Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedusta Sari Essayah on huolissaan sote-uudistuksen rahoituksesta ja lähettää terveiset hallituksen kehysriiheen. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on Essayah’n mukaan uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Kiire ja kasvavat kustannukset sopivat huonosti yhteen tavoitteen kanssa.

– Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet muut tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on jättänyt useat keskeiset kustannustekijät huomioimatta; nyt on viimeinen aika löytää rahoitus.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen, kuten Kristillisdemokraatit viime vuoden lopulla vaihtoehtobudjetissaan esitti. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi, muistuttaa Sari Essayah.

– Kun uudistus toteutetaan kiireellä, on korkea riski, että lisäkuluja tulee myös esimerkiksi virhehankintojen kautta. Kunnollisia kustannuslaskelmia ei ehditä tehdä eikä vertailla eri toteutusvaihtoehtoja. Paljon on laskettu sen varaan, että hyvinvointialueen strategiassa linjataan tärkeimmistä asioista, mutta todellisuudessa isot päätökset tehdään ennen kuin strategiat ovat valmiita. Nyt esimerkiksi tukitoimintoja siirretään kiireen vilkkaa in-house-yhtiöihin, samalla jätetään yksityinen ja kolmas sektori ulos. Tämä toimintatapa ei ole tuomassa säästöjä, sen sijaan se syö alueiden elinvoimaa, Essayah varoittaa.

– Aluevaltuustojen päätösmahdollisuudet ovat rajallisia myös sen vuoksi, että sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina isoja investointeja, jotka nyt siirtyvät hyvinvointialueille. Menee vielä pitkään, ennen kuin hyvinvointialueilla voidaan aidosti tehdä strategisia valintoja.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan välttämättömyyshyödykkeiden hintojen noususta, joka osuu eniten pienituloisimpiin kotitalouksiin. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna jopa 11 prosenttia.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah lähettää tiukat terveiset hallitukselle, joka kokoontuu ensi viikolla neuvottelemaan viimeisestä kehysbudjetistaan.

– Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa ennen kaikkea haja-asutusalueiden työssäkäyvän väestön elinkustannuksiin. Tässä paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi polttoaineveron alennus, jota olemme useaan kertaan hallitukselta vaatineet.

– Ruoan kallistuminen taas vaikuttaa etenkin monilapsisten perheiden asemaan. Kohta edessä on koulujen kesälomat, ja monessa perheessä ruokakustannukset kasvavat. Lomamatkasta voi tinkiä, mutta kauppareissusta tinkiminen on vaikeampi juttu. Siksi olemme esittäneet lapsilisään tasokorotusta jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, Essayah muistuttaa.

Essayah linjaa, ettei pienituloisten asemaa saa heikentää entisestään. Samaan aikaan on jatkettava toimia työllistymisen helpottamiseksi.

– Oikealta on esitetty sosiaaliturvan leikkaamista, joka osuisi juuri pienituloisimpien arjen pyörittämiseen. Ruoka, liikkuminen ja asuminen ovat arjen perusasioita, joihin kaikilla pitää olla varaa.

– KD olisi sen sijaan valmis uudistamaan sosiaaliturvaa muun muassa asumistukijärjestelmää muuttamalla sekä porrastamaan ansiosidonnaista, joka voi luoda porkkanaa nopeampaan työllistymiseen. Harkita voisi myös pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palkkatuettua velvoitetyöllistämistä suuremmille yrityksille ja siihen kytketyn palkkatuen korottamista esimerkiksi Espanjan ja Saksan malliin, Essayah esittää.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Kristillisdemokraatit kritisoi hallitusta hitaudesta maatalouden tukipaketin valmistelussa.

– Olemme toukotöiden kynnyksellä, ja hallituspuolueet vasta tekevät omia esityksiään siitä, millä tavoin kriisiytynyttä maataloutta tuetaan. Viikkokausia on luvattu toimia, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat edelleen. Hallitus aikoo antaa kevään toisen lisätalousarvion vasta toukokuun lopulla. Rahat eivät ehdi tiloille ennen kesää. Siinä ajassa ehtii monta tilaa laittaa lapun luukulle ja monta peltoa jäädä viljelemättä, varoittaa Sari Essayah.

Essayah ihmettelee hallituksen vitkastelua. Kun koronakriisi vuonna 2020 iski yrityksiin, toimi hallitus ripeästi ja loi uusia tukimuotoja.

– Mistä johtuu hitaus kun kyse on maataloudesta? Hallituksen pitäisi nyt laittaa omat lehmänkauppansa sivuun ja varmistaa, että viljelijällä on, millä lehmänsä ruokkia. Odotamme kehysriihestä konkreettisia ratkaisuja huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden vahvistamiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Sari Essayah p. 0400 252 999

Lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:
https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hoputtaa hallitusta nopeasti toteuttamaan maatalouden kriisipaketin ja pitää kaikkea vitkastelua vastuuttomana.

– Jokainen päivä lisää odotusta on liikaa. Hallituksen pitää saada aikaan päätökset maatalouden akuutista auttamisesta nyt, eikä vasta toukokuulle lupaillussa lisäbudjetissa. Rehunteon aikaan toteutuvat päätökset ovat monen tilan osalta liian myöhään. Pelkät lupaukset eivät riitä akuutissa kotimaisen maatalouden kustannus- ja rahoituskriisissä sekä ruokakriisin uhatessa laajoja alueita maailmalla, Essayah korostaa.

– Odotan suomalaisilta ministereiltä samanlaista asennetta kuin on ukrainalaisilla virkaveljillä, jotka vakuuttavat, että sodankin keskellä kylvetään kaikki se peltoala, mikä suinkin vain on viljeltävissä samaan aikaan kun hyökkääjät pommittavat heidän vilja- ja ruokavarastojaan varastojaan.

– Ukrainan ja Venäjän osuus viljantuottajana on niin suuri, että nälänhätä ja ruokakriisi uhkaavat maailmaa. Lähi-idässä jo säännöstellään viljaa eikä Etelä-Euroopassa voi ostaa tiettyjä elintarvikkeita enää rajattomasti. Suomella saattaa olla paljon aiempaa suurempi rooli puhtaan luonnon ja maaperän maana, jopa koko globaalin ruokaturvan osalta, Essayah arvioi.

Suomessa on jo useita vuosia ollut piittaamattomuutta alkutuotannon tilanteen kriisiytymisestä.

– Kuinka etäälle maatalouden todellisuudesta on suomalaisten päättäjien enemmistö on ajautunut? Meillä on noin 2000 tilaa akuutissa maksuvalmiuskriisissä, päivittäin pari-kolme tilaa pistää ovet säppii. Jopa kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan vuoksi energian hinnan äkillinen raju nousu tuntuu suorana vaikutuksena tiloilla, ja välillisesti lannoitteiden aiempaa heikomman saatavuuden ja hintojen korotuksen myötä. Pankkien luototus on lisäksi tiukentunut.

– Meillä on elintarvikeketjussa vääristymä. Kaupoilla, pankeilla ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Tähän tarvitaan ehdottomasti muutos.

Essayah pitää KD:n omassa maatalouden kriisipaketissaan esittämää kustannusindeksiä yhtenä ratkaisuna.

– Kustannusindeksiin sidottaisiin kaikki elintarviketuottajien tekemät sopimukset. Silloin tuotantokustannukset siirtyisivät tuottajahintoihin koko tämän elintarvikeketjun läpi. On hyvä, että myös hallituksen suunnalla tähän esitykseen on suhtauduttu myönteisesti. Nyt vaan on kiireesti saatava asiassa edistystä.

Essayah’n mielestä myöskään EU-pöydissä ei ole tarpeeksi napakasti pidetty suomalaisen viljelijän puolta.

– EU-tukijärjestelmästä on tullut erittäin monimutkainen. On tullut tukimuotoja, joissa esimerkiksi ympäristöasiat tai maaseudun ylläpito nousevat tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen. Maanviljelijöiden keskuudessa puhutaan hömppäheinän viljelystä. Tämä on nyt tällaisessa kriisitilanteessa kostautumassa.

 

Lue lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:

https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Kristillisdemokraateilta esitys maatalouden kriisipaketista:

”Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi”

Kristillisdemokraatit esittävät tänään julkistamassaan laajassa kriisipaketissa kymmeniä toimia maatalouden elinvoiman, ruokaturvan ja energiahuoltovarmuuden tukemiseksi. Puolue vetoaa Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi sekä maatalouden ja energiahuollon omavaraisuuden pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

– Tämän hetken tilanne on erittäin vakava. Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin. Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä. Ruuan hinta nousee kaikkialla, kuvaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

– Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on Suomelle elämän ja kuoleman kysymys, siksi sen pelastamiseksi on löydettävä keinot. Maatalousyrittäjät ansaitsevat paitsi kunnianpalautuksen, myös oikeudenmukaisen hinnan tekemästään työstä, painottaa puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, joka on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

– EU-vaikuttaminen on maatalouspolitiikan toimivuuden ytimessä. Päätöksiä odotetaan hallituksen lisäksi siis komissiolta. Tukijärjestelmä on monimutkainen, eikä aikaa uusien maksatusjärjestelmien rakentamiseen ole. Siksi on hyödynnettävä olemassa olevia järjestelmiä. Nyt olisi tärkeää, että komissio antaa jäsenmaille valtuuksia tukea maataloustuotantoa nopeasti ja mahdollisimman kevyellä menettelyllä, Essayah korostaa.

– Kaupan valta-asema elintarvikemarkkinoilla on räikeä epäkohta, johon on pakko pystyä puuttumaan. Olemme menneet markkinaehtoisuudessa liian pitkälle, jos kauppa voi vuodesta toiseen kääriä voitot, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Elintarvikemarkkinoille tarvitaan kustannusindeksi, johon sopimukset sidotaan. Millään muulla alalla tällainen halpuuttaminen ei olisi mahdollista, Östman sanoo.

Kristillisdemokraatit esittää energiaveronpalautusten maksamista tiloille kolminkertaisina. On tärkeää, että toimet kohdistetaan niihin tiloihin, joilla oikeasti on tuotantoa ja jotka ovat kärsineet kustannuskriisistä eniten. Energiaveron palautus korotettuna on juuri tällainen tuki. KD:n kriisipaketissa todetaan, että riippuvuus venäläisestä energiasta on saatava poikki.

– Energiaomavaraisuutemme vahvistaminen on huoltovarmuuskysymys. Akuuttina toimena polttoaineveroa on alennettava ja jakeluvelvoitteesta tingittävä. Turve on ainoa kotimainen varapolttoaineemme. Vielä jäljellä olevista turvetuottajista on tehtävä riittävän pitkillä sopimuksilla valtion sopimustuottajia, Riippuvuutta fossiilisista voidaan vähentää korvaamalla venäläinen tuontidiesel mahdollisimman suurelta osin kotimaisella Nesteen MyDieselillä, joka kaiken lisäksi laskisi myös päästöjä, Essayah toteaa.

Pankkisäätely ei saa kaataa maatiloja. Pankit ovat lähteneet huonosti tukemaan viljelijöitä esimerkiksi lainojen lyhennysvapailla ja muihin järjestelyihin, vedoten EU:n pankkisääntelyyn ja pankeille asetettuihin vaatimuksiin.

– Ei voi olla niin, että EU-säännöt markkinasääntömme aiheuttavat sen, että huomenna ei ole leipää pöydässä.

Lue KD:n kriisipaketti kokonaisuudessaan täältä.

Yhteys:

Sari Essayah p. 0400 252 999

Peter Östman p. 050 512 1845

Kristillisdemokraatit esittää ensi vuoden talousarvioon voimakasta panostusta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaamiseen.

Sari Essayah on tänään jättänyt valtiovarainvaliokunnassa hallituksen budjettimietintöön vastalauseen, jossa kannetaan huolta myös kestävyysvajeesta. Monien julkisen talouden ja palveluiden ongelmien taustalla on ikääntyvän väestömme aiheuttama huoltosuhteen heikkeneminen ja palvelutarpeen kasvu. Suomi kulkee kohti hidasta näivettymistä, jota leimaa ikääntyvä väestö, korkea julkinen velka sekä talouden hidas uudistumiskyky. Ilman syntyvyyden nousua tilanteeseen ei ole muutosta nähtävillä edes pitkällä tähtäimellä. KD esittää lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien.

– Koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän hoitovelan ja pahensi ennestään kriisissä olevan terveydenhuoltomme tilaa. Hoitorästit, olivat ne sitten tekemättä jääneitä syöpäseulontoja, huoltamattomia hampaita tai jonoa mielenterveyspalveluissa, tulevat pidemmän päälle kalliimmaksi kuin hoidon tarjoaminen ajoissa. Suomalaiset on hoidettava kuntoon ja Suomi saatava liikkeelle.

Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia ja raskaan työrupeaman tehneestä henkilökunnasta on pidettävä huolta. Mitoitukset ja hoitotakuut jäävät kuolleiksi kirjaimiksi ilman riittäviä taloudellisia panostuksia henkilökunnan palkkaukseen ja työhyvinvointiin. Ilman hyvinvoivaa terveydenhuollon henkilökuntaa ei ole toimivaa julkista terveydenhuoltoa, todetaan KD:n budjettivastalauseessa.

Myös sote-uudistus lisää terveydenhuollon taakkaa. Sen aikatauluissa ei ole haluttu joustaa, vaikka haasteet mm. tarvittavien tietojärjestelmien uusimisessa ovat merkittävät suuressa osassa maata. Hallituksen sote-mallissa on korostunut hallinnollinen uudistus palveluiden parantamistavoitteen sijaan.

Velkaantuminen huolettaa suomalaisia

Suomalaiset ovat aiheellisesti huolissaan myös julkisen velan kasvusta. Vaikka valtio saa yhä lainaa nollakorolla, ei tulevaisuudesta voi olla varma. Koronakriisin keskellä oli perusteltua lisätä julkista velkaa nopeasti, mutta nyt lyhyen nousukauden aikana velanottoon ja budjettikehysten venyttämiseen tulisi suhtautua kriittisesti. Myös suomalaiset kotitaloudet ovat varsin pääomaköyhiä ja velkaantuneita.

– Lisäksi nykyhallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline todennäköisine seuraajineen lisää menotaakkaa ja välillisesti myös veroastetta. Kun oikeudelliset puitteet yhteisvastuullisten rahanjakomekanismien luomiseen on EU:ssa löydetty, on todennäköistä, että tällä tiellä jatketaan.

Juuri nyt työvoimapula rajoittaa monien vientiyritysten kasvua ja vaivaa myös hoiva-alaa ja muun muassa varhaiskasvatusta. Nopeita ratkaisuja työvoimapulaan olisi helpottaa opiskelijoiden työssäkäyntiä tekemällä opintorahan tulorajoihin tasokorotus, parantaa työttömien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön työttömyysturvan suojaosaa korottamalla, jouduttaa työmarkkinoille paluuta porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lisätä panoksia oppisopimuskoulutukseen. Lisäksi KD ehdottaa Viron mallin mukaisen yrittäjätilin käyttöönottoa.

Maaseudun asukkaiden ja vientiteollisuuden tukemiseksi KD esittää maltillista polttoaineveron sekä lämmityspolttoaineiden veronkevennystä, eli hallituksen v. 2020 tekemän veronkiristyksen perumista. Pidemmällä tähtäimellä verouudistuksen tavoitteena pitää olla työn verotuksen keventäminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Yritystoimintaa KD vauhdittaisi myös nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon.

KD eduskuntaryhmä kantaa huolta myös vanhustenhoidon tilasta, omaishoitajista ja mielenterveystyön resurssipulasta. KD lisäisi 50 miljoonaa euroa vanhustenhoidon ja saattohoidon tason parantamiseen. Omaishoidon tuki esitetään muutettavaksi verovapaaksi tuloksi ja terapiatakuun toteuttamiseen tarvitaan riittävä rahoitus. Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on edelleenkin jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten pysyvän tuen pois talousarviostaan. KD vaatii ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen. KD eduskuntaryhmä palauttaisi myös keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Em. esitykset sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2022.

Pohjois-Karjalan Kristillisdemokraattien piirikokouksessa (9.10.) Joensuussa vieraillut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah vaatii, että sote-uudistuksessa on annettava oikeus hoivaan ja asumiseen omassa kotikunnassa. Tämä koskee Essayah´n mukaan yhtä lailla niin ikäihmisten kuin vammaistenkin palveluasumista.

– Sote-uudistuksessa on painotettu terveyspalveluiden säilymistä lähipalveluina, mutta aivan yhtä tärkeää on sosiaalipalveluissa taata muun muassa palveluasumisen säilyminen omassa kotikunnassa. Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet siirtelevät palveluasumisen asiakkaita ympäri hyvinvointialuetta sinne, missä vapaita paikkoja kulloinkin sattuu olemaan. Samoin on odotettavissa, että rahapulassaan sote-alueet karsivat vanhusten ja vammaisten palveluasumista pienemmistä kunnista ja keskittävät sosiaalipalvelut suuriin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi monen vammaisen ja ikäihmisen kohdalla siirtoa kauas omaisista, ja käytännössä mahdottomuutta olla päivittäin läsnä arjessa.

Essayah’n mukaan Kristillisdemokraatit lähtevät aluevaltuustoihin puolustamaan oikeutta asumiseen ja hoivaan omassa kotikunnassa.

– Ikä tai vamma ei saa rajoittaa ihmisen oikeutta valita asuinpaikkaansa eikä palveluasumisen asiakkaita saa kohdella sote-uudistuksen heittopusseina.

Lisäksi KD korostaa myös sote-uudistuksessa hyvän hoivan neljän takuun mallia: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu. Ulkoilutakuu merkitsee, että on päästävä ulkoilemaan vähintään kaksi kertaa viikossa. Ruokailutakuu mahdollistaa sen, että voi syödä rauhassa ja saa tarvittaessa apua syömiseen. Jokaiselle on taattava mahdollisuus pesuun, eikä hygieniatuotteista saa säästää. Yhteisötakuun avulla torjutaan aktiivisesti yksinäisyyttä.

– Hoiva on resursoitava niin, että nämä neljä takuuta pystytään toteuttamaan. Samoin hoivakotien asiakasturvallisuuden puutteisiin on puututtava viipymättä ja päättäväisesti, Essayah korostaa.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman jättivät suuren valiokunnan mietintöön oman vastalauseensa. Kristillisdemokraatit pitävät lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta huolestuttavana kehityksenä, johon hallituksen tulisi puuttua.

– Marinin hallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta. Kestävän talouspolitiikan tekemistä ei pidä ulkoistaa EU:lle, vaan maiden on tehtävä kansallisia toimia sen varmistamiseksi ja huolehdittava siitä, että kriisivuosina on käytettävissä liikkumavaraa.

EU:n budjettisäännöistä luovuttiin koronakriisin ajaksi, ja unionissa on käynnistynyt keskustelu sääntöjen uudistamisesta. Kristillisdemokraatit katsovat, että EU:ta on kehitettävä nykyistä perussopimuskehikkoa noudattaen.

– Toimivan talous- ja rahaliiton edellytys on, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan, talouskehitys perustuu kunkin alueen omiin ponnistuksiin ja markkinakuri toimii. Pidämme erikoisena, ettei selonteossa anneta periaatteellista tukea EU:n vakaus- ja kasvusopimukselle.

EU:n ilmastotavoitteet tuovat merkittävän määrän lisää sääntelyä, joka on paikoin ristiriitaista ja päällekkäistä.

– Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä selvittää, kenen vastuulla on muodostaa yleiskuva ilmasto- ja ympäristösääntelyn kokonaisuudesta. Pelkästään jo se, että säädöksiä laaditaan eri puolilla komissiota, hämärtää kokonaisuutta.

Selonteosta jää uupumaan aivan keskeinen asia eli linja ja visio EU:n suunnasta.

– Selonteon yksi suurimmista heikkouksista on se, ettei se ota huomioon muiden jäsenmaiden kansallista EU-keskustelua ja avauksia. Elpymisvälineen hyväksyminen merkitsi merkittävää muutosta unionin toimintaan. Vaikka elpymisvälineen todetaan olevan kertaluonteinen ja poikkeuksellinen, ratkaisulla on ennakkotapauksen luonne. Yhteisvelan ja EU-verojen tieltä on vaikeaa enää peruuttaa. Nämä äänenpainot vievät unionia yhä kauemmaksi yhteisesti sovituista periaatteista ja säännöistä. Selonteosta ei käy ilmi, miten Suomi suhtautuu näihin kannanottoihin.

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Valtion vuoden 2022 talousarvioesitys

Arvoisa puhemies,

Hallituksen talousarvioesitys annetaan keskellä kansainvälistä noususuhdannetta. Myös Suomen talous on kasvanut koronakriisin jälkeen ja samalla työllisyys on vahvistunut ennakoitua paremmin. Tästä huolimatta hallitus esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi seitsemän miljardin euron alijäämäistä budjettia. Samaan aikaa taloussuhdanne on kääntymässä. Valtionvarainministeri ennakoi kasvun hidastuvan jo ensi vuonna. Kansainvälisesti Kiinan kiinteistökupla ja maailmanlaajuinen velkakupla herättää huolia uudesta finanssikriisistä.

Hallitus on kuitenkin kykenemätön varautumaan tuleviin haasteisiin, vaikka myöntää, että julkisen talouden ehdolliset vastuut ja takausten huomattava kasvu yhdistettynä yleiseen talouskehitykseen muodostavat suurimmat riskit. Talouskurin sijaan hallituspuolueiden riveistä kuuluu jo erilaisia avauksia vuoden 2023 vaalibudjetin pohjaksi. Onko hallituksen talouspolitiikka kestävällä pohjalla? Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä ei ole!

Politiikassa kyse on arvovalinnoista. Vaikka hallitus ottaa valtavasti lisää velkaa, ei rahaa kuitenkaan löydy sinne missä tarve on suurin. Korona-aikana hoitovelka on kasvanut räjähdysmäisesti ja samalla hoitohenkilökunta on joutunut toimimaan jaksamisen äärirajoilla. Sairaanhoitajia on vaikea löytää täyttämään avoimia paikkoja ja moni terveydenhuollon ammattilainen harkitsee alan vaihtoa. Hallituksen sote-uudistus on alueilla lähtenyt valmisteluun hallintoa ja piilopuoluetukia lisäämällä; niillä ei ratkaista terveydenhuollon ongelmia. Nyt tarvitaan pikaisesti riittävästi rahoitusta hoitohenkilökunnan lisäämiseen ja hoitovelan purkuun.

Hallituksen arvovalinnoista kertoo paljon myös se, ettei sisäisen turvallisuuden viranomaisille löydy riittäviä varoja. Poliisi ja pelastustoimi joutuvat toimimaan kroonisessa rahoitusvajeessa. Meillä ei ole varaa laiminlyödä kansalaisten turvallisuutta. Samalla kun hallitus ottaa seitsemän miljardia lisävelkaa, ei poliisille löydy 30 miljoonaa euroa, mitä se kipeästi tarvitsisi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että valtion keskeisin tehtävä on pitää huolta yleisestä turvallisuudesta. Yhteiskunnan tulee vahvistaa luottamusta siihen, että Suomi on turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

Arvoisa puhemies,

Nyt tulee ryhtyä toimiin, joilla pidemmällä aikavälillä saadaan talous tasapainotettua ja joiden avulla luodaan edellytykset kestävälle kasvulle. Avainasemassa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Näitä hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan. Tarvitsemme aitoja työllisyystoimia ja tarvitsemme niitä nyt.

Huoli taloudesta on ennen kaikkea huolen kantamista yhteiskunnan heikommista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeita työllisyys- ja investointiasteita. Valitettavasti juuri näissä keskeisissä mittareissa Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistamme.

Nyt tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista. Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä on saatava parannuksia. Yrityksiä on kuultava nykyistä enemmän toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen alueellista tarjontaa suunniteltaessa. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa ja paikallista sopimista.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt jo aiemmin liudan toimia, joilla työllisyyttä voitaisiin parantaa. Olemme jo pitkään vaatineet sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaaliturvajärjestelmä pitää olla sellainen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. KD:n kehuttu kannustava perusturva vastaa tähän tarpeeseen. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tarvitaan niin ikään työn vastaanottamiseen kannustavia tekijöitä.

Uutena esityksenä puolueemme haluaa nostaa keskusteluun niin sanottujen minitöiden “minijobs” käyttöönottoa Suomessa Saksan malliin. Käytännössä minityö tarkoittaisi sitä, että työtön voisi työskennellä 15 tuntia viikossa tienaten verovapaasti korkeintaan 450 euroa kuukaudessa sosiaaliturvan päälle: näissä rajoissa tehty työ ei siis vaikuttaisi työnhakijan tukiin.

Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan yritysten kasvua. Työvoiman kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja. Yritysten TKI-investointivarauksen käyttöönotto mahdollistaisi yritysten investointien lisäämisen.

Arvoisa puhemies,

Keinoja työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi kyllä löytyy. Löytyykö hallitukselta kuitenkaan halua tarttua näihin?