Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo olevansa huolissaan taloustilanteesta ja yleisestä hintojen noususta. Hän muistuttaa, että vakaa julkinen talous on turvallisuuspoliittinen tekijä ja on pystyttävä pitämään kaikki kansalaiset mukana.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio kiihtyi 7 prosenttiin toukokuussa. Se on kovin hintojen nousutahti yli 30 vuoteen. Polttoaineiden lisäksi rajussa nousussa on myös ruuan hinta.

YLE:n aamun haastattelussa ollut Sari Essayah arvioi, että eri kotitalouksien mahdollisuus ottaa  inflaatiota vastaan on hyvin erilainen.

Puolet 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa

– Jos ajatellaan esimerkiksi eläkeläisiä, niin puolet 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa ja jos miettii sitä, että millä vauhdilla hinnat ovat kohonneet, niin kyllä heillä tekee todella tiukkaa, Essayah mainitsee.

Samanlainen ryhmä ovat lapsiperheet: Koulujen kesälomien alettua yksi päivän lämmin ateria  jää saamatta koulussa niin ruokamenot kasvaa huikeaa vauhtia.

Essayah mielestä hallitus on tehnyt vahinkoa hintojen nousulle tekemällä kautensa aluksi veronkorotuksen, joka on joka vuosi nostanut polttonesteiden hintoja.  Myös lämmityspolttoaineiden hinta on noussut verotuksen myötä.

– Palauttamalla nämä saataisiin jo hieman alennettua kuluttajien kukkarossa näkyviä kohonneita kustannuksia, jotka puolestaan heijastuvat myös ruoan hintaan.

Kristillisdemokraatit esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa yleistä veronalennusta, joka kohdistuisi pieni ja keskituloisille.

– Lisäksi tarvitaan kohdennettuja tukia, esimerkiksi lapsilisän nostamista. Olemme myöskin esittäneet ruoan arvonlisäveron alentamista; siinä olisi mahdollisuus tulla vastaan niitä kotitalouksia, joissa ruokamenojen osuus kulutuksesta on suuri.

Toimeentulotukeen tarvittaisiin Essayah’n mukaan nyt enemmän harkinnanvaraa.

– Tästä tarvittaisiin valtakunnallinen ohjeistus kuntiin, koska suuret sähkölaskut ovat tulleet monille kotitalouksille yllätyksenä ja näitä pitäisi kompensoida nyt reilummin.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää hallituksen muutosehdotuksia valmiuslakiin ja rajavartiolakiin sekavana kokonaisuutena. Hän vaatii, että hybridivaikuttamiseen varautuvat valmiuslain ja rajavartiolain muutokset on käytävä läpi kokonaisuutena.

– Kahdessa eri ministeriössä valmistellut lait, joilla pyritään vaikuttamaan samaan vakavaan turvallisuusuhkaan ulkorajoilla, eivät muodosta selkeää kokonaisuutta. Kuitenkin ulkorajojemme turvaaminen hybridivaikuttamiselta pitäisi olla kiireellisesti voimaan saatava muutos lainsäädännössämme, muistutti Essayah.

Hallitus on jo tuonut eduskuntaan valmiuslain muutosesitykset, joilla pyritään varautumaan hybridivaikuttamiseen, muun muassa maahanmuuton välineellistämiseen. Hallitus lupasi lakiesitystä antaessaan, että myöhemmin tulee pykälät, jolla mahdollistetaan ulkorajojen sulkeminen poikkeusoloissa.
– Tällaista esitystä hallitukselta ei kuitenkaan ole tulossa. Sen sijaan nyt on lausunnoilla rajavartiolain muutos, jossa on hämmentävästi samoja pykäliä kuin valmiuslain muutosesityksissä, muun muassa mahdollisuus ottaa tarvittaessa käyttöön yksityisomaisuutta ilman poikkeusoloja. Rajavartiolain muutoksissa on kyse normaaliolojen lainsäädännöstä, eli esimerkiksi kiinteistön tai ajoneuvon käyttöönotto ei vaatisi poikkeusoloja tai valmiuslakia. Poikkeusolojen valmiuslain ja normaaliolojen rajavartiolain pitäisi kuitenkin olla synkroniassa eli valmiuslain valtuudet alkavat siitä, mihin ne rajavartiolaissa loppuvat, Essayah muistuttaa.

Essayah arvelee, että sekava tilanne on todennäköisesti syntynyt hallituksen tiedusteltua maahanmuuton välineellistämiseen varautuvista pykäläesityksistä komissiolta, joka on ohjeistanut viemään pykälät normaaliolojen lainsäädäntöön.

– Komissio ei kuitenkaan ole Suomen perustuslain ja poikkeusolojen lainsäädännön asiantuntija. Eduskunnan perustuslakivaliokunta viime kädessä määrittää, voidaanko esitettyjä omaisuuden suojaan kajoavia esityksiä viedä läpi normaaliolojen lainsäädännössä, Essayah muistuttaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo on esittänyt, että valmiuslain pikaisen käsittelyn varmistamiseksi koolle kutsutaan parlamentaarinen ryhmä.

– Kannatan Orpon esitystä. Lisäksi näen tärkeänä, että samassa yhteydessä käydään läpi myös rajavartiolain muutokset, jotta eduskunnalla on käsissään hybridivaikuttamiseen mahdollisimman tehokkaasti puuttuva lainsäädännön kokonaisuus, Essayah korostaa.

Lisätietoja: Sari Essayah p. 0400 252 999

Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirikokouksessa Aurassa poliittisen tilannekatsauksen pitänyt Sari Essayah vaatii, että muun muassa maahanmuuton välineellistämiseen varautuvien valmiuslain ja rajavartiolain muutokset on käytävä läpi kokonaisuutena.

Hallitus on tuonut eduskuntaan valmiuslain muutosesitykset, joilla pyritään varautumaan hybridivaikuttamiseen kuten välineellistettyyn maahanmuuttoon. Hallitus lupasi lakiesitystä antaessaan, että myöhemmin tulee pykälät, jolla mahdollistetaan ulkorajojen sulkeminen poikkeusoloissa.

– Tällaista esitystä hallitukselta ei kuitenkaan ole tulossa, Essayah kertoo.

Pidän tärkeänä, että eduskunnalla on käsissään hybridivaikuttamiseen, kuten maahanmuuton välineellistämisen estämiseen, mahdollisimman tehokkaasti puuttuva lainsäädännön kokonaisuus.

Sen sijaan nyt on lausunnoilla rajavartiolain muutos, jossa on samoja pykäliä kuin valmiuslain muutosesityksissä kuten mahdollisuus ottaa tarvittaessa käyttöön yksityisomaisuutta ilman poikkeusoloja.

Rajavartiolain muutoksissa on kyse normaaliolojen lainsäädännöstä. Esimerkiksi kiinteistön tai ajoneuvon käyttöönotto ei vaatisi poikkeusoloja tai valmiuslakia.

Essayah’n mielestä poikkeusolojen valmiuslain ja normaaliolojen rajavartiolain pitäisi kuitenkin olla synkroniassa eli valmiuslain valtuudet alkavat siitä, mihin ne rajavartiolaissa loppuvat.

Sekava tilanne on hänen mukaansa todennäköisesti syntynyt hallituksen tiedusteltua maahanmuuton välineellistämiseen varautuvista pykäläesityksistä komissiolta, joka on ohjeistanut viemään pykälät normaaliolojen lainsäädäntöön.

Komissio ei kuitenkaan ole Suomen perustuslain ja poikkeusolojen lainsäädännön asiantuntija.

– Eduskunnan perustuslakivaliokunta viime kädessä määrittää, voidaanko esitettyjä omaisuuden suojaan kajoavia esityksiä viedä läpi normaaliolojen lainsäädännössä, Essayah muistuttaa.

Nyt hallituksen kahdessa eri ministeriössä valmistellut lait, joilla pyritään vaikuttamaan samaan vakavaan turvallisuusuhkaan ulkorajoillamme, eivät muodosta kokonaisuutta, vaan sekavan esityksen. Kuitenkin ulkorajojemme turvaaminen hybridivaikuttamiselta pitäisi olla kiireellisesti aikaansaatava muutos lainsäädännössämme, Essayah arvioi.

Hän kannattaa kokoomuksen Petteri Orpon ajatusta, että valmiuslain pikaisen käsittelyn varmistamiseksi koolle kutsutaan parlamentaarinen ryhmä.

– Lisäksi näen tärkeänä, että samassa yhteydessä käydään läpi myös rajavartiolain muutokset, jotta eduskunnalla on käsissään hybridivaikuttamiseen, kuten maahanmuuton välineellistämisen estämiseen, mahdollisimman tehokkaasti puuttuva lainsäädännön kokonaisuus.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah esittää, että oikeus kotitalousvähennykseen laajennettaisiin koskemaan myös fysioterapeuttien kodeissa antamaa kuntoutusta.
Nykyisin kotitalousvähennys oikeuttaa vähentämään tuloverotuksessa omassa kodissa tapahtuvaa hoiva- ja hoitotyötä kotona asumisen ja siellä pärjäämisen tukemiseksi. Verottajan tulkinnan mukaan tuloverolaissa määritelty hoiva- tai hoitotyöksi ei kuitenkaan sisällytetä fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai vastaavan hoitohenkilökunnan tekemää kuntoutuspalvelutyötä.

– Tärkeää olisi laajentaa kotitalousvähennysoikeutta koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta, Essayah sanoo.
Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotona tapahtuvan kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kykyä toimia mahdollisimman itsenäisesti omassa arjessaan.

– Väestön ikääntyessä ja hoitovelan kasvaessa yhä useampi ikäihminen tarvitsee fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikuntaansa ohjausta. Ikääntyvälle väestölle olisi luotava kannusteita ja mahdollisuuksia näiden toimintojen lisäämiseen, jotka mahdollistavat ikäihmisten kotona asumista pidempään ja vähentävät tarvetta raskaammille asumispalveluille, Essayah painottaa.
Kristillisdemokraattien kansanedustajat ovat jättäneet ministerille asiasta kirjallisen kysymyksen.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja Sari Essayah arvostelevat hallitusta hidastelusta maatilojen pelastamisessa.

Hämeen piirin kevätkokouksessa Forssassa 21.5. puhuneet kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kritisoivat hallituksen hitautta maatilojen pelastamisessa.

– Kun korona-aika alkoi, hallitus oli valmis tukemaan yrityksiä ripeästi ja avokätisesti. Hallituksen hidastelu on maksanut meille joka päivä konkurssin tehneinä tiloina ja burnoutissa olevina viljelijöinä, Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että moni maatila toimii tappiolla, eikä tilanne ei voi jatkua näin enää pitkään. Tuottajahinnat ovat lähteneet vihdoin nousuun ja nyt olisi tärkeää saada joka tilkku viljelyyn ja tilat selviämään tämän kesän yli. Maatalousyrittäjän tuntipalkka on Luke:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 7,1 euroa.

– Tällä palkalla pidetään meidät hengissä.

Iso osa kansanedustajien kritiikistä kohdistuu myös Brysseliin ja EU:n jähmeään maatalouspolitiikkaan.

Sari Essayah muistuttaa, että alun perin EU:n yhteinen maatalouspolitiikka perustettiin paikkaamaan toisen maailmansodan jälkeisen ajan elintarvikepulaa ja tehostamaan alkeellista maataloutta.

Brysselissä on herätty aika hitaasti ymmärtämään, että ruokapula voi olla uudelleen hyvin lähellä, jos ei Euroopassa, niin ainakin aivan Euroopan lähialueilla, kun Ukraina on käytännössä merisaarrossa ja maailmanmarkkinat sekaisin.

– Venäjän pelikirjaan voi hyvinkin kuulua syntyneen elintarvikekriisin hyödyntäminen pakolaisuuden lietsomiseen Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, mikä voisi horjuttaa Eurooppaa sisäisesti. Brysselissä pitäisi myös osata katsoa karttaan ja ymmärtää, että Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja logistisesti pussinperällä. Jokainen maa katsoo nyt omaa varautumistaan aivan eri tavalla kuin vielä viime vuonna. Suomi ei voi olla asiassa sinisilmäinen, Essayah varoittaa.

Kansanedustajat muistuttavat myös, että maatiloilla on paljon halua kehittää toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta tämä vaatii positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja taloudellisia resursseja.

– Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta on tässä tilanteessa aivan turha odottaa investointeja esimerkiksi ilmastotoimiin. Mikäli esimerkiksi biokaasun talteenottoa halutaan lisätä, täytyy tähän löytyä sekä suoria investointitukia, että korotonta lainaa, Essayah kertoo.

Maatilojen pärjäämisen lisäksi ruoan saatavuus ja peruselintarvikkeiden hinta huolestuttaa kansalaisia. Maatalouden tuotantopanosten hinnannousu ja esimerkiksi leipomoiden käyttämän maakaasun loppuminen vaikuttavat väistämättä myös elintarvikkeiden hintoihin. Pahimmin ruoan hinnannousu osuu pienituloisimpiin kansalaisiin.

Hallituksen on varauduttava ottamaan koppia pienituloisimmista. Korona-aikana ruokajonot kasvoivat ja elintarvikkeiden hinnannousu varmasti pahentaa tilannetta nopeasti, Päivi Räsänen toteaa.

Kristillisdemokraatit julkaisi jo maaliskuussa laajan listan toimia maatalouden tukemiseen.

Venäjä on aikeissa katkaista kaasutoimitukset Suomeen. Sari Essayah kysyy hallitukselta, miten elintarviketeollisuus pärjää ja miten varmistetaan, että ruuan hinta ei nouse entisestään.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Venäjä saattaa katkaista maakaasun toimitukset Suomeen jo huomenna. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kysyikin eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta, miten Suomi on tilanteeseen varautunut.

Essayah muistutti, että merkittävä osa elintarviketeollisuudesta, mukaan lukien esimerkiksi monet leipomot, käyttää maakaasua.

– Jos nyt maakaasun toimitukset katkeavat, niin monessa tehtaassa joudutaan varautumaan erilaisiin poikkeusjärjestelyihin, mutta osa leipomoista on jo ilmoittanut, että todennäköisesti edessä on myöskin uunien kiinni laittaminen vähintään määrätyksi ajaksi.

Essayah arvioi, että elintarviketeollisuus Suomessa elää hyvin pienien katteiden varassa ja energiatoimitusten ongelmat tulevat väistämättä heijastumaan nopeasti myöskin elintarvikkeiden hintaan, ehkä myöskin saatavuuteen.

– Millä tavalla me tulemme huolehtimaan siitä, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa energian?

– Millä tavalla me tulemme huolehtimaan siitä, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa energian? Millä tavalla tulemme varmistamaan, että tämä ei johda siihen, että ruoan hinta karkaa niin korkeisiin hintoihin, että pienituloisilla ei ole enää varaa ostaa peruselintarvikkeita, Essayah kysyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan ennakkotieto on, että kaasu Venäjältä tulee lakkaamaan huomenna tai lauantaina.

– Meillä varautuminen menee sillä tavalla, että huoltovarmuuskeskus hoitaa varautumisen yksityistalouksien osalta.

Kriittiset sektorit muun muassa terveydenhoidon, sairaaloiden kaasun saanti ja sitten tietystä määrästä elintarviketuotantoa hoidetaan myös pitkälle Huoltovarmuuskeskuksen kautta.

– Yleisvarautuminen kuuluu yrityksille itselle. Verrattain hyvin yritykset ovat varautuneet ja toivotaan niin, että pystytään Baltic connectorin kautta toimittamaan osa.

Alkuperäisen uutisen voit lukea KD-lehdestä.

Hoitamaton päihderiippuvuus ja sen mukanaan tuomat seuraukset maksavat yhteiskunnalle miljardeja vuodessa. Tehoton, hajanainen ja pitkälti A-klinikkasäätiön varaan rakentunut päihdehoitojärjestelmämme tarvitsee uudistusta sekä laajaa vaikuttavuuden arviointia.

Helsingissä KD:n piirin kevätkokouksessa puhunut Essayah totesi, että suomalainen päihdehoitojärjestelmä on keskittynyt pitkälti haittoja vähentävään päihdepolitiikkaan. Hoito on katkaisu- ja vieroitushoitopainotteista sekä riippuvuudesta aiheutuneiden sosiaalisten ongelmien korjaamista. Päihdehoidosta puuttuu usein kokonaisvaltainen ymmärrys päihdesairaudesta. Päihdehoitojärjestelmämme perustuu A-klinikkasäätiön monopoliasemaan ja asiantuntija-, koulutus- sekä hoitovalta ovat keskittyneet yhdelle tai korkeintaan muutamalle taholle.

– Nykymalli johtaa tilanteeseen, jossa päihdehoidon tuloksista ja vaikuttavuudesta ei ole käyty avointa keskustelua, Essayah huomauttaa.

Päihderiippuvuus sekä päihteiden käyttö näkyvät lasten huostaanottoina, rikostuomioina, ennenaikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä, syrjäytymisenä, yliannostuksina, erikoissairaanhoidon kuormituksena, päihdekuolemina sekä yhteiskunnallisina ja inhimillisinä kustannuksina. Poliisit vastaavat järjestyshäiriöistä ja käyttävät resurssejaan hoitamattoman päihderiippuvuuden johdosta aiheutuneisiin rikostutkintoihin. Päihderiippuvuuden seuraukset näkyvät myös Rikosseuraamuslaitoksessa, jonka mukaan noin 95% vangeista kärsii päihderiippuvuudesta.

– Meidän päättäjien on aika nostaa avoimeen keskusteluun päihdehoitojärjestelmämme tehottomuus ja yksittäisten toimijoiden monopoliasema. On pystyttävä arvioimaan eri päihdehoitojen vaikuttavuutta riippuvuudesta toipumisen näkökulmasta. Riippuvuutta tulee hoitaa toipumiskeskeisesti, päihteettömästi ja itsenäisenä sairautena, ei vain oireena jostakin muusta, Essayah painottaa.

A-klinikka Oy:n valta-asema päihdehoitojärjestelmässä johtaa siihen, että kunnat myöntävät maksusitoumuksia pitkälti A-klinikan yhteistyökumppaneiden päihdehoitopaikkoihin, jolloin maksusitoumuksen myöntämisperusteena ei ole päihdehoidon vaikuttavuus vaan muut intressit. Muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, päihdehoito on tuloksellista ja vaikuttavaa. Lisäksi Ruotsissa päihdehoito kuuluu terveydenhuollon piiriin, koska päihdesairauskäsite on kansallisesti hyväksytty ja ymmärretty. Suomalaisessa hoitojärjestelmässä tulee panostaa toipumiskeskeiseen ja lääkkeettömään päihdehoitoon kuten muissakin Pohjoismaissa.

Samalla kun hallitus uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä sekä valmistelee päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa, tulisi tarkastella päihdehoitojärjestelmämme vaikuttavuutta. Hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä on lisättävä kilpailua hoidon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Niukat resurssit olisikin kohdistettava toipumiskeskeisen ja tulokselliseen päihdehoitoon nykyisen tehottoman päihdehoitojärjestelmän sijaan, Essayah toteaa.

Essayah on jättänyt asiakokonaisuudesta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah ei kannata kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta. Hän pitää voimassa olevaa huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntöä on asianmukaisena.

Essayah’n mukaan kansalaisaloitteessa ei ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää.

– Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja.

– Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja. Tämä on hyvin loogista, Essayah arvioi.

Eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta toista kertaa tänään.

– Totta on, että varmasti kannabiksen käytön ja pienen määrän hallussapidon rangaistavuuden poistaminen voisi vähentää leimaantumista, mutta ei se kokonaiskuvassa vähennä päihteiden käytöstä johtuvia taloudellisia ja inhimillisiä miljardiluokan kustannuksia, Essayah sanoo.

Parasta päihdepolitiikkaa on hänen mukaansa se, että satsataan laadukkaaseen ja vaikuttavaan ennaltaehkäisevään työhön, kehitetään päihdehoitojärjestelmän vaikuttavuutta ja lisätään toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä päihderiippuvuussairaudesta.

– Sen lisäksi on tärkeää, että päihdehoitoon pitäisi päästä nykyistä paljon nopeammin ja helpommin, ja myöskin sitten se, että tämä apu olisi oikea-aikaista.

– Me tiedämme sen, että tällä hetkellä toipumiskeskeistä päihdehoitoa ei ole riittävästi tarjolla eikä myöskään tarpeen mukaisesti saatavilla edes kaikille niille, jotka sitä itse haluaisivat, ja tässä hoitoonohjauksessa ja palvelujärjestelmässä meillä on kehitettävää.

Essayah toivoikin, että hoitoonohjaus‑ ja palvelujärjestelmä ja ennaltaehkäisy saadaan toimimaan paremmin.

– Siihen kyllä tässä annan tukeni ja katson, että on tärkeää, että meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan nimenomaisesti siihen, että se päihteetön elämäntapa on se paras ja että ihmisen elämä ei tuhoutuisi huumeissa eivätkä hänen lähipiirinsä ja läheisensä joutuisi kärsimään.

Venäjän hyökkäyssodan myötä vahva enemmistö Kristillisdemokraattien jäsenistä on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle.

– Jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastanneista KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Puolet vastaajista kertoo oman kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyssodan myötä, niin myös omani, summasi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolueen jäsenkyselyn tuloksia.

Kauniaisissa KD:n puoluehallituksen kokouksessa puhunut Essayah totesi, että jäsenistön ja puoluehallituksen tuki antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa selkänojan KD-kansanedustajille puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston esityksen pohjalta.

– Haluamme jatkossakin varmistaa vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Edellisellä sukupolvella se tiivistyi sanoihin koti, uskonto ja isänmaa, eivätkä ne meille kristillisdemokraateille ole vanhentuneita asioita, vaan edelleen puolustamisen arvoisia.

Essayah totesi, että Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten Suomen turvallisuudesta jo nyt itse huolehdimme.

– Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein eli paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.

– Kansallisen turvallisuutemme perusta on kuitenkin kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Edes Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen hyvän pohjan.

– Samoin jatkossakin tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niistä tärkeimpänä Ruotsi, jonka Nato-harkinnan soisi tapahtuvan yhtä aikaa ja päätyvän samaan lopputulemaan, toivoi Essayah.

– Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa sekä pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Venäjä kun ei naapuristamme mihinkään häviä, Essayah muistutti.