Ajankohtaista

RSS

Essayah tapasi presidentti Peresin

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah tapasi presidentti Peresin

Israelin lähes 90-vuotias presidentti Shimon Peres kävi 6.3. vierailulla Euroopan parlamentissa Brysselissä. European Friends of Israel -järjestämässä tilaisuudessa parlamentissa sekä 7.3. komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson järjestämällä vastaanotolla europarlamentaarikko Sari Essayah`lla oli mahdollisuus henkilökohtaisesti tavata Peres.

Euroopan parlamentilla pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin mm. Israelin asemasta Lähi-Idässä ja rauhan edellytyksistä sekä Syyrian ja Iranin tilanteesta.

 

 

Opiskelijaliikkuvuus ei lainarahalla parane

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) tukee opiskelijajärjestöjen kielteistä kantaa Erasmus-lainatakuujärjestelmään. Kansallisten opintotukijärjestelmien päälle rakennettavalla korkeakouluopiskelijoiden lainatakuujärjestelmällä ei hänen mukaansa pyrkimyksistä huolimatta tee maisterivaiheen vaihto-opinnoista houkuttelevampia. Essayah kertoi näkemyksistään Helsingin Eurooppanuorten aamiaistilaisuudessa 1.3.

– Eurooppalaiset opiskelijajärjestöt, kuten 11 miljoonaa opiskelijaa edustava European Students’ Union ilmaisivat Euroopan Parlamentissa vieraillessaan pettymyksensä siihen, ettei heitä kuultu hankkeen valmisteluvaiheessa. Opiskelijoiden yhteinen huoli on, että Euroopan Investointipankin tuella toteutettava liikepankeista haettavan lainan lainatakuujärjestelmä syrjäyttää vähitellen nykyisellään noin 250 euroa/kk Erasmus-apurahan ja kiihdyttää opiskelijoiden velkaantumista epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa.

– Jäsenvaltioita tulisi pikemmin kannustaa kehittämään kansallisia opintotukijärjestelmiään ja niiden liikkuvuutta kansainvälisiin opintoihin. Olisi järkevämpää, että maisterivaiheen lainatakuujärjestelmään suunnitellut rahat yli 700 milj. euroa käytetään apurahajärjestelmien vahvistamiseen tai luomiseen mieluummin kuin liikepankkien lainasaamisten varmistamiseen, summasi Essayah.

– Suomalaiset opiskelijajärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamiseen aiemmin aliedustetuille ryhmille, kuten alemman sosioekonomisen taustan omaaville opiskelijoille sekä perheellisille ja vammaisille opiskelijoille, mikä on erittäin kannatettavaa, Essayah totesi.

Aika herätä kyberturvallisuuteen!

Kirjoitettu kirjoittajana

Kyberturvallisuus tuo monille mieleen tieteiselokuvat tai vakoilujännärit, mutta asia on noussut ryminällä reaalimaailman poliittisella agendalla niin meillä kuin maailmalla. Hallitus julkaisi tammikuussa poikkihallinnollisen Suomen kyberturvallisuusstrategian, komission tiedonanto EU:n kyberturvallisuudesta tuli aivan äskettäin ja olipa aihe vahvasti esillä myös USA:n presidentti Obaman ”Kansakunnan tila”-puheessa.

Itse asiassa Yhdysvalloissa on noussut valtava kohu kongressin selvityksestä, jossa paikannettiin paitsi lukuisiin yrityksiin niin myös energia- ja liikenneverkkoja ohjaileviin järjestelmiin tehdyt tietomurrot Kiinan armeijan yksikköön Shanghaissa. Tällä tasolla kyse ei ole enää vain verkkovakoilusta ja tietovarkauksista, vaan lähennytään kybersodan keinoja. Nykyaikaisen yhteiskunnan saa polvilleen tankkeja tehokkaammin, kun pystyy lamaannuttamaan kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa.

Liike-elämää tyrmistyttivät todisteet tietovarkauksista ja tunkeutumisista useisiin teknologia-alan ja suuryritysten kuten Coca-Colan tietojärjestelmiin. Saaliiksi on päätynyt liiketoimintasuunnitelmia, tuotespeksejä ym. keskeistä liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa materiaalia. Yritysvakoilua on ollut iät ja ajat, mutta yleensä sitä tekevät yritykset keskenään, ei armeijat oman maan teollisuuden tukemiseksi.

Kiina on tietysti jyrkästi kiistänyt syytökset ja valittaa itse olevansa verkkohyökkäysten kohde. Kiina ei varmasti olekaan kyberhyökkäysten ainut alkuperämaa. Tietoturva-asiantuntijat kuitenkin vahvistavat sen, että Kiinalle verkko-operaatiot ovat osa sotilaallista strategiaa, ja se on alalla ylivoimaisesti aktiivisin ja aikaisemmin aloittaneena muita pidemmällä.

Mistä kyberturvallisuudessa siis lopulta on kyse?  Kyberturvallisuus käsittää tietotekniikkaan liittyvän turvallisuuden lisäksi laajemmin koko yhteiskunnan elintärkeiden ja kriittisten toimintojen turvaamisen eri olosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaiken infrastruktuurin, maksujärjestelmien, johtamisen ja jakelutoiminnan turvaamista. Kyberympäristö kostuu julkisen puolen lisäksi laajasta joukosta yritys- ja yksityissektoria.

Komission tuoreessa strategiassa on lähdetty siitä, että jokainen maa pyrkii kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. Yhteisellä koordinoinnilla ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston kautta tehtävällä yhteistyöllä halutaan lisämuskeleita kyberrikollisuutta vastaan ja ehkäistä kyberturvallisuusuhkia EU-tasolla.

Komissio ei kuitenkaan sanallakaan kerro, millaisia kyberhyökkäyksiä on kohdistunut EU-toimielimiin, mistä ne ovat peräisin ja onko tietoturva jo pettänyt. Siksipä jätin komissiolle kirjallisen kysymyksen kyberturvallisuuden osalta. Kuitenkin asiaan tulisi suhtautua vakavasti myös Euroopassa – erityisesti, jos valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin.

Kybervarustelu ja haittaohjelmat eivät ole harmitonta hakkeripoikien puuhastelua, vaan se voi johtaa kansainväliseen turvallisuusuhkaan. Kyberhyökkäysten ja vastahyökkäysten seuraukset voivat olla arvaamattomat. Olisiko siis aloitettava jo kyberliennytys? Ainakin yhteisiä normeja ja sääntöjä tarvitaan.

Essayah pyytää tietoa Euroopan unioniin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah jätti tänään komission vastattavaksi kyberturvallisuutta koskevan kirjallisen kysymyksen. Taustalla on New York Timesin 18.2. julkaisema artikkeli, jonka mukaan suuri osa hyökkäyksistä USA:n julkisten viranomaisten ja yritysten palvelimiin on peräisin Kiinasta.

– Kyberhyökkäysiin tulee suhtautua vakavasti myös EU:ssa. Erityisesti mikäli valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin, sanoo Sari Essayah.

EU:n komissio julkaisi viime viikolla kyberturvallisuusstrategiansa sekä direktiiviehdotuksen nettiturvallisuudesta.

– Komission tuoreista asiakirjoista ei löydy tietoa esimerkiksi siitä, millaisia hyökkäyksiä on kohdistunut Euroopan komission ja muiden toimielinten tietoturvaan, mistä hyökkäykset ovat lähtöisin, kuinka vakavia ne ovat olleet ja onko tietoturva pettänyt, toteaa Sari Essayah ja pyytää komissiolta selvitystä asiasta.

Kyberhyökkäykset ovat erityinen uhka, jos niillä voi horjuttaa kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa.

– Mielestäni tulisi olla mahdollista tehdä USA:n ja EU:n välistä yhteistyötä, mikäli hyökkäykset näiden alueiden ulkopuolelta jatkuvat. Asia vaatii kiireellisempiä toimia kuin komission strategiassa esitetyt, vaikka ne ovatkin askelia oikeaan suuntaan, kommentoi Sari Essayah.

 

MEP Sari Essayah: Written question to the EU Commission 25.2.2013

The threat of foreign cyber attacks

In a New York Times article on 18.02.2013, “Chinese Army Unit Is Seen as Tied to Hacking Against U.S.”, it was reported that U.S. State Department as well as private companies operating critical infrastructure were successfully infiltrated by cyber attacks originating from China. President Obama acknowledged the risks in his State of the Union address on 12.02.2013 by alluding to the recent attacks on companies and critical infrastructure. With reference to the alarming U.S. situation and in order to protect European citizens and infrastructure it is imperative to know the degree of risk that the EU faces. Acknowledging the steps to right direction, like the Commission’s joint communication on EU cyber security strategy and the proposal for a network and information security (NIS) directive, it would be, however, important to get answers to the concrete questions below:
1. Could the Commission list all known attacks that have targeted the European Commission itself or other European institutions? What was the origin of the attacks? Did any of the attacks compromise confidential information or functioning of IT systems?
 2. What is the Commission’s evaluation of the threat of foreign cyber attacks on critical infrastructure in the EU? What is the threat of foreign cyber attacks on private companies in the EU? Is the Commission aware of any attacks that would have compromised critical infrastructure or trade secrets? If so, what was the origin of the attacks?
3. What immediate actions does the European Commission plan to take in order to protect the EU citizen’s from state sponsored cyber attacks?
4. While acknowledging the diplomatic sensitivities involved, does the Commission plan to address the topic of state sponsored attacks bilaterally with the countries of origin?
5. Has the Commission considered transatlantic coordination and information exchange between the EU and the US in order to prevent cyber attacks originating from outside the EU and the US?
6. In case where security agencies gather intelligence on cyber threats to EU infrastructure, companies and governments, does the Commission plan to warn the targets?

 

  

 

Kristityt nuoret pohtivat yhteiskuntavaikuttamista

Kirjoitettu kirjoittajana
Kristityt nuoret pohtivat yhteiskuntavaikuttamista

Europarlamentaarikko Sari Essayah kertoi 21.2. kokemuksistaan kristittynä poliitikkona yhteiskunnallisesti aktivoituneiden kristittyjen nuorten koulutusseminaarissa Euroopan parlamentissa. Hän rohkaisi nuoria mukaan vaikuttamiseen.

Brysselissä ja Alankomaiden Soestissa pidetyssä kolmen päivän koulutuksessa pohdittiin, kuinka kristittyjen tulisi vaikuttaa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Tapahtumaan osallistui tusinan verran nuoria eri puolilta Eurooppaa, kaukaisimmat Moldovasta ja Ukrainasta. Viikonloppu oli vajaan vuoden kestäneen koulutuksen neljäs ja viimeinen osuus.

Euroopan kristillis-poliittisen nuorisoverkoston ECPYN:n (European Christian Political Youth Network) järjestämään Crossroads -akatemiaan osallistui KD-nuorista Iina Mattila ja Aino Syrjänen. http://www.ecpyn.org/page/30119

Lue lisää KD-lehden artikkelista 7.3.2013

Europarlamentti kuuli uskonnonvapaustilanteesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Ei mene päivääkään ilman uutisia uskonnollisista syistä tehdyistä hyökkäyksistä viattomia siviilejä kohtaan. Useimmat niistä ovat seurausta jännitteiden kasvamisesta eri yhteisöjen välillä. Kristityt ovat uskonnollisista ryhmistä vainotuin. Eri tavoin vaikeuksissa elävien kristittyjen määrää on tarkasti vaikea arvioida, mutta sen on arvioitu olevan noin 200 miljoonaa.

Euroopan parlamentissa esiteltiin ennen joulua esiteltiin kaksi kattavaa raporttia uskonnonvapaustilanteesta maailmassa 2012. Lue aiheesta Merja Eräpolun ja Esa Erävalon artikkeli, joka on julkaistu KD-lehdessä 21.2.2013.

Mistä on hyvät yhteiskunnat tehty?

Kirjoitettu kirjoittajana

Brittiläinen talouslehti ”The Economist” suitsuttaa viime viikon numerossaan pohjoismaista mallia lähemmä parinkymmenen sivun verran, ja nostaa vuorollaan jokaisen Pohjolan yhteiskunnan eri sektoreilla malliksi muille maille. Toki kritiikkiäkin löytyy, mutta perusihmetyksen aihe tuntuu edelleen olevan, kuinka yhdistää vahva julkinen sektori ja talouden tehokkuus sortumatta eteläeurooppalaiseen ”talousskleroosiin” tai amerikkalaiseen eriarvoisuuteen.

Lehti nostaa esille Tanskan joustavan työttömyysturvan, Suomen koulutusjärjestelmän hinta/laatu-suhteen ja kasvuyritysten rahoitusverkostot, samoin Ruotsin innovatiivisen yritysilmapiirin monine johtavine kuluttajabrändeineen ja Norjan kauaskatseisuuden luonnonrikkauksien hyödyntämisessä.

Onnistumisten taustalta löytyy lehden mukaan uudistumiskykyinen ja innovatiivinen julkinen sektori, johon uskalletaan yhdistää yksityisiä palveluja. Asiassa auttaa poliittinen kulttuuri, jossa hyvät ideat otetaan käyttöön, tulivatpa ne sitten vasemmalta tai oikealta Samoin kyse on avoimesta ja läpinäkyvästä hallinnosta, joka luo luottamuksen toimia. Pohjoismaisen mallin opetus muille ei perustu ideologiaan, vaan käytäntöön, lehti summaa.

Samoin viime viikolla parlamentissa käsitelty EU-maiden ”Vuotuinen kasvuselvitys” on kuin kaikua talouslehden löydöille. Kuilu jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalialan indikaattoreiden välillä on kasvanut. Kriisin seurauksista parhaiten ovat selviytyneet ne EU-maat, joissa on vahva sosiaaliturvajärjestelmä, vakaa julkinen talous ja joustavat työjärjestelyt mahdollistavat työmarkkinat. Näitä taasen ei rakenneta, ellei vero- ja sosiaalimaksujärjestelmä ole kattava ja toimiva.

Parlamentin keskustelu juuttui kuitenkin heti ideologisiin poteroihin vakauden ja elvytyksen välillä, vaikka molempia tarvittaisiin. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, sillä ylivelkaantunut maa ei koskaan pysty tarjoamaan alustaa kasvulle ja hyvinvoinnille, puhumattakaan, että se voisi vastata tulevina vuosikymmeninä esimerkiksi ikääntymisen haasteeseen. Tämä kriisi viimeistään on paljastanut jäsenvaltioiden talouksien rakenteiden ja niitä muokanneen historian ja kulttuurin erilaisuuden.

Talouslehden artikkeli palautti mieleen jouluna lukemani ekonomisti Sixten Korkmanin ”Talous ja utopia” -kirjan pohdinnan, mistä rakentuu hyvä yhteiskunta. Talousmiehen luulisi korostavan puhtaasti kilpailukykyä ja talouden kovia tunnuslukuja. Hän kuitenkin toteaa: ”Hyvä yhteiskunta vaatii kaiken kaikkiaan paljon muuta kuin markkinoita ja kilpailua. Taloustiede ei anna vastausta siihen, miten hyvä yhteiskunta synnytetään.”  Esimerkkinä hän miettii, miksi Suomi on keskimäärin hyvinvoiva maa ja naapurimme Venäjä monessa suhteessa pahoinvoiva. Eroja ei ainakaan voi selittää teknologialla tai luonnonvaroilla. Käydessään läpi historiaa, yhteiskunnan perusinstituutioita, arvoja ja kulttuuria loppu tulema on: ” Hyvä yhteiskunta rakentuu arvoista ja ihmisten luottamuksesta sekä toimivista instituutioista.”

Kolumni julkaistu Savon Sanomissa 11.2.2013

Essayah paljasti: NL:n vankileirien kuvaus Laogai-museoon

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah paljasti äskettäin Washingtonin Laogai-museossa Turussa asuvan juutalaisen taiteilijan Michael Rogatchin öljyvärimaalauksen ”Vuosi 1953”.

Teos kertoo taiteilijan muistoista Stalinin vankileireiltä, joissa hänen perheensä oli joutunut elämään. Maalaus on kunnianosoitus kaikille totalitarismin alla eläneille. Inna ja Michael Rogatchin Säätiö lahjoitti teoksen Kiinan heikoista ihmisoikeuksista kertovalle museolle. 

Laogai museon perustaja ja johtaja Harry Wu totesi, että Kiinan kommunistisesta sortokoneisto on vahvasti Neuvostoliiton totalitaarisesta hallinnon inspiroima.
– Ei ole sattumaa, että museossa tuodaan esille Kiinan työleirien ohella myös NL:n ja natsileirien elämää. Ne kaikki ovat pahuuden perikuvia, Harry Wu kiteytti. Hän itse on viettänyt 19 vuotta Kiinan työleireillä.

– Toivomme, että mahdollisimman pian Kiinan vankileirit häviävät, aivan kuten entisiset NL:n Gulag-leirit, Sari Essayah totesi puheenvuorossaan.

Sari osallistui 7.2.2013 tervehdyspuheen pitäjänä ja julkistajana Laogai -museossa Washington D.C:ssä pidettävään juhlatilaisuuteen, jossa luovutettiin lahjoituksena Turussa asuvan taiteilijan Michael Rogatchin taideteos tälle Kiinan ihmisoikeuksien edistämiseen keskittyneelle museolle.

– Kunnialliset ihmiset, jotka vaalivat ihmisarvoa, näkevät ihmisoikeustilanteen Kiinassa sellaisena kuin se on, kun taas toiset ihmiset etsivät sieltä lähinnä halpaa työvoimaa. Siinä on iso ero, totesi säätiön puheenjohtaja Inna Rogatchi.

Kuvassa edessä Sari Essayah vierellään Inna ja Michael Rogatchi, oikealla museon perustaja Harry Wu. Kuva: Inna ja Michael Rogatchin Säätiö

Essayah osallistuu rukousaamiaiselle Washingtonissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah osallistuu 7.2. Yhdysvaltain kongressin järjestämälle rukousaamiaiselle Washingtonissa. Tilaisuudessa puhuu mm. USA:n presidentti Barack Obama. 

Tähän vuosittain järjestettävään tapahtumaan ja sen oheistilaisuuksiin kokoontuu laaja joukko USA:n poliittista ja liike-elämän johtoa sekä kutsuttuja kansainvälisiä vieraita ympäri maailmaa. Tilaisuuteen on kutsuttu Suomesta myös mm. ministeri Päivi Räsänen, kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi sekä Räsäsen erityisavustaja Niklas Andersson.

IS-kysely: Parhaimmat mepit – Essayah ”Suuri yllättäjä”

Kirjoitettu kirjoittajana

Ilta-Sanomien kyselyssä kristillisdemokraattien Sari Essayah nousi kolmanneksi parhaimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi suomalaismepiksi.

Satu Hatu, Riikka Manner ja Sari Essayah ovat Brysselissä toimivien mielestä parhaat euroedustajat. Selvityksessä haastateltiin nimettömänä 40 suomalaista virkamiestä, lobbaria ja toimittajaa.

IS mukaan Sari Essayah´a oli luonnehdittu mm. seuraavasti:
– Sari ottaa huomioon hyvin näkökulmia eri toimijoilta, ja hänen toimistostaan ollaan myös oma-aloitteisesti meihin päin yhteydessä. Jos esitämme Sarille järkeviä muutosehdotuksia, voimme luottaa siihen, että hän vie niitä eteenpäin.
– Aktiivinen euroedustaja, yhteistyö toimii hyvin ja hän kuuntelee myös keskeisten sidosryhmien näkemyksiä.

Lue lisää 1.2. Ilta-Sanomista. Tässä Essayah´n työhön liittyvä osa laajasta artikkelista.