Jätehuolto on siirtymässä hyvinvointialueille osana sote-uudistusta. Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman puuttuivat uudistuksen ongelmakohtiin.

Jätehuollon järjestämisvastuun siirtyy kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja säilyy kymmenessä prosentissa, kun se muutoin laskisi hankintalain mukaiseen viiteen prosenttiin vuodesta 2030 alkaen.

Vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kertoo, että esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin.

Myös SKALin eli Suomen kuljetusalan liiton mukaan julkisen sektorin yrittäjien ei ylipäätään ole tarpeen olla markkinoilla, joilla yksityisen sektorin kilpailu toimii. EK:n mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei puolestaan edistä kilpailun tasapuolisuutta.

– Osa yksityisistä toimijoista ja niiden edustajista katsoi, ettei lakimuutokselle löydy riittävästi tukea Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä. Moni arvioi, ettei tarvetta muutokselle ole siksi, että kunnalliset jäteyhtiöt ovat nykyisin kaukana sidosyksikkörajasta, Östman sanoo.

Hän muistuttaa lisäksi, että yksityiset toimijat pitävät lakiesityksen kiertotalouden edistämistavoitteen perusteluja puutteellisina. Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n mukaan näyttö kiertotalouden edistämisestä puuttuu.

– Myös vaikutusten arviointia pidetään ylipäätään puutteellisena, eli vaikutusten arvioinnissa on keskitytty jätelaitoksille aiheutuviin vaikutuksiin, mutta vaikutukset yksityiseen sektoriin on käsitelty täysin puutteellisesti.

Essayah’n mukaan haasteet liittyvät ennen kaikkea siihen, että alalla on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, ja siihen, millä tavalla tasapaino ja tehokkuus voidaan varmistaa niin, että jätehuoltomaksut pysyvät kohtuullisena.

– Hyvinvointialueet ovat pinta-alaltaan ja asukasmäärältään kohtuullisen suuria, niin silloin, kun tämä koskettelee vaikkapa nyt sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia asumisyksiköitä tai vaikka ruuanvalmistusyksiköitä tai vastaavia ja niiden jätehuoltoa, niin silloin puhutaankin jo aikalailla suurista määristä jätteitä.

Essayah’n mukaan esimerkiksi suuri julkisen tahon toimija pystyy tarjoamaan volyymilla myöskin yksityisille samoja palveluita liittyen vaikka siivoukseen tai ruokahuoltoon tai vastaavaan.

– Millä tavalla pystytään huolehtimaan siitä, että meillä ei muodostu jätepuolelle saman tyyppistä toimijaa, joka sitten pystyy tällä suurella volyymillaan myöskin yksityisen puolen toimijoita ja kilpailuneutraliteettia häiritsemään ja tulemaan vakavaksi kilpailijaksi hyvinvointialueilla.

Essayah muistutti että suurimmalla osalla hyvinvointialueita erilaiset tukitoiminnot ovat menneet in-house-yhtiöihin.

– Onko tämä nyt ollut sitten ylipäätänsä koko tämän sotelainsäädännön tarkoitus, että suuret in-house-yhtiöt tällä hetkellä toimivat näissä erilaisissa tukitoiminnoissa? Tässä on suuri vaara, että jätekuljetuksen osalta saattaa tapahtua samoin.

 

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä.

Suomen päihdehoitojärjestelmä ei ole tuottanut kovin hyviä tuloksia verrattuna muihin Pohjoismaihin. Päihdekuolemat ovat pikemminkin itäblokin maiden tasolla ja haitoista juontuvat vuosittaiset kustannukset, noin 13 miljardia, tuovat inhmillisen kärsimyksen lisäksi kammottavan loven kansantalouteen.

– Monet poliitikot eivät halua päihdepolitiikasta puhua siksi, että Piritorilla (Helsingin Vaasanaukio Sörnäisissä) oleva kansa ei hirveästi äänestä. Ja toisekseen siksi, että poliitikot pelkäävät leimautumista, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kun kristillisdemokraatit ja Liike Nyt päättivät järjestää eduskunnan kansalaisinfossa päihdepolitiikkaa luotaavan illan, ei kovin moni kansanedustajista ilmoittautunut mukaan. Liike Nytin Harry Harkimo ja Kokoomuksen Jari Kinnunen tulivat.

Monilla saattoi Essayah’n mukaan vilistä silmien edessä kuva ”Turmiolan Tommeille” sormia heristävistä kristillisdemokraateista. Itse hän pitää sitä kuitenkin lähimmäisenrakkauden osoituksena.

– Ja jos ei ajattele edes tätä inhimillistä puolta, niin ajattelisi edes sitä lompakkoa.

Toden totta: Jos raha kiinnostaisi tai vaikkapa jatkuvasti maalia väistelevä kestävyysvaje, niin 13 miljardin vuotuiset haittakustannukset alkoholin käytöstä pitäisi herätellä keskustelemaan.

Päihdepalvelujärjestelmän uudistamisella voitaisiin siis säästää miljardeja. Samalla voitaisiin leikata riippuvuuksien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä ja pahoinvoinnista iso siivu.

Vieläkään ei tunnisteta sitä, että päihderiippuvuudessa on kysymys sairaudesta

KD:n järjestämän päihdepolitiikkaa luotaavan illan asiantuntijat arvioivat, että yksi suurimpia ongelmia päihdehoitojärjestelmässä on se, että ei vieläkään tunnisteta sitä, että kysymys on sairaudesta.

Tällä hetkellä järjestelmää kuvataan hajanaiseksi ja painopiste on haittoja vähentävässä päihdepolitiikassa pikemminkin kuin siinä, että paneuduttaisiin juurisyihin. Hoidossa korostuu katkaisu- ja vieroitushoitopainotteisuus ja riippuvuudesta aiheutuneitten sosiaalisten ongelmien korjaaminen.

Ex-huippujääkiekkoilija, nykyinen päihdetyön ammattilainen ja Avominne-asiakkuuspäällikkö Marko Jantunen haki alkoholi- ja huumeriippuvuuteensa apua ensimmäisen kerran 2008. Mutta solmu lähti aukeamaan vasta vuosia myöhemmin. Riippuvuuden sairausluonne avautui Avominnen hoidossa.

– Siitä tuki kokonaisvaltainen hoito, jossa otettiin huomioon riippuvuussairauden fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset puolet, Jantunen totesi päihdeillassa eduskunnan Kansalaisinfossa.

Kuntoutuksen aikana hän sai oikeita työkaluja sairauden hoitoon.

– Se on kokonaisvaltainen  elämäntapamuutos niin tunnetasolla, toiminnan tasolla kuin ajattelun tasollakin.

– Oikeastaan: Ei tarvitse muuttaa kuin kaikki, hän toteaa.

Jantunen kertoo itsekin saatelleensa noin 250 henkilöä hoidon piiriin. Kyselyjä tulee paljon siitä, miten hoitoon pääsee. Jantunen vahvistaa, että hoitoon pääsee hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, jos on valmis kustantamaan hoitonsa.

Mika Arramies, joka toimii sote-yrittäjänä Avominnessa, arvioi, että Suomen päihdehoitojärjestelmä ei ole tuottanut myöskään samalla tavalla tulosta kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa. Suomessa alkoholikuolemia on suhteesssa neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa ja islannissa, ja ero näyttää olevan kasvussa. Suomi sijoittuukin päihdekuolemissa pikemminkin entisten itäblokin maiden tasolle.

Essayah toivoo, että nyt kun hyvinvointialueelle siirrytään, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja koko päihdehoitojärjestelmä saataisiin kuosiin.

Essayah toivoo, että nyt kun hyvinvointialueelle siirrytään, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja koko päihdehoitojärjestelmä saataisiin vihdoin kuosiin.

Suomessa on yksi iso toimija, joka on lähestulkoon monopoliasemassa.

– Monissa pienissä kunnissa on epäterveitä käytäntöjä, joissa yksi toimija määrittelee, mihin hoitoon kansalainen voi hakeutua tai mitä hänelle tarjotaan, ja sen jälkeen hänet ohjataan sitten samaisen toimijan pitämään hoitopaikkaan.

Essayah haluaisi, että hyvinvointialueilla palveluntarjoajien toimii normaali kilpailutus ja vastaava, ja että järjestelmä on läpinäkyvä.

Hän pitää nurinkurisena puhetta käyttöhuoneista, kun rahoitusta puuttuu siitä, että ihmiset pääsisivät ajoissa hoitoon.

– He eivät saa päihderiippuvuuteensa hoitoa, ja sitten yhtäkkiä jostakin kummasta rupeaisi löytymään seiniin valtavat määrät rahoja, eli haluttaisiin käyttöhuoneita ja vastaavia olla pystyttämässä. Se kertoo siitä, että oikeasti näitten ihmisten elämäntilannetta ei haluta kohdata, heidät halutaan pois silmistä.

Tämän sijaan tarvittaisiin Essayah’n mukaan lisää hoitoa, joka tähtää riippuvuudesta toipumiseen ja jossa päihderiippuvaiset saavat inhimillistä kohtelua. Vaikuttava hoito toisi radikaaleja säästöjä ja myös helpotusta hyvinvointialueiden ja terveydenhoitohenkilökunnan resursseihin.

– Päihteiden tuomat rankat kustannukset syntyvät muun muassa lastensuojelusta, erikoissairaanhoidosta, poliisin työstä, tuomioistuinten sekä rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta.

– Asiakkaan valinnanvapautta on lisättävä monituottaja- ja palvelusetelimallilla, jolloin asiakas saa valita päihdehoidon palveluntuottajan Avin ja Valviran hyväksymistä paikoista, Essayah mainitsee.

 

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä. 

Hallituksen esityksen mukaan sukupuolen voisi jatkossa vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuolen ilmaisuun tai juridisen sukupuolensa tyypillisiä ulkoisia piirteitä.
– Translain uudistusesitys on täysin hallituksen ideologinen linjanveto, jollaista eivät kansainväliset sopimukset Suomelta edellytä. Ihmisen juridinen sukupuoli ei voi olla ilmoitusasia, toteavat esitystä vastustavat KD:n kansanedustajat.

– Hallituksen esityksen kantavana tavoitteena on itsemääräämisen edistämiseksi juridisen sukupuolen irrottaminen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja diagnoosista, sanoi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, kun eduskunta keskusteli sukupuolen vahvistamista koskevasta lakiesityksestä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mukaan hallituksen esitys on monella tapaa epäonnistunut. Toisin kun julkisuuteen annetaan ymmärtää, se jakaa myös transyhteisöä voimakkaasti.

– Laki on karhunpalvelus niille, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa. Terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen prosessin aikana on aina sukupuoliristiriitaa kokevan etu. Lääketieteellisen selvityksen poistaminen voi heikentää sukupuoliristiriitaa kokevan ihmisen asemaa.

Essayah muistuttaa, että juridisen sukupuolen vaihtamisen tarjoaminen ei ole käypää hoitoa usein hyvin kipeisiin, syvällisiin ja monimutkaisiin haasteisiin, jota sukupuoliristiriidan kokemukseen liittyy.
– Lisäksi lääketieteellisen arvion poistaminen helpottaa lain väärinkäytösten mahdollisuutta. lain epäonnistumisesta kielii myös se, että suuri joukko itsensä transsukupuoliseksi kokevia on ollut yhteydessä eduskuntaan ja haluaa, että juridisen sukupuolen muuttamisen tulee olla jatkossakin mahdollista vain diagnoosin saaneille transsukupuolisille, Essayah kertoo saamastaan palautteesta.

Transsukupuolisuus, kehodysforia ja ns muunsukupuolisuus ovat ilmiöinä yleistyneet valtavasti. Oikeudellisen sukupuolensa muuttaneiden henkilöiden määrä on Suomessa yli viisinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2021.

– Nyt yhä nuoremmille esitetään ongelmiin ratkaisuksi sukupuolen korjausta, ajatusta väärään sukupuoleen syntymistä. Kansainvälisesti verkottuneet ja vahvasti rahoitetut lgbt-järjestöt vaikuttavat vahvasti etenkin sosiaalisessa mediassa, Räsänen totesi.

Räsänen arvostelee lakiesityksen valmistelua muun muassa siitä, että kuuleminen on toteutettu hyvin yksipuolisesti.

– Lakipaketin tekstissä on huomattavan suuri osuus perusteluja sille, miksi juridisen sukupuolen vaihdos tulisi ulottaa myös lapsiin. Näissä ei lainkaan huomioida vaikutuksia vanhempien mahdollisuuteen kantaa hoiva- ja kasvatusvastuuta lapsistaan. Hallituksen esityksen mukaan alaikäinen, 17-vuotias voi jo laittaa vireille hakemuksen juridisen sukupuolimerkinnän muuttamiseksi, joten tämä hallituksen esitys joka tapauksessa ulottaa vaikutuksensa myös alaikäisiin.

Lakiesityksen merkittävin perustelu julkisuudessa on ollut luopuminen ns. pakkosterilisaatioista. Räsäsen mukaan näistä puhuminen on harhaanjohtamista.

– THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko lain voimassaoloaikana 2003 alkaen. Ei pakolla eikä vapaaehtoisesti.

– Translain tarkoittama lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai lisääntymiselinten leikkauksilla, Räsänen toteaa.

Yhteystiedot:
Päivi Räsänen p. 050 511 3065
Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah Juha Lantzin vieraana Syvällä -podcastissa. Kuuntele mielenkiintoinen keskustelu tästä.

Kristillisdemokraattien kansanedustajien Päivi Räsäsen ja Sari Essayahin mielestä viime vuosina toteutettu omistajaohjaus on ollut heikkoa. Edustajat esittävät eduskunnan tarkastusvaliokunnalle suurempaa roolia omistajaohjauspolitiikan valvonnassa.

• Ehdotan, että eduskunnan tarkastusvaliokunta tekisi selvityksen myös Fortumin tapauksesta, koska valiokunnalla on laaja tiedonsaantioikeus, toteaa Päivi Räsänen.
• Selvityksen ei kuitenkaan tulisi rajautua vain Fortumin tapaukseen, vaan arvioida omistajaohjauspolitiikkaa ja sen demokraattista valvontaa laajemmin. Selvityksessä tulisi käsitellä myös muiden valtionyhtiöiden omistajaohjausta esim. Vake/Ilmastorahasto, edellisen hallituskauden sote-yhtiöiden perustaminen ja niin edelleen, toteaa Räsänen.

Omistajaohjaus on Fortumin tapauksessa epäonnistunut useamman kerran Uniperin sekä Venäjällä tehtyjen hankintojen kohdalla.

• Uniper hankittiin ilman due diligence -tarkistusta. Kyseessä oli yksi Suomen taloushistorian suurimpia virheitä. Saksan valtion omistajaohjaus sen sijaan toimi kesällä erinomaisesti: neuvotteluihin osallistuttiin korkeimmalla poliittisella taholla ja tappiot maksatettiin suomalaisten rahoilla, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
• Vastaavasti pääministeri Sipilän hallituskaudella tehtiin paljon nopeita päätöksiä, joissa esimerkiksi omistajaohjauksen parlamentaarista ryhmää ei pidetty ajan tasalla.

Tiedustelut:

Päivi Räsänen, p. 050 511 3065

Sari Essayah, p. 0400 252 999

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah varoittaa valtion kasvavien korkomenojen uhkasta hyvinvointipalveluille. Essayah’n mukaan Marinin hallituksen uusi talousdoktriini siitä, ettei valtion velalla ole niin väliä, on tullut tiensä päähän.

• Pelkkiin korkoihin menee ensi vuonna miljardi enemmän rahaa, eli velan hoitomenoihin hupenee yhteensä koko lailla sama summa kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa kattamiseksi. On käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka kertovat puolustavansa hyvinvointipalveluita, ovat valmiit vaarantamaan niiden rahoituspohjan holtittomalla taloudenpidolla, Essayah totesi Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa eduskunnassa tulevan vuoden talousarvion lähetekeskustelussa.

Kristillisdemokraatit kritisoivat hallitusta siitä, ettei rahaa mittavista velkamiljardeista huolimatta riitä sote-palvelujen kuntoon laittamiseen tai maatilojen ja pk-yritysten sähkökriisiin.

• Tilat ja yritykset ovat ajautumassa maksuvalmiusongelmiin, koska niiden on vaikea siirtää kovaa kustannusten nousua hintoihin. Jos maataloutta ei tässä tilanteessa tueta, meillä on energiakriisin lisäksi käsillä vielä ruokakriisikin.

Essayah’n mukaan hallitus lupaa kansalaisille enemmän kuin pystyy täyttämään. Se on omiaan nujertamaan kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. On tehtävä valintoja ja saatava aikaan kasvua, jotta kansalaisille annettu lupaus palveluista voidaan pitää.

• Se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, yritysten nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä, panostusta uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotaloutta. Tarvitsemme työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistamista, enemmän notkeutta julkiseen sektoriin ja vähemmän byrokratiaa. Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista, kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja, sillä yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta.
• Sanalla sanoen: tarvitsemme Suomeen suunnanmuutoksen, ja siihen voimme kaikki äänestämällä vaikuttaa, Essayah linjaa.

Lisätiedot:

Sari Essayah, puh. 040 0252 999

 

Sari Essayah epäilee, että vaikka tukilaina tulisikin Fortumille, niin samalla se vapauttaisi yhtiön käyttämään rahoitusta jälleen kerran tytäryhtiönsä hyödyksi.

Lainaa ei voi valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan käyttää tytäryhtiö Uniperin vakuusvaatimuksiin.

Eduskunnan syysistuntokausi käynnistyi tänään energiayhtiöille suunnatun 10 miljardin euron kriisipaketin käsittelyllä. Keski-Euroopan epäonnistuneiden bisnesoperaatioiden vuoksi kriisin keskiöön juuttunutta Fortumia tuettiin Solidiumin myöntämällä 2,35 miljardin euron lainalla jo nyt, jotta yhtiö pysyisi pystyssä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että energiakokonaisuuden yhteydessä puhutaan Fortumista ja sen saksalaisesta tytäryhtiöstä Uniperista.

Meillä omistaja on hankkimassa rahoitusta yritykselle.

Tässä kokonaisuudesta valtion omistajaohjauksessa olisi ollut Essayahin mielestä toivomisen varaa. Tälläkin hetkellä Solidiumin kautta haetaan Fortumille 2,35 miljardia euroa markkinoilta, joka on erikoinen tilanne: Meillä omistaja on hankkimassa rahoitusta yritykselle, Essayah sanoo.

– Millä me pidämme huolen siitä, että nämä rahat eivät itse asiassa valu Uniperin rahoittamiseen jälleen kerran. Millä me pystymme varmistamaan, että suomalaiset veronmaksajat eivät yhä suurempaa siivua ole ottamassa Saksan energiamarkkinoiden virheestä, Essayah kysyi.

Hän epäili, että vaikka rahat tulisivatkin Fortumille, niin samalla se vapauttaisi yhtiön käyttämään rahoitusta jälleen kerran tytäryhtiönsä hyödyksi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan Fortum voi käyttää rahoitusta vain vakuusvaatimuksiin toimiessaan pohjoismaisessa johdannaispörssissä.

– Tätä rahaa voi käyttää vain siihen. Muista yhtiöistä on rajattu Uniperin kaltainen toimija pois, joka voisi teoriassa erikseen tulla pyytämään, mutta laina on rajattu nimenomaan Suomen kannalta merkittäviin sähköntuotantoyhtiöihin.

 

Alkuperäinen artikkeli julkaistu 6.9.2022 KD lehdessä.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah suomii hallitusta siitä, että haja-asutusalueen ihmiset ja maatalous unohtuivat. Kiitosta hän antaa panostuksista sähkön hinnannoususta kärsivien ja lapsiperheiden tukemiseen.

– Kriisibudjetti, ei minkäänlaista pitkäntähtäimen suunnitelmaa, Essayah summaa hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen tulokset tuoreeltaan.

Eniten hirvittää velkaantumistahti: 80 miljardin budjetti on 8 miljardia alijäämäinen. Nousevien korkojen oloissa velanhoitomenot kasvavat ensi vuonna miljardilla.

– Se on pelkästään korkojen maksua ja pois kaikesta muusta hyvinvoinnin rahoittamisesta, Essayah sanoo.

Seuraavalle hallitukselle jää massiivinen urakka etsiä talouteen tasapainoa. Uuden hallituksen ensimmäinen vuosipuolisko on tällä budjetilla pitkälti saneltu, mutta seuraavat ovat Essayah’n mukaan ”todella haastavia”.

– Soten rahoitusmalli ei ole tällaisenaan riittävä, se on nähtävissä jo nyt. Kokonaan toinen, mutta ratkaiseva asia on se, miten yritykset, maatilat mukaan lukien, selviävät haasteellisista ajoista. Korkomenojen kasvu tuo valtavat haasteet, hän listaa.

Sähkön arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin on toki tervetullut, samoin muut sähkön hintaan liittyvät huojennukset. Essayah toteaa kuitenkin, että asia on kotitalouksien kannalta hyvä, mutta valitettavasti se ei yrityksiä ja maatiloja auta millään tavalla.

Keskustan rooli hallituksessa ihmetyttää Essayahia.

– Julkisen liikenteen arvonlisäveron aleneminen on varmasti monella alueella erittäin tervetullutta, mutta eihän se auta siellä, missä julkista liikennettä ei ole, hän viittaa haja-asutusalueiden tilanteeseen.

Hänen mukaansa budjetin kotitalousvähennyksessä on vielä selvitettävää; ainakaan ekonomi Essayahille se ei suoraan avautunut.

Kaikki, mikä kohdistuu lapsiperheisiin, on Essayahin mukaan lähtökohtaisesti hyvää.

Toisaalta, tässäkin hallitus sortuu hätäbudjetointiin eikä luo pitkäntähtäimen suuntalinjoja.

– Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa on kertasumma, joululahjaraha, hän sanoo.

Itse hän korottaisi lapsilisiä kautta linjan, jotta se korjaisi ostovoiman heikentymistä pidemmällä ajalla.

Hallituksen viimeisessä budjetissa on Essayah’n mielestä vaalibudjettiin viittaavia ”täkyjä.” Sen sijaan tulojen ja menojen välinen epätasapaino on sellainen, jota ei lähdetä oikaisemaan. Toki verokannustimia budjetissa on, samoin hankkeita, jotka kohentavat esimerkiksi nykyisestä kriisistä eniten kärsineen Itä-Suomen tilannetta.

Essayah ei myöskään luota täysin siihen, että hallituksen pelastuspaketit, joilla ostovoimaa kohennettaisiin, vaikuttavat kriisien säikäyttämiin suomalaisiin. Kuluttajat ovat pessimistisempiä kuin aikoihin.

– Pienituloisimmilla ei ole mahdollisuutta juuri tinkiä menoistaan, joista valtaosa suuntautuu asumiseen ja ruokaan. Monesti käy kuitenkin vielä niin, että nimenomaisesti ne, joilla olisikin varaa vähän kuluttaa, lyövät tällaisessa tilanteessa jarrut pohjaan. Siitä se negatiivinen kierre alkaa muodostua, Essayah arvioi.

 

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdessä.

Sari Essayah’n mukaan korotettu kotitalousvähennys tukisi kansalaisten energiasiirtymää. Kuntiin hän toivoo energian kulutuksen optimointia.

Lapuan osaston 50-vuotisjuhlassa puhunut Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah esittää korotettua kuudenkymmenen prosentin kotitalousvähennystä aurinkopaneeleiden, maa- ja ilmalämpöpumppujen ja varaavien tulisijojen asentamistöiden kuluihin.

Epävakaa maailmantilanne ja kasvaneet energian kustannukset haastavat kansalaiset sekä kunnat ja kaupungit tarkastelemaan tapoja vähentää energiankulutusta ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.

Samalla Essayah arvioi, että kunnissa ja kaupungeissa on käytävä läpi valmiussuunnitelmat ja tarkasteltava energianhankintasopimusten ajantasaisuus ja optimoitava kulutus.

Hän muistuttaa, että kunnat ja kaupungit ovat Suomen suurimpia energian käyttäjiä, osa toki sähkö- ja lämpölaitostensa kautta myös tuottajia. Kuitenkaan nekään eivät ole talousarvioissaan varautuneet kasvaneisiin energian kustannuksiin.

– Erityisesti pienempien kuntien olisikin tarkasteltava voimassa olevien energia- sekä sähkösopimustensa kilpailukykyä sekä sopimusten voimassaoloaikoja ja ehtoja, Essayah huomauttaa.

Kuntien valmiussuunnitelmiin olisi myös tehtävä tarvittavat päivitykset.

Kuntalaisten tulisi tietää mahdollisissa poikkeustilanteissa, miten toimia ja mistä tietoa saa.

Suuri osa paikallistason päättäjistä ei tunne oman kuntansa valmiussuunnitelman sisältöä edes pintapuolisesti. Varautumissuunnitelmat olisikin pikaisesti ajantasaistettava ja tuotava jokaiselle kunnan viranhaltijalle sekä luottamushenkilölle tiedoksi.

– Monet päättäjät eivät tiedä, miten omassa kotikunnassa tai -kaupungissa on valmistauduttu mahdollisiin häiriö- tai poikkeustilanteisiin, Essayah sanoo.

Kuntalaisten tulisi tietää mahdollisissa poikkeustilanteissa, miten toimia ja mistä tietoa saa.

– Lopulta jokaisen tulee kuitenkin varautua myös itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja tietoliikennekatkoihin, Essayah korostaa.

Kristillisdemokraatit ovat kuluneella viikolla julkaisseet sata keinoa kriisinkestävyyden, ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

 

Artikkeli on julkaistu KD-lehdessä 27.8.2022

Kristillisdemokraatit julkaisee tänään omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvän kriisipaketin, joka sisältää sata esitystä Suomelle kriisinkestävyyden parantamiseksi energiahuollosta kotimaiseen omistajuuteen ja osaamiseen.

• Vielä hetki sitten sähköistämistä tarjottiin ratkaisuna lähes joka ongelmaan ilmastonmuutoksesta alkaen. Tänään pohditaan aivan avoimesti sitä, täytyykö sähköä säännöstellä ensi talvena. Kuluttajia kohtaa yhtä aikaa sekä hinta- että saatavuuskriisi. Siksi myös energian saatavuuteen ja verkkojen toimintavarmuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, toteaa puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat vaativat hallitukselta helpotusta kansalaisten energialaskuun.

• Energian verotuksessa taatusti olisi tilapäistä laskunvaraa. Sähkölaskun loppusummasta noin kolmannes on veroja ja bensiinin pumppuhinnasta yli puolet. Arvonlisäverotus kiristää hintojen noustessa kuluttajien laskua entisestään. Eniten tästä kärsivät pienituloiset ihmiset, huomauttaa Sari Essayah.

KD esittää ratkaisuksi sähkön arvonlisänveron alennusta ja sähköveron alueellista porrastusta kompensoimaan siirtohintojen eroja Ruotsin mallin mukaan.

• Marinin hallitus näyttää olevan kiinnostuneempi Keski-Euroopan vauraiden maiden energiapolitiikan virheiden paikkaamisesta, kuin omien kansalaisten arjen helpottamisesta. Hallituksen kesän alussa siunaaman EU:n ilmastotoimien sosiaalirahaston piti vielä hetki sitten olla hallitukselle täysin mahdotonta hyväksyä. Ei ole mitään järkeä siinä, että tavalliset suomalaiset maksavat EU:n kautta Saksan, Ranskan ja muiden maiden huonoista energiapäätöksistä.

Suurin lukumäärä KD:n kriisipaketin toimenpide-ehdotuksista liittyy maataloustuotannon ja elintarvikeomavaraisuuden vahvistamiseen.

• Maataloustuotteiden osalta omavaraisuutemme on periaatteessa hyvä, mutta, jos otetaan huomioon kaikki ruokaketjussa tarvittavat panokset, kuten polttoaineet, lannoitteet, torjunta-aineet, koneet, laitteet ja ohjelmistot, tilanne on heikompi. Traktoritkin käyvät tuontipolttoaineella, muistuttaa KD:n puheenjohtaja Essayah.

Kristillisdemokraatit korostaa huoltovarmuuspaketissaan, että kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viimeistään sota Ukrainassa on osoittanut, että mitkä tahansa yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot maksujärjestelmistä väestötietojärjestelmiin ja voimalaitoksista vesijohtoverkkoihin voivat olla kyberhyökkäysten tai jopa suorien sotilaallisten iskujen kohde.

• Suomen ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamisen eteen olisi paljon tehtävissä, jos niin päätetään tehdä, muistuttaa Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kokoontui Turussa ryhmän kesäkokouksessa 24.8.-25.8.2022

Sata keinoa ruokaturvan, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi viestin liitteenä. Esitys tulee ladattavaksi myös Kristillisdemokraattien sivuille www.kd.fi