Blogi

RSS

Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Sari Essayah kertoo Huomenta Suomessa vahvuutensa olevan pitkä historia politiikassa. Arvojohtajana hän tukeutuisi kristilliseen arvopohjaan.

Sari Essayahin mukaan presidentti on tärkeä toimija ja turvallisuuspoliittinen johtaja, jolla on Suomessa oikeaa toimivaltaa seremoniallisen johtajuuden sijaan.

– Presidentin rooli on Suomessa merkittävä, ja haluan olla mukana vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja presidentin tehtävässä siihen varmasti pystyisi hyvin vaikuttamaan. 

 

Presidentin on tunnettava puolueet

Essayah kertoo vahvuudekseen presidenttikisassa pitkän poliittisen historian. Ulkopolitiikassa hän kertoo kokemuspohjakseen meppinä toimimisen, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon osallistumisen kahdella eduskuntakaudella sekä Nato-prosessiin osallistuminen puolueensa puheenjohtajana. 

– Suomessa pystyttiin ainutlaatuisesti vaikeassa tilanteessa säilyttämään kansallinen konsensus, ja saamaan kaikki puolueet tekemään tätä päätöstä, ja varsin yksimielisesi vietyä sitten eduskunnassa läpi. Koko prosessiin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus, jossa sai olla mukana. 

Hän kertoo presidentin tarvitsevan osaamista poliittisten prosessien hallinnassa, ja tämän on tunnettava puolueet. Hän kiittelee istuvaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä siitä, että tämä on pitänyt yhteyttä eduskuntaan ja valiokuntiin säännöllisesti. 

– Tämä on sellainen käytäntö jota esimerkiksi itse haluaisin jatkaa. Ja totta kai se, että minulla on todella pitkäaikainen historia politiikassa mukana olemisessa antaa perspektiivin viedä näitä asioita poliittisessa järjestelmässä eteenpäin.

 

”Kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla”

Essayah toteaa, että kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla sellaiseksi, mutta arvokeskustelussa presidentillä on hänestä joka tapauksessa merkittävä rooli.

Hänestä presidentin arvojohtajuuteen kuuluu etenkin tällä hetkellä jokaisen ihmisen ihmisarvon korostaminen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarien vahvistaminen. 

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä saa ääntään kuuluviin, jos ajatellaan vaikkapa vammaisia tai vanhuksia. 

– Meillä on myös kansallisia vähemmistöjä, kuten romanit ja saamelaiset, joiden ääni on vuosikymmenten aikana jäänyt Suomessa marginaaliin. 

 

”Lähden siitä, että sukupuolia on kaksi”

Essayahista suomalaisen yhteiskunnan arvopohja ja perusta perustuu kristinuskon ihmiskuvaan.

– Sillä tavalla niistä arvoista ja ehdoista itse ponnistaisin.

Viime hallituskaudella Essayah oli hallituksessa, joka vei läpi lain sukupuolen vahvistamisesta omalla ilmoituksella. Essayah ei itse tukenut lakia.

– Kyllä lähden siitä, että sukupuolia on kaksi. Ihmisillä voi olla kokemus omasta sukupuoli-identiteetistä, ja niitähän voi olla vaikka kuinka paljon. Siksi olen aina hämmästellyt tätä keskustelua, missä on mennyt nämä kaksi asiaa sekaisin, eli biologinen sukupuoli ja toisaalta se ihmisen kokemus.

 

Vahva rooli Natossa

Suomi on Essayahista aina tukenut kansainvälisiä, sääntöpohjaisia instituutioita, kuten EU:ta, ja hänestä Suomen Nato-profiilin vahvistaminen on seuraava iso ulkopoliittinen askel.

– Me olemme turvallisuuden tuottaja Naton sisällä. Osaamisemme liittyy ennen kaikkea tähän arktiseen alueeseen, ja toisaalta Itämeren alueeseen, ja tietysti Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa varmasti nämä asiat myös sitten korostuvat.

Essayahin mielestä Suomeen sopisi hyvin esimerkiksi Naton arktisen osaamisen keskus. Ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle hän ei sen sijaan näe järkevänä, eikä tällaista ole hänestä näköpiirissäkään.

Alkuperäinen uutinen on julkaistu MTV Uutisten sivuilla.

KD:n kädenjälki näkyy vahvana

Kirjoitettu kirjoittajana

Ahkera vaalityö ja taidollisesti sujuneet hallitusneuvottelut mahdollistivat sen, että Kristillisdemokraatit on historiansa kolmatta kertaa mukana hallituksessa vaikuttamassa isänmaan asioihin.


Tällä hallituspohjalla on paljon yhteistä, mutta neuvotteluissa oli myös kovia vääntöjä. Mikään puolue ei saanut kaikkia tavoitteitaan läpi ja siellä on puolueille emämieluisempia kompromisseja, mutta kaiken kaikkiaan KD:n kädenjälki näkyy vahvana hallitusohjelmassa.


Kristillisdemokraattien linjaukset näkyvät erityisesti perhepolitiikassa. Säästötalkoissa kotihoidontukeen ja lapsilisään ei kosketa –päinvastoin – lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan, yksityisen hoidontukea korotetaan ja pitkään ajamamme verotuksen
lapsivähennys toteutuu.

Koulutukseen tehdään merkittäviä satsauksia muun muassa perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Samoin kansanopistojen opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu – tämä auttaa erityisesti niitä, joille toiselle asteelle siirtymien on eri syistä
haasteellista. Oppimisen tukea vahvistetaan kaiken kaikkiaan ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.


Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan tuntuvalla veroporkkanalla eikä eläkkeisiin tai eläkeläisten asumistukeen kosketa. Vanhusten kotona asumista tuetaan ja omaishoitoa lähdetään laittamaan kuntoon laajalla ohjelmalla.


Sosiaaliturvaa uudistetaan KD:n kannustavan perusturvan mallin pohjalta. Tämä hallitus vihdoin vakinaistaa seurakuntien ja järjestöjen ruoka-aputoiminnan rahoituksen Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen. Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan ja investointiympäristöä parannetaan ja infraa laitetaan kuntoon, jotta koko maa pysyy mukana. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa mm. Savon radalle 50 miljoonan panostusta ja 5-tien Leppävirta-Kuopio
välille 140 miljoonan rahoitusta. Olemme puolueena olleet vuosia vahva maatalouden puolestapuhuja eduskunnassa, joten tuntuu hienolta, että juuri viljelyn ja varjelun ministeriö on vastuullamme.


Hallitusohjelmaa leimaa vahvasti suunnanmuutos. Rakennamme nyt Suomea, jossa uskalletaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, ja jossa pystytään turvaamaan laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Iisalmen sanomissa.

Kuppi nurin metsäkatoasetuksesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Brysselin hallintoapparaatista on vuosien varrella putkahdellut aina silloin tällöin mitä kummallisimpia esityksiä ihmeteltäväksi. Monesti ei ole tiennyt itkeäkö vai nauraa sille, mitä elämästä ja arjesta vieraantuneiden 40 000 EU-virkailijan koneisto on kulloinkin päättänyt keksiä. Harvoin kuitenkaan on noussut pintaan sellaisia kauhun sekaisia tunteita, joita metsäkatoasetus herättää.

Metsäkatoasetuksen ylevä tavoite on ehkäistä metsäkatoa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Asetus koskee kaakaota, kahvia, soijaa, kumia, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita. Viattomalta kuulostava asetus on meillä jo pysäyttänyt maatalouden rakennushankkeet, aiheuttanut epävarmuutta elintarviketeollisuudessa ja uhkaa viedä suuret määrät karjaa Honkajoelle eläinperäisenä ongelmajätteenä.

Kyllä, luit aivan oikein. Tilan tuotteet voivat joutua myyntikieltoon, jos nauta- ja lypsykarjatiloilla on kaadettu puita uusia rakennuksia varten vuoden 2020 jälkeen. Kas kun Euroopan metsäisimmän maan prosentin osuutta naudanlihan tuotannosta on syytä suitsia metsäkadon nimissä. Sen sijaan komissiota ei kiinnosta se, että kaksi kolmasosaa naudanlihasta tuotetaan maissa, joiden metsistä on jo ehditty hävittää yli 60 prosenttia.

Metsäkatoasetuksen vaikutus yltää myös metsämaiden laiduntamiseen, ainakin jos yksittäisiä puita ja pusikoita enemmän tulee hoitotoimenpiteitä tehtyä. EU-komissio on tässä ristiriidassa itsensä kanssa. Ensin kannustetaan monimuotoisuutta tukevaan perinnebiotooppien hoitoon laiduntamisella ja sen jälkeen näin laiduntavia nautoja ei ehkä hyväksytäkään markkinakelpoisiksi riippuen kuinka paljon kunnostusraivausta on tehty. Metsästä avoimeksi luonnonniityksi raivaaminen vuonna 2020 tekisi siis siellä tänään laiduntavasta karjasta markkinakelvotonta. En edes viitsi miettiä sitä, miten alueella raivonnut metsäpalo tulkittaisiin – tuskinpa tuottajan hyväksi ainakaan.

Asetus rikkoo tilallisen oikeusturvaa räikeästi ja on takautuvana perustuslain vastainen. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat olleet asiassa hitaasti liikkeellä, eikä epäselvää oikeustilaa ole pystytty selventämään. Ainut ohje on ollut laittaa rakennushankkeet jäihin epävarman tilanteen takia.

Esitys paljastaa EU:n järkyttävän kaksinaismoralismin. Metsien käyttöä pyritään kontrolloimaan ja rajoittamaan niissä maissa, joissa se hoidetaan parhaiten. Sen sijaan sademetsien rikollinen salakaataminen ei lopu sillä, että EU:ssa on tehty uusia määräyksiä.

Rajaamalla esitys vuoteen 2021 haitta siirretään niille unionin maille, joissa metsää on ylipäätään raivattavaksi. Kuten ennallistamisasetuksessa myös tässä Keski- ja Etelä-Euroopan kestämätön maan- ja metsänkäyttö halutaan kompensoida ja maksattaa vähiten metsäkatoa aiheuttaneiden Suomen ja Ruotsin avulla.

 

Kolumni on julkaistu alkuperäisesti Maaseudun Tulevaisuudessa.

Valmiina hallitusvastuuseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Vaalien tulos ei jättänyt sijaa arvailulle. Suomalaiset todella halusivat suunnan muutosta ja kaikki hallituspuolueet pääministeri Marinin SDP:tä lukuun ottamatta ottivat takkiinsa. Osa mediaa lankesi vielä täysin kritiikittä suurimpien puolueiden virittämään pääministeritaistoon yllyttäen vaalikansaa taktiseen äänestämiseen eikä omia arvoja vastaavan ehdokkaan löytymiseen. Ainakin SDP hyötyi asetelmasta imien happea hallituskumppaneilta, mutta myös meiltä livettiin jonkin verran Kokoomuksen ja Perussuomalaisten taakse.

Vaaliasetelmasta huolimatta oma kannatuksemme jatkoi kasvua näissäkin eduskuntavaaleissa.

Vaaliasetelmasta huolimatta oma kannatuksemme jatkoi kasvua näissäkin eduskuntavaaleissa. Tulos oli kautta aikain neljänneksi paras, ja viimeksi 16 vuotta sitten olemme olleet äänissä samalla tasolla. Olemme siis nyt vuoden 2019 ja 2023 vaaleissa palauttaneet puolueelle noin 30 000 ääntä, jotka tässä välissä ehtivät käydä muualla. Kuitenkaan näidenkään vaalien 10 000 uutta ääntä eivät riittäneet lisäpaikkoihin, mikä on aina harmitus, kun kasvua paikoissa tavoitellaan.

Kuitenkaan näidenkään vaalien 10 000 uutta ääntä eivät riittäneet lisäpaikkoihin, mikä on aina harmitus, kun kasvua paikoissa tavoitellaan.

Talous ja sen varassa olevien hyvinvointipalveluiden pelastaminen nousivat vaalien keskiöön eikä edellisen hallituksen velkainen perintö tee työstä helppoa. Myös esille nostamamme kriisinkestävyys, erityisesti huoli maataloudesta, noteerattiin. Oman kampanjamme teema ”Järjen ääni” ja sen ilme ja poliittiset nostot resonoivat hyvin käytyä vaalikeskustelua, ja siitä saimme paljon positiivista palautetta.

Tulevan hallituksen työlista on pitkä. Suomi on saatava kestävän talouskasvun uralle, jotta ihmiset saavat hoitoa ja hoivaa ajoissa, koulutus saadaan kuntoon, maapuolustuksesta ja infrasta huolehditaan – tässä vain muutama esimerkki.

Olemme KD:ssä korostaneet sitä, että olemme ratkaisukeskeinen ja yhteistyökykyinen puolue, ja siksi olemme valmiita tarvittaessa myös hallitusvastuuseen. Kuten hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin kootusti vastasimme: olemme valmiita osallistumaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin, kunhan hallituksen ohjelma on yhteensovitettavissa puolueemme arvojen ja tavoitteiden kanssa.

 

Alkuperäinen puheenjohtajan kolumni luettavissa KD lehden verkossa.

Valitse järjen ääni!

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Nykyreseptillä ei kyetä turvaamaan suomalaisten hyvinvointia ja pitämään heikoimman puolta. Voimakkaan velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu tällä rahalla huippukuntoon, mutta valitettavasti koulutustasomme heikkenee, sote-sektori on vakavasti aliresursoitu, ja liikenneinfran korjausvelka kasvaa. Ideologisia hankkeita on ajettu perusasioiden kustannuksella.

KD on sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. Vakaa ja kestävä julkinen talous on kansalaisten etu ja hyvinvointipalveluiden mahdollistaja. Seuraavan hallituksen on siis ryhdyttävä mittaviin toimenpiteisiin ja talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja työllisyyden- ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Työllisyysaste on saatava 80 prosenttiin ja investointiympäristö pidettävä vakaana. Työurien pidentäminen edellyttää panostuksia myös työhyvinvointiin.

Samaan aikaan kun joudumme varautumaan menokuriin, on välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta tärkeitä palveluja. Olemme viime aikoina kauhistelleet nuorten, jopa lasten väkivallan tekoja ja jengiytymistä. Turvattomuutta aiheuttavaa pahuutta ei voida kuitenkaan hillitä ainoastaan lakeja tiukentamalla tai poliisien määrää lisäämällä.

Lähimmäisen koskemattomuuden ja omaisuuden kunnioittaminen opitaan jo lapsena. Turvallisuus kasvaa perheissä. Perheet tarvitsevat tukea, ja vanhemmilla on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin laittaa lapsi päiväkotiin, jossa ei ole riittävästi henkilökuntaa.

Koulut ovat perheiden merkittävin kasvatuskumppani, ja sielläkin on perusasiat laitettava kuntoon. Ei voi olla niin, että
hankkeet ja byrokratia työllistävät opettajia, jolloin ei ole enää aikaa oppilaiden kohtaamiseen.

On aika ottaa käyttöön järjen ääni, kun ideologiset tuulet tuovat mukanaan vaikkapa sellaista viestiä, ettei velalla ole väliä, tai että päästöt vähenevät, kun siirrämme työpaikat, teollisuuden ja ruoantuotannon ulkomaille, tai että lainsäädännöllä voidaan ohittaa biologia. On suunnanmuutoksen aika!

Olisi rehellistä kertoa, että leikkaukset terveydenhuoltoon karsivat erityisesti maaseudun palveluita kovalla kädellä

Kirjoitettu kirjoittajana

Terveydenhuolto on ajautunut entistä pahempaan kriisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa rahoitusta ei hoidettu kuntoon ja uudistus toteutettiin hallinto edellä.

Korjattavaa on paljon. Seuraavan hallituksen on paikattava sote-uudistuksen valuvikoja niin, että kaikki saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja ajoissa, työntekijät ovat motivoituneita ja heillä on hyvä olla työssään.

KD on julkaissut oman esityksensä sote-järjestelmän ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin ongelmien korjaamiseksi eli ns. soten korjaussarjan. Taidamme olla puolueista edelleen ainut, joka on julkaissut oman esityksensä.

Joidenkin puolueiden pelkkien leikkauslistojen esittely sotesta ei vakuuta, ainakin olisi rehellisempää kertoa, että silloin palveluverkkoa karsitaan kovalla kädellä, ja arvatenkin harvemman asutuksen Suomesta.

Kristillisdemokraattien lääkkeet terveempään Suomeen ovat peruspalveluihin panostaminen, ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, nopea hoitoon pääsy ja riittävät henkilöstöresurssit. Hoitoa on saatava yhden luukun periaatteella niin, että asiakkaan tilannetta katsotaan kokonaisuutena. Potilastietojärjestelmien kehittäminen tukee näitä tavoitteita.

Hoitojonojen purkamiseksi ja tuleviin hoitotarpeisiin vastaamiseksi julkinen sektori tarvitsee rinnalleen toimivia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmän kautta parannetaan sote-palveluiden saatavuutta ja lyhennetään hoitojonoja; siksi järjestelmä on säilytettävä ja kehitettävä muun muassa maksukattoja yhdistämällä.

Nykyiset erilliset maksukatot lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkoille ovat paljon sairastaville kuormittavia ja byrokraattisia. Hoitosuhteissa on lisättävä jatkuvuutta ja pysyvyyttä, jotka tutkitusti parantavat hoidon laatua, pienentävät terveydenhuollon palvelutarvetta ja -kustannuksia sekä lisäävät potilastyytyväisyyttä. Omalääkäri tai omahoitajajärjestelmästä hyötyvät eniten ne, jotka tarvitsevat paljon sote-palveluita.

Tilanteet, joissa hoitosuosituksia yritetään täyttää riittämättömillä resursseilla, kuormittavat työntekijöitä kohtuuttomasti. Sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan on vastattava riittävillä resursseilla ja hyvällä johtamisella. Ala kärsii työn kroonisesta kuormittavuudesta. Lyhyen aikavälin ratkaisuna tarvitaan esimerkiksi veroporkkanoita eläkkeellä oleville hoitajille sekä riittävä määrä tukityöntekijöitä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

KD on esittänyt monilla hyvinvointialueilla ratkaisuksi myös päivityskoulutusta niille sote-alan koulutuksen saaneille, jotka ovat olleet muilla aloilla vaikkapa 10–15 vuotta, ja haluavat palata, mutta kynnys tuntuu korkealta.

Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta hyvä hoito ja tyytyväiset työtekijät voidaan varmistaa.

On sairasta säästää terveydestä

Kirjoitettu kirjoittajana

Terveydenhuolto on ajautunut entistä pahempaan kriisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa rahoitusta ei hoidettu kuntoon ja uudistus toteutettiin hallinto edellä. Korjattavaa on paljon. Seuraavan hallituksen on paikattava sote-uudistuksen valuvikoja niin, että kaikki saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja ajoissa, työntekijät ovat motivoituneita ja heillä on hyvä olla työssään. KD on julkaissut oman esityksensä sote-järjestelmän ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin ongelmien korjaamiseksi eli ns. soten korjaussarjan.

Kristillisdemokraattien lääkkeet terveempään Suomeen ovat peruspalveluihin panostaminen, ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, nopea hoitoon pääsy ja riittävät henkilöstöresurssit. Hoitoa on saatava yhden luukun periaatteella niin, että asiakkaan tilannetta katsotaan kokonaisuutena. Potilastietojärjestelmien kehittäminen tukee näitä tavoitteita. Hoitojonojen purkamiseksi ja tuleviin hoitotarpeisiin vastaamiseksi julkinen sektori tarvitsee rinnalleen toimivia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Yksityisen hoidon kela-korvausjärjestelmän kautta parannetaan sote-palveluiden saatavuutta ja lyhennetään hoitojonoja; siksi järjestelmä on säilytettävä ja kehitettävä muun muassa maksukattoja yhdistämällä. Nykyiset erilliset maksukatot lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkoille ovat paljon sairas-taville kuormittavia ja byrokraattisia.

Hoitosuhteissa on lisättävä jatkuvuutta ja pysyvyyttä, jotka tutkitusti parantavat hoidon laatua, pienentävät terveydenhuollon palvelutarvetta ja -kustannuksia sekä lisäävät potilastyytyväisyyttä. Omalääkäri tai oma-hoitajajärjestelmästä hyötyvät eniten ne, jotka tarvitsevat paljon sote-palveluita. Tilanteet, joissa hoitosuosituksia yritetään täyttää riittämättömillä resursseilla, kuormittavat työntekijöitä kohtuuttomasti.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan on vastattava riittävillä resursseilla ja hyvällä johtamisella. Ala kärsii työn kroonisesta kuormittavuudesta. Lyhyen aikavälin ratkaisuna tarvitaan esimerkiksi veroporkkanoita eläkkeellä oleville hoitajille sekä riittävä määrä tukityöntekijöitä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. KD on esittänyt monilla hyvinvointialueilla ratkaisuksi myös päivityskoulutusta niille sote-alan koulutuksen saaneille, jotka ovat olleet muilla aloilla vaikkapa 10–15 vuotta, ja haluavat palata, mutta kynnys tuntuu korkealta. Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta hyvä hoito ja tyytyväiset työtekijät voidaan varmistaa.

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen – Julkisen talouden kestävyysvaje on kroonistunut

Kirjoitettu kirjoittajana

Suomea on viime vuodet johdettu ajatuksella, että vaikeat päätökset voi jättää myöhemmäksi ja velkaa voi ottaa loputtomiin. Voimakkaan velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu tällä rahalla huippukuntoon, mutta valitettavasti koulutustasomme heikkenee, sote-sektori on vakavasti aliresursoitu, ja liikenneinfran korjausvelka kasvaa. Ideologisia hankkeita on ajettu perusasioiden kustannuksella. Vakavinta on kuitenkin julkisen talouden kestävyysvajeen kroonistuminen, mikä kaventaa seuraavien hallitusten liikkumatilan olemattomiin.

Nykyreseptillä ei kyetä turvaamaan suomalaisten hyvinvointia ja pitämään heikoimman puolta. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen järjenkäytön ja vastuullisuuden tielle. On palattava perusasioiden ja -arvojen äärelle. On kyse yrittäjyydestä ja työstä, hyvinvointipalveluista ja kasvusta, yhteisöllisyydestä ja toisistamme huolen pitämisestä.

Kristillisdemokraatit on sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. Vakaa ja kestävä julkinen talous on kansalaisten etu ja hyvinvointipalveluiden mahdollistaja. Seuraavan hallituksen on siis ryhdyttävä mittaviin toimenpiteisiin ja talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja työllisyyden- ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Taloutta on ensi vaalikaudella sopeutettava vuosittain 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhteen taittamiseksi ja rakenteellisen alijäämän umpeen kuromiseksi on tehtävä realistinen suunnitelma kahdelle seuraavalle hallituskaudelle. Avain on kuitenkin kasvussa – ja kasvun perusta puolestaan on työ ja toimeliaisuus. Työllisyysaste on saatava 80 prosenttiin ja investointiympäristö pidettävä vakaana. Työurien pidentäminen edellyttää panostuksia myös työhyvinvointiin.

Samaan aikaan kun joudumme varautumaan menokuriin, on välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta tärkeitä palveluja. Olemme viime aikoina kauhistelleet nuorten, jopa lasten väkivallan tekoja ja jengiytymistä. Turvattomuutta aiheuttavaa pahuutta ei voida kuitenkaan hillitä ainoastaan lakeja tiukentamalla tai poliisien määrää lisäämällä. Lähimmäisen koskemattomuuden ja omaisuuden kunnioittaminen opitaan jo lapsena. Turvallisuus kasvaa perheissä. Perheet tarvitsevat tukea, ja vanhemmilla on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin laittaa lapsi päiväkotiin, jossa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Koulut ovat perheiden merkittävin kasvatuskumppani, ja sielläkin on perusasiat laitettava kuntoon. Ei voi olla niin, että hankkeet ja byrokratia työllistävät opettajia, jolloin ei ole enää aikaa oppilaiden kohtaamiseen.

On aika ottaa käyttöön järjen ääni, kun ideologiset tuulet tuovat mukanaan vaikkapa sellaista viestiä, ettei velalla ole väliä, tai että päästöt vähenevät, kun siirrämme työpaikat, teollisuuden ja ruoantuotannon ulkomaille, tai että lainsäädännöllä voidaan ohittaa biologia. On suunnanmuutoksen aika!

Paluu arkeen

Kirjoitettu kirjoittajana

Loppiaisen jälkeen paluu arkeen on alkanut. Maatalouden kohdalla juhlaa ei tosin ole ollut missään vaiheessa, vaan mennyt vuosi oli yksi rankimmista. Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet enemmän kuin koskaan EU-jäsenyyden aikana. Energiakriisi kuormittaa tiloja raskaasti. Viimeisimpänä on iskenyt korkojen nousu ja pankkien kiristynyt luotonanto.

Tilanteen vakavuutta ei vaan tunnuta ymmärrettävän. Kotimaisen maatalouden jatkuvuus on huoltovarmuuden ytimessä ja hallituksen toimien pitäisi olla sen mukaiset. Valitettavasti toimet maatalouden pelastamiseksi ovat jääneet vähäisiksi. Viime kevään paljon uutisoidusta 300 miljoonan euron hätäpaketista merkittävä osa ei edistänyt ruoantuotantoa mitenkään, ja tulevan kevään kriisipaketti on jäänyt hallituksen riitelyn jalkoihin. Tiloja lopetetaan nyt kiihtyvään tahtiin.

Kuluttajille kaupassa ensimmäisenä ovat näkyneet kotimaisten vihannesten, kurkun ja tomaatin hinta- ja saatavuushaasteet. Moni kauppapuutarha kun on sulkenut toimintansa talveksi kokonaan. Tätä menoa loppuu kyllä useampi muukin kotimainen elintarvike lautaselta, eikä liene ilmastoteko rahdata niitä ulkomailta. Monenlaista hätätilaa on tässäkin maassa vaadittu julistettavan, mutta koska oikeasti herätään maatalouden hätätilaan.

Myöskään Euroopan unioni ei ole toimillaan edistänyt ruokaturvan parantumista. Yhteisen maatalouspolitiikan raameissa on lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Komissio tuntuu muutenkin olevan kuutamolla muuttuneesta energia- ja ruokaturvatilanteesta. Brysselin sääntelyapparaatti työntää esitystä toisensa perään, eikä huomioi olosuhteissa tapahtuneita muutoksia. On turha odottaa viljelijöiltä investointeja ilmastotoimiin, jos tila sinnittelee kannattavuuden rajoilla ja viljelijät itse ovat aivan lopussa. Elintarviketuotannon mahtimaa Hollanti on tästä varoittava esimerkki, kun tuhannet tilat ajautuvat konkursseihin kiristyvien ympäristölakien takia.

Ruoan saatavuus on vaarassa globaalisti ja vaikeuttaa etenkin maapallon köyhimpien elämää. Suomalaista ruokaa voidaan tarvita pian myös maamme rajojen ulkopuolella. Tässä tilanteessa niin kansallisten kuin kansainvälisten toimien keskeinen tavoite tulee olla ruuantuotannon jatkuvuus. Kristillisdemokraatit julkaisi viime syksynä 100 kohdan huoltovarmuuspaketin, jossa esitetään useita toimia maatalouden tilanteen parantamiseksi ja mm. tuottajan aseman parantamiseksi elintarvikeketjussa. Keinoja siis on, mutta löytyykö poliittista tahtoa niiden toteuttamiseen.

Jotain vastausta siihen saatiin ennen joulua KD:n johdolla käydyssä välikysymyskeskustelussa. Odotin, että maatalousministeri Kurvinen olisi tullut hädän hetkellä viljelijöiden rinnalle, mutta hallituksen vastauksessa kehuttiin vain omia aikaansaannoksia. Jäi sellainen olo kuin Tuntemattoman Sotilaan Lahtiselle: lyötiin viljelijälle sellaiset rätingit eteen, ettei teillä voi mikään hätä olla – surullista!

Hoitojonot purettava julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä

Kirjoitettu kirjoittajana

Pääministeri Marinin hallitus päätti omista ideologisista syistään leikata yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia. Tämä tapahtui vastoin hallituksen itsensä asettaman, asiaa selvittäneen parlamentaarisen työryhmän yksimielistä suositusta. Näin käytännössä nollattiin koko terveydenhuollon monikanavarahoitusta pohtineen työryhmän työ.

Yksityisen sektorin lääkärien määräämien tutkimusten ja hoitojen korvaukset päätettiin ajaa alas juuri silloin, kun yksityisen sektorin apua olisi eniten tarvittu hoitojonojen purkuun. Kela-korvaukset ovat poistumassa myös esimerkiksi yksityisistä fysioterapiakäynneistä, säde- ja sytostaattihoidoista sekä monista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamiskäynneistä. Samoin matkakustannusten korvaukset loppuvat, ellei yksityisen puolen hoito ole uusien kriteerien mukaisesti Kela-korvattava. Tämä aikana, kun matkustamisesta on tullut erityisen kallista.

Kela-korvattuja vastaanottokäyntejä on tehty noin kolme miljoonaa vuosittain. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, sillä korvaukset ovat toimineet kannustimena käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen.

Tilanteen tekee vielä absurdimmaksi se, että samaan aikaan hallitus on tuonut eduskunnalle EU-sääntelyyn perustuvan lain, joka mahdollistaa yksityisen puolen hoidon vastaan ottamisen ulkomailla Suomen valtion piikkiin. Yksityisestä lääkärikäynnistä saa Suomessa jatkossa kiinteän 8 euron korvauksen riippumatta siitä, mitä tutkimuksia käynnin yhteydessä otetaan. Ulkomailla korvataan kaikki kustannukset, kunhan summa ei ylitä hoidon kustannuksia Suomessa.

Tulevaisuudessa esimerkiksi Virosta voi hakea lääkäripalveluita ja niihin liittyviä tutkimuksia ja hoitoja, kun taas Suomessa korvataan vain vastaanoton 8 euroa. Jo nyt ennustetaan, että maksukykyisten terveysturismi ulkomaille kiihtyy ja Suomestakin perustettaisiin klinikoita maan rajojen ulkopuolelle. Tämä kehityskulku maksukykyisimpien hyväksi repisi väestöryhmien välisiä terveyseroja entisestään.

Kristillisdemokraatit on koko ajan esittänyt, että Kela-korvaukset palautettaisiin hallituksen uudistusta edeltävälle tasolle. Näin varmistettaisiin, että myös pieni- ja keskituloiset pystyvät hakemaan tarvitsemiaan yksityisen puolen erikoislääkärin tutkimuksia ja hoitoja Kela-korvattuina ihan kotimaasta. Olisimme jopa valmiita määräaikaiseen Kela-korvauksen korottamiseen, jotta koko maan ongelmana olevat hoitojonot saataisiin purettua, ja uudet hyvinvointialueet eivät heti lähtökuopissaan tukkeutuisi potilasruuhkista.