihin vaalien keskeisiin kysymyksiin, linjasi Essayah.

Essayah edistää EU:n sisämarkkinoita, mutta torjuu liittovaltion

Kirjoitettu kirjoittajana

Perjantaina Läntisellä Uudellamaalla kampanjoinut europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) on tyytyväinen siihen, että mielenkiinto EU-asioita kohtaan on viime vuosina kasvanut. Euroopan parlamentista on tullut kansalaisten arjen kannalta erittäin tärkeä päätöksentekoelin.

– Kuitenkaan vielä ei riittävän laajasti ymmärretä, että suurin osa  EU-maiden kansallisesta lainsäädännöstä on sidoksissa EU-säädöksiin.

– Mielestäni päätösvallan siirtämiselle jäsenmailta EU:lle on pantava stoppi. On noudatettava kristillisdemokraattista läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä niin lähellä kansalaista kuin mahdollista, Essayah linjaa.

– Olen vahvasti sisämarkkinoiden edistämisen kannalla, mutta yhtä vahvasti liittovaltiokehitystä vastaan. Tarvitsemme avoimia sisämarkkinoita, mutta eurobondit ja yhteinen velkarahasto ovat meille epäedullisia. Eurooppalainen yhteistyö ei saa olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, Sari Essayah korostaa.

Hänen mukaansa on selvää, että vaalien jälkeen monet poliittiset ryhmät, varsinkin vihreät, vasemmisto ja liberaalit, tulevat jälleen luomaan painetta perussopimusten muuttamiseksi, jotta liittovaltiokehitystä voitaisiin edistää. Essayah on kokenut hyväksi työn parlamentin suurimman ja vaikutusvaltaisimman kristillisdemokraattien EPP-ryhmän puitteissa. Perinteisissä eettisissä kysymyksissä EPP on kristillisten arvojen mukaisen linjan takana.

– Olen toiminut aktiivisesti parlamentin talousvaliokunnassa, johon kaatui lähes kaiken talouslainsäädännön uudistustyö menneen viiden vuoden talouskriisin aikana. Siitä on komissio julkaisemassa yli 300-sivuista kirjaa, jossa on selostettu mitä kaikkea on tehty ja mihin sillä on pyritty. Asioita on ollut todella paljon pankkien vakavaraisuusvaatimuksista pankkien maksuliikenteeseen, arvopaperien kaupankäynnistä niiden toimitusketjuihin, sijoitusrahastoista pankkien välisiin siirtohintoihin. Paljon hyvää ja tarpeellista kuten veronkierron suitsemista, mutta myös esityksiä, jotka ovat ongelmallisia jäsenvaltioiden budjettisuvereniteetin näkökulmasta ja kasvattavat yhteisen velan riskiä.

Essayah on ollut jäsenenä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, jonka asialistalla on ollut monia esityksiä, joiden kohdalla työvoiman vapaaliikkuvuus on tuonut mukanaan erityisiä haasteita.
– Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanodirektiivi, jonka käsittelyssä olin EPP:n neuvotteluryhmässä, vaikutti siihen, että jäsenmaat saavat käyttää kaikkia valvontakeinoja toisista jäsenmaista tulevien työntekijöiden työehtojen valvomiseksi, kuten veronumerojärjestelmää. Tällä on pitkällä aikavälillä suuri merkitys harmaan työn kitkemisessä.
– Julkisten hankintojen direktiivissä olin EPP:n neuvottelijana työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Direktiivi avaa paremmat mahdollisuudet pk-yrityksille päästä hankintoihin mukaan. Myös ympäristö- ja sosiaaliasiat otetaan entistä paremmin mukaan.

Mepin työ on yhteistyötä ja neuvottelemista. Sari Essayah on ollut yksi parlamentin aktiivisimmista mepeistä tekemään muutosehdotuksia valiokuntien mietintöihin ja lausuntoihin. Essayah´n yhteensä 2443 – yksin tai toisten kanssa yhdessä – tekemästä muutosehdotuksesta varsin moni on mennyt joko sellaisenaan tai osana kompromissia läpi.
– Muutosehdotusten jättäminen on kaikkea muuta kuin ”turhaa pilkun viilaamista”, Essayah toteaa.

Sari Essayah ja joukko uusmaalaisia KD-ehdokkaita kampanjoivat perjantaina 23.5. Karkkilassa, Nummelassa, Lohjalla, Kirkkonummella ja Hangossa.

Essayah appeals for a persecuted Christian Sudanese woman

Kirjoitettu kirjoittajana

MEP Sari Essayah calls on the Finnish Minister for Foreign Affairs to appeal to the Sudanese authorities to reverse Meriam Yehya Ibrahim Ishag’s death sentence.

Last week a sudanese court sentenced 27-year-old Meriam Yehya Ibrahim Ishag to 100 lashes for adultery and death by hanging for apostasy because she refused to recant her christian faith and convert to islam. Ms Ishag is eight months pregnant and has been held in custody with her 20-month-old son. Ishag’s father is a muslim and her mother is a christian. According to Ms Ishag, she has always been a christian.

According to the sharia law which has been in force in Sudan since 1983, Ms Ishag is a muslim according to her father’s religion and renouncing that faith amounts to apostasy which is punishable by death. Furthermore, in Sudan a muslim woman’s marriage to a non-muslim is regarded as adultery and is punishable by lashes.

Ms Essayah points out that Ms Ishag’s sentence is a flagrant violation of international human rights norms according to which the freedom of religion includes both the right to choose one’s religion and the right to be free from any coercion which impairs this right.

Essayah pyytää Suomelta vetoomusta kuolemaantuomitun sudanilaiskristityn puolesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah vetoaa ulkoministeri Erkki Tuomiojaan, että Suomi pikaisesti lähettää kannanoton Sudaniin, jotta 27-vuotiaan Meriam Yehya Ibrahim Ishagin tuomio perutaan.

Viime viikolla sudanilainen tuomioistuin langetti 27-vuotiaalle naiselle kuolemantuomion islaminuskosta luopumisesta sekä 100 raipaniskua aviorikoksesta, koska Ishag ei suostunut kieltämään kristinuskoa ja kääntymään muslimiksi. Ishag on kahdeksannella kuulla raskaana ja vangittuna alle 2-vuotiaan esikoisensa kanssa. Ishagin isä on muslimi ja äiti kristitty, ja Ishag itse kertoo aina olleensa kristitty.

Sudanissa vuodesta 1983 lähtien käytössä olleen Sharia-lain mukaan Ishag on kuitenkin isänsä uskonnon perusteella muslimi, ja islaminuskosta luopuminen on Sudanissa kuolemalla rankaistava teko. Lisäksi, musliminaisen avioituminen toiseen uskontoon kuuluvan miehen kanssa tulkitaan aviorikokseksi, josta rangaistaan raipaniskuilla.

Essayah muistuttaa, että Meriam Yehua Ibrahim Ishagille määrätty tuomio rikkoo räikeästi kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja, joiden mukaan jokaisella on vapaus valita uskontonsa, eikä ketään saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa tätä vapautta.

Ringa Ropo: Sarilla vahvat arvot ja avoin luonne nähdä kauas

Kirjoitettu kirjoittajana

RingaRopoOlemme Sarin kanssa matkanneet monella polulla. Hänen kanssaan on ollut aina helppo keskustella, sillä positiivinen ja elämänmyönteinen ihminen on aina katsonut eteenpäin. Se on miellyttänyt minua ja on varmaan yksi syy, miksi monien urheiluvuosien jälkeenkin olemme pysyneet ystävinä. Taaksepäin katsominen ja menneissä ”mälvääminen” ei yleensä rakenna vaan mieluumminkin hajottaa.

Kun Sari muutama vuosi sitten oli presidenttiehdokkaana, näimme kaikki kuinka vahva ja osaava Sari on. Kokeneemmat vastaehdokkaat ja eri keskusteluohjelmien juontajat saattoivat huomata päättäväisen ja sinnikkään Sarin, jota ei voinut jallittaa populistisilla kannanotoilla tai poliittisilla latinoilla.

Vahvat arvot elämässä ja avoin luonne nähdä kauas edesauttavat Saria kansainvälisillä areenoilla. Me äänestäjät voimme luottaa Sariin, sillä hän varmasti taistelee suomalaisen hyvinvoinnin puolesta. Saavutukset eivät aina tule nopeasti, mutta arvopohjaisen ajattelijan työn myötä voimme luottaa siihen, että hän on sillä polulla, joka rakentaa hyvinvointia perheille, lapsille, isovanhemmille ja vaikeimmissakin yhteiskunnallisissa tilanteissa eläville, kuten vammaisille ja syrjäytyneille ihmisille. Vahvalla argumentoinnilla ja hyvillä perusteluilla.

Tämän päivän kiireisessä ja repivässä maailmassa vaaditaan vahvaa arvomaailmaa ja usein myös jalat maassa pitävää ajattelua. Valoisalla ja tulevaisuuteen tähtäävällä mielellä höystettynä, pidän Saria ehdottomasti parhaana ehdokkaana.

Mutta Sari on valintani myös siksi, että tunnen hänet parhaiten ja tiedän hänen kuuntelevan jokaista häntä lähestyvää ihmistä.

Eikä urheilullinen historiallammekaan ole merkityksetöntä. Sari on urheilija sydämeltään vieläkin, vaikkei perheen kovin urheilija enää olekaan. Miehensä Roope hoitaa suurimmat hikoilut ja kilpailut tänä päivänä.

Sarin kyvystä nähdä asioita kertoo eräs lause hänen aktiiviaikoinaan. Tämä lause auttoi minua ymmärtämään omat tunteeni aktiiviurheilun lopettamisen äärellä. ”Urheilu on aikuiselle virallisesti hyväksytty tapa leikkiä!”. Kun tuon oivalsin, ymmärsin oman lopettamisen aikani tulleen – leikit oli leikitty.

Vaaleissa on monia hyviä ehdokkaita, mutta minun ehdokkaani on Sari Essayah.

Ringa Ropo
Toiminnanjohtaja
Riihimäki

Juhani Kuosmanen: Sari kulkee rinnalla

Kirjoitettu kirjoittajana

juhanikuosmanenSari  Essayah on laskentaekonomi. Hän pystyy saamaan selvän Euroopan ajoittain sekavastakin taloudesta ja tekemään Suomen kannalta edullisia ehdotuksia.

Sari on myös kävelijä, mutta hän ei kävele kenenkään yli, vaan kulkee rinnalla. Tarpeen vaatiessa hän  voi ohittaa, jos hän huomaa, ettei toinen tarvitse rinnalla kävelijää.

Kun ihminen tarvitsee apua, hän soittaa usein numeroon 112 ja saa avun tilanteeseensa. Olisiko EU-vaaleissakin äänestyskopissa hyvä kirjoittaa tuo numero?

Juhani Kuosmanen
Lahti