Uutiset

RSS

Sari Essayah ehdolla KOK:n jäseneksi

Kansanedustaja, kilpakävelyn maailman ja Euroopan mestari Sari Essayah on yksi kahdeksasta uudesta Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) jäsenehdokkaasta.

KOK:n johtokunta on tänään ehdottanut KOK:n yleiskokoukselle kahdeksan uuden henkilöjäsenen valintaa. Jäsenten valinta vahvistetaan Rion Olympialaisten yhteydessä järjestettävässä yleiskokouksessa. KOK:lla on tällä hetkellä 91 jäsentä, jotka toimivat KOK:n edustajina kotimaissaan. Sääntöjen mukaan jäseniä voi kerralla olla korkeintaan 115.

– Sarin jäsenyys Kansainvälisessä Olympiakomiteassa on suomalaiselle urheilulle merkittävä asia. Valintaprosessi uusien jäsenten osalta on erittäin tiukka, eikä ole ollut itsestäänselvyys, että suomalainen henkilö on jatkossakin jäsenenä Kansainvälisessä Olympiakomiteassa. Sarilla on iso rooli Kansainvälisen Olympialiikkeen uudistamisessa ja kaikki ne ominaisuudet joita uudistustyössä tarvitaan, toteaa Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen sanoo tiedotteessa.

Myös Essayah itse pitää Suomelle ja suomalaiselle urheilulle tärkeänä sitä, että KOK:n jäsenistössä istuu jatkossakin suomalaisia.

– KOK:n uudistaminen Agenda 2020:n mukaisesti on Kansainvälisen Olympialiikkeen tulevaisuuden tärkein asia ja toivon että Rion kokouksessa tehtävät henkilövalinnat tukevat tätä tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla, Essayah sanoo.

KOK:lla on historiansa aikana ollut 7 suomalaisjäsentä. Viimeisin suomalaisjäsen Peter Tallberg ehti toimia KOK:n jäsenenä peräti 39 vuotta kevääseen 2015 ja menehtymiseensä saakka. Lisäksi jääkiekkoilijat Jari Kurri ja Saku Koivu ovat toimineet KOK:n urheilijakomission jäseniä.

Teksti: Sport Content
http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=4-5&ID=314004

Essayah: Suomen tulee hakea EU:n globalisaatiorahastosta tukea Microsoftin irtisanotuille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii hallitukselta sekä kansallisia että EU-tason toimenpiteitä Microsoft Mobilen irtisanotuille työntekijöille. Yhtiön toiminnan loppuminen vie Suomessa työpaikan noin 1 350 työntekijältä, Tampereelta toiminta lakkaa kokonaan.

– Hallituksen on lisäbudjetissaan tuotava esitys työllisyysmäärärahojen lisäämisestä ja toimenpidepaketista irtisanottujen työllistämisen auttamiseksi, vaati Essayah.

– Myös Euroopan Unionin globalisaatiorahastosta tulee hakea tukea, sillä Microsoftin irtisanomiset ovat jatkumoa aiempaan Nokian matkapuhelinliiketoiminnan alasajoon, johon myös saatiin globalisaatiorahaston tukea useampaan otteeseen. Aivan kuten aiemmin tuetun Salon kohdalla, myös Tampereella riippuvuus ict-alan työpaikoista on suuri. Globalisaatiorahaston tuki edellyttää kansallista rahoitusta, joten myös tähän on lisäbudjetissa varauduttava. Irtisanomiset täyttävät globalisaatiorahaston tuen ehdot alaa kohdanneen kansainvälisen rakennemuutoksen ja irtisanomisten laajuuden suhteen.

Essayah: Suomen torjuttava komission pakkokiintiöt ja sakkomaksut

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah`n mielestä Suomen on torjuttava Euroopan komission esitys turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen vakiinnuttamisesta ja isoista sakkomaksuista.

– Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa, Essayah muistutti puhuessaan Vihdin Nummelassa.

– Suomen hallituksen linja EU:ssa pakolaiskriisin hoitamisessa on jättänyt parantamisen varaa. Kristillisdemokraatit ovat viime kesästä lähtien painottaneet EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamista, pakolaisleirien tilanteen helpottamista, tuen suuntaamista kriisimaiden lähialueille ja kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä.

– Hallitus hyväksyi aiemmin esityksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:n sisällä. Järjestelmän toimimattomuus oli tiedossa jo tuolloin. Toimenpiteellä kiihdytettiin myös ihmissalakuljetusta, jota nyt on pyritty saamaan kuriin mm. lupaamalla Turkille viisumivapautta ja muita etuja. Nyt komissio on pystyttämässä pysyvää sisäisten siirtojen mekanismia, ja jopa koko Dublin-sopimuksen kumoamista. Tämä voi entisestään heikentää EU:n ulkorajamaiden halukkuutta huolehtia tehokkaasta rajavalvonnasta ja kannustaa muun siirtolaisuuden kanavoitumista turvapaikanhakijoiksi.

Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenenä työskentelevä Sari Essayah muistutti, että Kristillisdemokraatit ovat koko kriisin ajan korostaneet kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä, jolla voidaan auttaa tehokkaimmin suojelun tarpeessa olevia suoraan pakolaisleireiltä.

Verovaroin rahoitettujen sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah epäilee julkisten palvelujen yhtiöittämislinjauksen vaikeuttavan koko sote-uudistuksen etenemistä. Kuopion torilla vapputilaisuudessa puhuneen Essayah´n mielestä yhtiöittäminen ei helpota etenkään kaukana keskuksista asuvien asemaa palvelujen saatavuudessa ja valinnanvapaudessa.
– Kansalaiset ja julkisten sote-palvelujen työntekijät on jätetty suureen epävarmuuteen. Alun perin oli tarkoitus, että henkilöstö siirtyy itsehallintoalueiden palvelukseen. Yhtiöittämisen myötä henkilöstö siirtyisi perustettavien yhtiöiden palvelukseen. Päätöksenteko voi myös karata kauemmas palveluja käyttävästä kansalaisesta, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus. Lisäksi ylikansallisten yhtiöiden rynnistys markkinoille huolettaa, Essayah listasi.

– On aivan aiheellinen huoli, miten pienet paikalliset yritykset selviytyvät kilpailussa suurten ylikansallisten yhtiöiden kanssa. On mahdollista, että yhtiöittämisen kautta ison osan suomalaisten verovaroin tuetuista terveyspalveluista tuottavat ylikansalliset yhtiöt, joiden veronmaksuhalukkuudesta Suomeen ei ole varmuutta.
– KD:llä ei ole ideologisia silmälappuja palveluiden tuotantotavan suhteen ja kannatamme tavoitetta valinnanvapauden lisäämisestä. Yritysmaailman työkalupakki ei kuitenkaan mielestämme sovi joka ongelmaan. Poliittisten päättäjien järjestämisvastuulla on se, että verovaroin tuetut palvelut ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Haluamme ohjata kansalaisten maksamat verot mieluummin kotimaan kansantalouteen kuin veroparatiiseihin. Verovaroin rahoitettujen sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille, Essayah linjasi.

Sote-palvelujen yhtiöittämispakko vaikeuttaa uudistuksen etenemistä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah epäilee julkisten palvelujen yhtiöittämislinjauksen vaikeuttavan koko sote -uudistuksen etenemistä. Essayah’n mukaan yhtiöittämispakko herättää suuren määrän kysymyksiä, joihin ei ole ehditty paneutua riittävästi.

– Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista, jos terveyspalveluja tuottaa joukko keskenään kilpailevia osakeyhtiöitä? Kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta? Mitkä ovat ne periaatteet, joilla palvelut yhtiöitetään? Essayah kysyi Oulussa vapunaaton tapahtumassa.

Essayah on huolissaan siitä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet näyttävät hämärtyneen ja mukaan on tullut monia oheistavoitteita.

– Sote-uudistuksen toteuttaminen uhkaa puuroutua ja viivästyä. Nyt kaivataan hallitukselta strategista otetta ja keskittymistä uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.  Potilaiden tarpeet eivät saa jäädä poliittisten pelikiemuroiden ja hallintokompromissien jalkoihin.

Essayah muistuttaa, että uudistuksen tarkoituksena on saada kaikille kansalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saumattomat palvelut, luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle.

– Jos ei pitäydytä asetetuissa tavoitteissa, uhkana on, että uudistus kaatuu taas kerran, Essayah toteaa.

Essayah Forssassa: Äidin toipumisaika säilytettävä perhevapaissa

– Äidin toipumisaika on edelleen säilytettävä perhevapaissa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Hän viittaa kannanotollaan SAK:n torstaina 21.4. ehdottamaan perhevapaamalliin, jossa poistettaisiin heti vauvan syntymän jälkeen pidettävä kolmen kuukauden äitiysvapaajakso. Isä voisi SAK:n mallin mukaan jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lasta välittömästi synnytystä seuraavana päivänä ja äiti lähteä töihin.  Essayah ei tätä ehdotusta kannata.

– Toipumisaika ja imetysrauha pitää taata synnyttäneelle äidille. Parhaiten ne taataan niin, että synnytyksen jälkeen kolme kuukautta perhevapaista on nimetty yksin äidille Ellei äidin toipumisaikaa ole sisäänkirjoitettu vanhempainvapaisiin, on suuri riski, että synnyttänyttä äitiä voidaan painostaa palaamaan töihin liian aikaisin synnytyksen jälkeen, hän sanoo.

Essayah muistuttaa myös, että SAK:n malli ei olisi EU-säännösten vastaisena edes mahdollinen. Voimassa olevassa raskaussuojeludirektiivissä (92/85/EEC) äidille on kiintiöity 14 viikkoa synnytyksestä toipumiseen.

Joustot olisivat tervetulleita

Täysin Essayah ei SAK:n mallia tyrmää, vaan pitää ehdotusta joustojen lisäämisestä kannatettavana. Ehdotuksessa vanhempain- ja hoitorahaa voisi käyttää yksittäisinä päivinä, puolitettuina tai pitkinä vapaina. Vapaita voisi siirtää myös toiselle vanhemmalle tai käyttää myöhemmin, lapsen seitsenvuotispäivään saakka.

– Tältä osin malli ottaisi nykyistä paremmin huomioon perheiden vaihtuvat tilanteet ja epätyypilliset työsuhteet, Essayah toteaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että kotihoidon tuen suhteen SAK:n malli ottaisi takapakkia siinä, että etuutta ei enää maksettaisi työskentelypäiviltä. Erilaista paperinpyöritystä ehdotus tietäisi myös nykyistä enemmän, kun työkeikoista olisi aina ilmoitettava Kelalle.

– Nykyisen kotihoidon tuen vahvuus on, että tukea maksetaan riippumatta siitä, tekevätkö vanhemmat töitä vai eivät. Tämä on tuonut joustavuutta ja valinnanvapautta perheiden arkeen, Essayah sanoo.

– En kannata vanhempainvapaan kiintiöimistä vanhempien kesken. Työelämän tasa-arvoa on sen sijaan edistettävä esimerkiksi korvaamalla työnantajalle nykyistä paremmin vanhemmuudesta koituvia kuluja. Myös työmarkkinajärjestöjen välisissä palkkaneuvotteluissa voidaan tehdä paljon tasa-arvon eteen, mikäli tahtoa löytyy.

Sari Essayah puhui yleisötilaisuudessa Forssassa.

Essayah: Liikennekaaresta sovittava parlamentaarisesti

Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) vaatii, että liikenteen tulevaisuudesta päätetään parlamentaarisesti. Hallituksen aloite väyläverkon yhtiöittämisestä ja liikenteen rahoituksen muuttamisesta on niin suuri uudistus, ettei sitä voi tehdä vain hallituksen sisällä.
– Liikennekaaren valmisteluun tarvittaisiin viime kauden mallin mukaan parlamentaarinen työryhmä, koska hallitus ei omista väyliä – ei tämä, eikä tulevat, sanoo Essayah.

Essayahin mukaan parlamentaarisessa valmistelussa lähtökohdaksi tulee ottaa se, että väyläverkosto ja sen kehittäminen on jatkossakin poliittisen päätöksenteon piirissä. Markkinaehtoisuuden lisäämisen ja uusien mobiilipalveluiden käyttöönoton helpottamisen lisäksi uudistuksessa tulee huomioida myös haja-asutusalueiden asukkaiden ja paljon työssään liikkuvien tarpeet.

– Markkinaehtoisuus toimii ihmeen huonosti silloin, kun ei ole markkinoita. Esimerkiksi syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan, kiteyttää Sari Essayah.

Puolueen puheenjohtaja Essayah nosti liikennekaaren esiin poliittisessa katsauksessaan KD:n Keski-Suomen piirin kevätkokouksessa Joutsassa.

Essayah huolissaan syrjäseutujen taksipalveluista

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah´n mielestä liikenneministeri Bernerin esittämät muutokset taksiliikenteeseen uhkaavat jättää syrjäseutujen asukkaat ilman luotettavia kuljetuspalveluita.
– Taksiliikenteen sääntelyn purkaminen lisää mahdollisesti palveluiden tarjontaa ja alentaa hintoja Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Maaseudun asukkaiden palvelut kuitenkin heikkenisivät, kun päivystys- ja asemapaikkavelvoite poistuu.

– Syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan, kuten ministeri Berner esittää. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa syntyy helposti alueellisia monopoleja, vaikka sääntelyä kuinka puretaan ja avataan kilpailua. Taksiliikenteen sääntelyn purkamisen maksumiehiksi tulisivat syrjäseutujen asukkaat sekä kunnat ja maakunnat, jotka joutuisivat tekemään epäedullisia sopimuksia alueen harvojen palveluntarjoajien kanssa, Essayah toteaa kannanotossaan.

Essayah ja Östman: PK-yrityksiin painottuva työllisyyspaketti oikeansuuntainen

– Annamme hallitukselle tällä kertaa myönteistä palautetta oikeansuuntaisista esityksistä, sillä painopiste työllisyyspaketissa on aivan oikea. On viisautta tukea pienten ja keskisuurten yritysten kykyä työllistää. Olemme täysin samalla linjalla ja esittäneet näitä toimenpiteitä muun muassa yrittäjyys- ja vaaliohjelmassamme sekä vaihtoehtobudjetissamme, toteaa Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

Östman iloitsee, että hallitus aikoo työllisyyspaketissaan toteuttaa monia KD:n esityksiä, muun muassa yrittäjävähennys verotukseen, starttirahan käyttö työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, itsensä työllistämisen helpottaminen käyttämällä työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan aloittamiseen ja helpotuksia ulkomaisten osaajien rekrytointiin sekä yritysrahoitukseen.

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että yritysvoittojen investointivaraus palautetaan tavalla tai toisella työllisyyspaketin yhteydessä, vaikka tältä osin hallituksen lupaukset jäivät epämääräisiksi.

– Nyt on oikea hetki palauttaa investointivaraus yritysten verotukseen, jotta saisimme lisäpotkua investoinneille. Ruotsissa on tämä malli, ja meilläkin oli vielä 80-luvun lopussa. ”Jaksotusrahasto” tai investointivaraus tarkoittaisi yritykselle mahdollisuutta varata enintään 25% voitosta tuleviin investointeihin, Essayah ehdottaa.

Samantapainen uudistus sisältyy oletettavasti ministeri Olli Rehnin lupaamaan ”köyhän miehen Viron malliin”. Viron mallissa yhtiö ei maksa veroa voitosta, jos yritys varaa osan voitosta tuleviin investointeihin. Vero maksetaan vasta omistajille maksetusta osingosta tai luovutusvoitosta, eli kun voitto ulosmitataan yhtiöstä.

– Köyhän miehen mallin sijasta tarvitsemme kunnollisen mallin, joka kannustaa yritysten kehittämiseen ja kasvuun, Essayah toteaa.

Lisäksi Essayah muistuttaa hallitusta lupauksista, että vanhemmuuden kustannuksia tullaan korvaamaan työnantajille.

– Se helpottaisi naisvaltaisten alojen yrittäjien mahdollisuuksia työllistää, hän sanoo.

Taloudelliset panostukset vähäisiä

Kristillisdemokraatit ottivat ilolla vastaan myös uutisen genomi- ja syöpäkeskuksen perustamisesta huippututkimuksen houkuttelemiseksi Suomeen. Östman muistuttaa kuitenkin, että luvatut taloudelliset panostukset ovat vähäisiä: vain 600 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Pohjalla ovat esimerkiksi Tekesille tehdyt leikkauspäätökset.

– Olemme vaatineet muun muassa Tekesille lisärahaa ja Team Finland –palveluille yhden luukun periaatetta. Uusiutuvan energian investoinnit, demo- ja pilottihankkeet ovat olleet vaihtoehtobudjetissamme. Hallituksen toimet ovat siis vaihtoehtobudjettimme linjan mukaisia, hän sanoo.

– Tämä on köyhän miehen budjetilla tehty oikeansuuntainen työllisyysohjelma, Östman tiivistää.

Essayah: Opiskelijoiden terveydenhuolto kuntoon sote-uudistuksessa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah patistaa hallitusta huolehtimaan opiskeluterveydenhuollon kattavasta ja laadukkaasta toteutuksesta sote-uudistuksessa.
– Opiskeluterveydenhuollon tulee edelleen olla keskeinen osa perusterveydenhuoltoa. Kaikki opiskelijat tavoittavalla laadukkaalla terveydenhuollolla voidaan varmistaa nuorten ongelmien tehokas ennaltaehkäisy ja oikea-aikaiset toimenpiteet. Hyvinvoiva opiskelija jaksaa opiskella ja valmistua ripeästi, Essayah muistutti Joutsassa.

– Opiskeluterveydenhuolto tulee järjestää yhtenäisenä kokonaisuutena, johon kuuluu tiivis yhteistyö oppilaitoksen kanssa. Hajanainen tuottajakenttä heikentäisi oppilaitosyhteistyön edellytyksiä. Siksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n toimintaedellytyksistä ja rahoituksesta on huolehdittava sote-uudistuksessa. Samalla on toteutettava YTHS:n toiminnan ulottaminen ammattikorkeakouluopiskelijoihin.

Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijat ovat ammattikorkeakouluissa opiskelevia paremmassa asemassa opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta, sillä he saavat kattavat terveydenhuoltopalvelut ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöltä YTHS:ltä. Amk-opiskelijoiden osalta se on kuntien järjestämisvastuulla.
– Syksyllä 2014 ammattikorkeakoululakia uudistettaessa eduskunta piti välttämättömänä, että amk-opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään uudelleen vastaamaan tasoltaan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä terveydenhuoltoa. Tuolloin edellytettiin hallitukselta ehdotusta, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaisi pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta palveluiden järjestämiseksi. Pyydettyä ehdotusta ei ole vielä kuulunut.

Essayah`n mukaan huolestuttavaa on opiskelijoiden mielenterveysongelmien, etenkin masennuksen, lisääntyminen.
– Mielenterveyden edistämisestä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tuottamisesta tulee huolehtia niin opiskelijoiden kuin muidenkin väestöryhmien osalta. Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta panostukset psyykkisen terveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin. Tämä on sote-uudistuksen toteutuksessa myös tärkeää muistaa, Essayah totesi.