Uutiset

RSS

KD ei tue Kreikan kolmatta lainaohjelmaa

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n edustaja Suuressa valiokunnassa, kansanedustaja Sari Essayah teki kokouksessa Kreikan kolmatta tukipakettia vastustavan lausumaehdotuksen, joka ei kuitenkaan saanut kannatusta muiden puolueiden edustajilta.

Kristillisdemokraatit vastustivat Kreikan kolmatta tukipakettia, koska esitetyt velkakestävyysarviot herättävät vakavia huolia Kreikan todellisesta kyvystä selviytyä korkeasta velkatasostaan ja bruttorahoitustarpeistaan. Tämä on myös syy, miksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole katsonut voivansa osallistua ohjelmaan, vaan on julkisuudessa esittänyt tarvetta lisävelkahelpotuksiin, jopa lainojen leikkauksiin.

– Velkakestävyysarviot lisäävät painetta ensimmäisen ja toisen lainaohjelman nykyisten ehtojen lisähuojennuksiin, joihin Suomen hallituksen kannassakin varaudutaan uuden ohjelman ensimmäisen väliarvion hyväksymisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa myös Suomen riskit kasvavat, mikä voi johtaa myös Suomen vastuiden kasvamiseen, mihin hallituskin näyttää jo ikävä kyllä varautuvan, Essayah toteaa.

KD:n mielestä Suomen tulee vastustaa myös Kreikan ensimmäisen ja toisen lainaohjelman velkojen nimellisarvon leikkaamista, koska muutoin Suomi vaarantaa omat vakuusjärjestelyt.

Essayah´n mielestä tällaisessa tilanteessa olisi tullut edetä aiemmin KD:n esittämän mallin mukaisesti eli vapauttaa IMF:n voimassa ollut 17 mrd. euron lainaohjelma euromaiden maksamien Kreikalle kuuluvien SMP-tuottojen avulla. Tällöin olisi saatu tarvittava lisäaika tarkastella Kreikan uudistusten toteutumista.

Essayah Rautalammilla: Kotimaiselle tuotannolle tukea eläinsuojelukriteerillä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja Sari Essayah esitti kotimaisen elintarviketuotannon tukemista ottamalla eläinsuojelukriteeri mukaan valmisteilla olevaan hankintalain uudistukseen puhuessaan perjantaina Savo-Karjalan KD -piirien rantakalaillassa Rautalammilla.

– Suomalaiset tuottajat ja elintarviketuotanto ovat olleet kohtuuttoman tilanteen edessä kustannuspaineiden ja EU-pakotteiden heijastuessa markkinatilanteeseen. Samanaikaisesti kunnat ja monet muut julkisia hankintoja tekevät tahot ovat puutteellisesti valmisteltujen kilpailutusten kautta päätyneet ostamaan halvimman hinnan kriteerillä heikkolaatuisia ulkomaisia elintarvikkeita paikalliset maataloustuottajat sivuuttaen. Syksyllä eduskuntaan saapuvan hankintalain uudistuksen yhteydessä tähän on saatava muutos, linjasi Essayah.

– Mallia voidaan hakea vaikkapa Ruotsista, jossa sikäläisten tuottajien kritiikki kuntien ulkomaisia tuotteita suosivalle linjalle johti lain muutokseen. Pelkkä kotimaisuus ei sinällään ole sallittu kriteeri julkisissa hankinnoissa, joten uusi lakiehdotus antaa viranomaisille vahvan suosituksen hankkia vain tuotteita, jotka on tuotettu Ruotsin eläinsuojelulakia noudattaen. Ruotsin maataloustuottajien järjestö LRF ja ruotsalaisen lihan puolesta puhuva Svensk kött -järjestö ovat uudistukseen tyytyväisiä, kertoi Essayah.
– Pohjoismaisilta tuottajilta vaaditaan tiukkaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaavaa eläinsuojelulainsäädännön noudattamista. Julkisissa hankinnoissa tälle ei kuitenkaan ole annettu minkäänlaista painoarvoa, mikä on tosi kummallista. Hankintalain uudistus on yksi eniten kansalaisten arkeen vaikuttavista hankkeista ja viimeksi siitä säädettiin direktiiviä kireämpi. Jätetään nyt mallioppilasleikit ja hyödynnetään joustot mm. kokonaisedullisuudesta, sosiaalisista ja elinkaarikustannuskriteereistä täysimääräisesti, summasi Essayah.

Essayah: Suomen hallitus tukee neuvottelujen aloittamista ohjelmasta, johon Kreikka ei sitoudu ja IMF ei usko

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Suomen hallitus tukee neuvottelujen aloittamista ohjelmasta, johon Kreikka ei sitoudu ja IMF ei usko

Kansanedustaja Sari Essayah kritisoi Suomen hallituksen tuoretta linjaa sitoutua EVM -rahoitusohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi.

Eduskunnan Suuri valiokunta käsitteli hallituksen kantaa ns. Kreikka III:n ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi, joka tarkoittaa julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan yli 80 mrd:n uutta tukipakettia seuraavan kolmen vuoden ajalle. Essayah esitti kokouksessa lausumaa, jolla Suomen hallitus velvoitetaan vastustamaan rahoitusohjelman neuvotteluiden aloittamista, estämään entisten lainojen leikkaukset ja esittämään vaihtoehdon IMF:n lainaohjelman jatkamiseksi.

– Pääministeri Tsipras on viimeksi eilen ilmoittanut, ettei hän usko tuen ehtona olevaan talousuudistusohjelmaan, ja se saatiinkin läpi parlamentissa opposition turvin, eli maan ns. poliittinen riski on vielä kasvanut aiemmasta. Jos Kreikkaa tässä tilanteessa edelleen lainoitetaan ja taustalla ovat vahvat spekulaatiot myös lainojen uudelleen järjestelystä sekä velkaleikkauksista, se ruokkii moraalikatoa koko euro- ja EU-alueella. Lisäksi on huomattava, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on esittänyt vahvoja epäilyjä ohjelman uskottavuudesta ja esittänyt joko Kreikan velkojen leikkauksia ja velkaohjelmien venyttämistä entisestään.

– Tällaisessa tilanteessa myös Suomen riskit kasvavat, mikä voi johtaa myös Suomen vastuiden kasvamiseen, mikäli EVM:n nykyinen kapasiteetti ei riitä kasvaneen lainanannon ja/tai tappioiden takia. Kristillisdemokraatit olisivat olleet valmiit saattamaan alkuperäisen ERVV – lainaohjelman viimeisen erän sovitun mukaisesti päätökseen, mutta tällaista teatteria emme voi tukea, Essayah toteaa.

Essayah muistuttaa, että IMF:n spekulaatiot ovat nostaneet velkaleikkaukset myös keskusteluun, ja Suomen hallituksen linja ”suhtautua varauksellisesti” nykyisten lainaohjelmien uudelleenjärjestelyihin on aivan liian löysä.

– Suomen tulee vastustaa Kreikan ensimmäisen ja toisen lainaohjelman velkojen nimellisarvon leikkaamista, koska muutoin Suomi vaarantaa omat vakuusjärjestelyt, Essayah toteaa.

Euroerolle myös vaihtoehto

Ainoana vaihtoehtona lisälainoitukselle on esitetty Kreikan euroeroa eli ns. grexitiä, ja perusteluina Kreikka III:lle on juuri nähty euroeroon liittyvä epävarmuus ja kustannukset koko euroalueelle. Essayah´n mielestä asiassa voidaan kuitenkin edetä toisin.

– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 17 mrd. lainaohjelma on edelleen voimassa, mutta sitä ei ole voitu jatkaa, koska Kreikka laiminlöi kesäkuussa erääntyneen 1,6 mrd. lyhennyksen. Euromaat maksoivat kuitenkin vuonna 2014 yhteensä noin 1,8 mrd. euroa Kreikalle kuuluvia SMP-tuottoja EVM:n hallinnassa olevalle tilille, joita ei kuitenkaan ole maksettu Kreikalle.  Tällä rahalla voitaisiin vapauttaa IMF:n lainaohjelma ja välttää välitön rahoituskriisi, samoin muut kertyneet SMP/ANFA -tuottojen palautukset n. 7 mrd. euroa olisi käytettävissä akuutin kriisin hoitamiseen. Näin saataisiin samalla lisäaikaa tarkastella, onko Kreikan hallitus uudistuksissaan tälläkään kertaa tosissaan. Lisäksi on tiedossa komission esitys EU-budjetista rakenne- ja maatalousrahastoista ohjattavista 35 mrd:n euron suunnitelmista sekä 7 mrd:n ERVM –tuesta.   Jatkoprosessissa voidaan tarkastella eri etenemisvaihtoehtoja. Kreikalle on mahdollistettava myös eroaminen euroalueesta, ehdottaa Essayah.

Kristillisdemokraateilta ei tukea Kreikan rahoitustukiohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi

Kirjoitettu kirjoittajana
Kristillisdemokraateilta ei tukea Kreikan rahoitustukiohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi

Kansanedustaja Sari Essayah´n mielestä Suomen ei tule tukea päätöstä Kreikan EVM -rahoitusohjelman neuvottelujen aloittamiseksi. Suuri valiokunta käsitteli viikonloppuna hallituksen kantaa ns. Kreikka III:n ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi, joka tarkoittaa julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan jopa yli 80 mrd:n uutta tukipakettia seuraavan kolmen vuoden ajalle. Essayah esitti kokouksessa lausumaa, jolla Suomen hallitus velvoitetaan euromaiden päämiesten kokouksessa vastustamaan rahoitusohjelman neuvotteluiden aloittamista ja esittämään vaihtoehdon IMF:n lainaohjelman jatkamiseksi.

– Kreikan hallituksen kesäkuiset toimenpiteet ERVV -lainaohjelman ehdoista irtaantumisessa ja rahoitustuen vastineeksi sovittujen toimien laiminlyönti heikensivät entisestään maan tilannetta. Kansanäänestyksen järjestäminen lainaehdoista, ja sitten suurin piirtein saman ohjelman hyväksyminen viikkoa myöhemmin parlamentissa on ollut surullinen – ja ikävä kyllä kallis – näytelmä vailla vertaa, Essayah toteaa.

– Tämä kaikki osoittaa, että Kreikan hallituksen halu ja kyky toteuttaa talousuudistuksia ja selvitä veloistaan on kyseenalainen. Jos Kreikkaa tässä tilanteessa edelleen lainoitetaan ja taustalla ovat spekulaatiot myös lainojen uudelleen järjestelystä, se ruokkii moraalikatoa koko euro- ja EU-alueella. Kristillisdemokraatit olisivat olleet valmiit saattamaan alkuperäisen ERVV – lainaohjelman viimeisen erän sovitun mukaisesti päätökseen, mutta tällaista teatteria emme voi tukea, linjaa Essayah.
– Tällaisessa tilanteessa myös Suomen riskit kasvavat, mikä voi johtaa myös Suomen vastuiden kasvamiseen, mikäli EVM:n nykyinen kapasiteetti ei riitä kasvaneen lainanannon ja/tai tappioiden takia. Erityisen huolestuneita tulisi olla pääministeri Tsiprasin puheista parlamentissa, joissa hän viittasi lainojen uudelleenjärjestelyyn, jolle myös Ranskan presidentti Hollande on näyttänyt myötämielisyyttä.

Euroerolle myös vaihtoehto

Ainoana vaihtoehtona lisälainoitukselle on esitetty Kreikan euroeroa eli ns. grexitiä, ja perusteluina Kreikka III:lle on juuri nähty euroeroon liittyvä epävarmuus ja kustannukset koko euroalueelle. Essayah mielestä asiassa voidaan kuitenkin edetä toisin.

– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 17 mrd. lainaohjelma on edelleen voimassa, mutta sitä ei ole voitu jatkaa, koska Kreikka laiminlöi kesäkuussa erääntyneen 1,6 mrd. lyhennyksen. Euromaat maksoivat kuitenkin vuonna 2014 yhteensä noin 1,8 mrd. euroa Kreikalle kuuluvia SMP-tuottoja EVM:n hallinnassa olevalle tilille, joita ei kuitenkaan ole maksettu Kreikalle.  Tällä rahalla voitaisiin vapauttaa IMF:n lainaohjelma ja välttää välitön rahoituskriisi, samoin muut kertyneet SMP/ANFA -tuottojen palautukset n. 7 mrd. euroa olisi käytettävissä akuutin kriisin hoitamiseen. Näin saataisiin samalla lisäaikaa tarkastella, onko Kreikan hallitus uudistuksissaan tälläkään kertaa tosissaan. Jatkoprosessissa voidaan sitten tarkastella eri etenemisvaihtoehtoja, ehdottaa Essayah.

Essayah: Uusi omaishoitolaki on välttämätön

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n Savo-Karjalan Naispiirin vuosikokouksessa Siilinjärvellä puhunut kansanedustaja Sari Essayah (kd) lähetti terveisiä omaishoitolain uudistuksen tarpeesta hallitusneuvottelijoille Smolnaan.

– Nykyisen omaishoitolain toteutus on kuntien vastuulla ja riippuvainen kuntien taloudellisesta tilanteesta. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan eri puolella Suomea, koska myöntämiskriteereissä on suuria eroja kuntien välillä eikä omaishoitoon ole aina varattu riittäviä määrärahoja. Tuki ja palvelut vaihtelevat ja kunnat saattavat muuttaa sopimuksia yksipuolisesti, selvitti Essayah.

– Uuden lain valmistelu tulisi aloittaa omaishoidon kehittämistyöryhmän mietinnön pohjalta. Siinä sopimusomaishoidosta säädettäisiin koko maahan yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja palkkioluokat. Hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan maksettaisiin 500, 700 ja 1100 euron palkkiot, joista alimpaan palkkioluokkaan kuuluisi kaksi vapaapäivää ja kahteen ylimpään kolme vapaapäivää kuukaudessa. Järjestämis- ja rahoittamismalleista Kela-malli on selkeästi ns. vahvennettua kuntamallia parempi, ja sen taakse on asettunut myös Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Omaishoitolain uudistaminen on nyt aivan välttämätöntä samassa yhteydessä kun haetaan ratkaisuja koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen eli ns. sote –malliin, totesi Essayah.

Essayah: Vanhempainvakuutus yhteiskuntasopimuksen uudistuksiin

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Vanhempainvakuutus yhteiskuntasopimuksen uudistuksiin

Kansanedustaja Sari Essayah esittää vanhemmuuden kustannusten jakamista nykyistä oikeudenmukaisemmin valmisteilla olevan yhteiskuntasopimuksen uudistuksiin. Essayah puhui  vappuna Leppävirran ja Kuopion toreilla Pohjois-Savossa.

– Toivon, että hallitusohjelman rakentumisen kanssa rinnan työstettävä työmarkkinaosapuolten yhteiskuntasopimus nostaisi vanhemmuuden kustannusten paremman jakamisen uudistustensa keskiöön. Naisvaltaisten alojen pienyrityksille kuten kampaamoille ja hoivayrityksille nykytilanne on kasvun ja työllistämisen este.
– Kannattaisiko tässä mallia käydä katsomassa Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken, Essayah kyseli.

Essayah´n mielestä työmarkkinaosapuolten tasa-arvopuheet kuulostavat falskilta, jos tätä vanhemmuuden kustannusten tasaamista ei oteta tosissaan ja hyväksytään naisten tosiasiallinen syrjintä työmarkkinoilla.
– Perhevapaiden pakkojakaminen, jonka Kristillisdemokraatit sai hallituksessa torjuttua, oli onneton yritys yrittää heittää suuri yhteiskunnallinen epäkohta perheiden kontolle. Pelkällä isävapaiden kehittämisellä laajempi rakenteellinen ongelma ei oikea. Kristillisdemokraattien mielestä perheiden valinnanvapaus kotihoidon tuen käyttämisessä tulee edelleen säilyttää, ja tutkia esimerkiksi juuri vanhempainvakuutusmallia kustannusten jaossa, Essayah totesi.

KD:lle nuorisovaaleista 6,5 prosenttia äänistä ja 11 kansanedustajaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuopiolainen lääkäri ja pastori Björn Cederberg on nuorisovaalien KD-äänikunigas peräti 351 äänellä. Hänen mukanaan menisi Savo-Karjalasta eduskuntaan myös Sari Essayah ja nuori varkautelainen Jussi Mikkonen.
Kuopiolainen lääkäri Björn Cederberg on nuorisovaalien KD-ääniharava 351 äänellä.

Kristillisdemokraatit kasvattaisivat kannatustaan ja kansanedustajapaikkojaan reilusti nykyisestä, mikäli suomalaisilta nuorilta kysyttäisiin asiaa. KD sai 6,49 prosenttia nuorten äänistä ja 11 kansanedustajapaikkaa. Esimerkiksi Savo-Karjalasta läpi menisi peräti kolme Kristillisdemokraattia, KD:n ääniharavaksi 351 äänellä noussut kuopiolainen lääkäri Björn Cederberg ja Sari Essayah sekä heidän vanavedessään nuori varkautelainen Jussi Mikkonen.

Hämeessä KD:n kannatus nousi peräti 16,21 prosenttiin. Päivi Räsänen otti odotetusti äänikuningattaren tittelin haltuunsa 349 äänellä. Räsänen vetäisi eduskuntaan myös seuraavaksi eniten ääniä keränneen hämeenlinnalaisen vanginvartijan ja päihdetyöntekijän Kylli Kylliäisen ja kolmanneksi eniten ääniä saaneen Räsäsen erityisavustajan Sonja Falkin.

Toiseksi paras KD-piiri on Cederbergin ja Essayah’n tähdittämä Savo-Karjala, jossa KD:n kannatus on tukevat 15,1 prosenttia. Myös Pirkanmaalla KD:n kannatus kohosi huimasti korkeammaksi kuin aikuisten äänioikeutettujen vaaleissa eli 11 prosenttiin. Pirkanmaalla nuorten suosikki kansanedustajaksi on Kangasalan Jorma ”Jommu” Jussila. Hänen seurakseen Arkadianmäelle nuoret äänestivät rokkipappi Tarvo Laakson.

Yhdeksännen kerran järjestetyt Nuorisovaalit keräsivät uurnille yhteensä 59 403 nuorta. Alle 18-vuotiaat nuoret äänestivät 630 oppilaitoksessa ympäri Suomen. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry järjestää vaalit yhdessä koulujen kanssa.

KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa jatkuu

Kirjoitettu kirjoittajana
KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa jatkuu

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaat vierailevat kampanjan aikana kaikilla paikkakunnilla Pohjois-Savossa.
– Eniten ihmisiä kiinnostavat sote-asiat, toisen asteen koulutus ja nuorten työllistyminen sekä näin kelirikkoaikana alemman tieverkoston kunto, kertoo vaalitoreilla tiiviisti kulkenut Sari Essayah.
– Kristillisdemokraattien joukossa on innostunut tunnelma ja ehdokkaat ovat olleet erittäin aktiivisesti vaalityössä. Uskomme hyvään lopputulokseen.

Ohessa tietoa tulevista  tilaisuuksista:

keskiviikkona 25.3.
klo 9-10.30 Suonenjoki, tori
klo 11-12 Rautalampi, S-market
klo 13-14 Vesanto, S-market
klo 14.30-15.30 Tervo, K-extra
klo 16-17 Karttula, S-market
Paikalla Sari Essayah, Björn Cederberg, Kirsti Kivinen, Markku Kujanpää, Juhani Laurinkari ja Sami Räsänen

torstaina 26.3.
klo 10.30-12 Rautavaara, Siwa. Paikalla Sari Essayah, Markku Kujanpää, Juhani Laurinkari, Kirsti Kivinen ja Henry Määttä.
klo 13-14 Sonkajärvi, Pysäkki, Rutakontie 24
klo 15.30-17 Vieremä, Yrittäjäntalon tori ja klo 18 koulukeskuksen paneeli (Sari)
Paikalla Sari Essayah, Björn Cederberg, Kirsti Kivinen, Markku Kujanpää, Arto Kukkonen ja Juhani Laurinkari

perjantaina 27.3. Kuopiossa
klo 9–10.30 Puijonlaakso, ostoskeskus
klo 11.00–12.00 Neulamäki
klo 12.30–14.00 Kauppatori
klo 15.00–16.30 Petonen, ostoskeskus
Mukana Sari Essayah, Björn Cederberg, Tuomo Keinänen ja Juhani Laurinkari

lauantaina 28.3.
klo 9-10.30 Maaninka, K-market Hoppari
klo 11-12.30 Siilinjärvi, Halpa-Halli
Mukana Sari Essayah, Björn Cederberg, Tuomo Keinänen, Kirsti Kivinen, Markku Kujanpää ja Juhani Laurinkari

sunnuntaina 29.3.
klo 14 Lapinlahti-sali, vaalijuhla
Puhujana Sari Essayah, musiikkia

keskiviikkona 1.4.
klo 9-10 Keitele, Kahvila Patakatti, Asematie 4
klo 11-12.30 Pielavesi, tori
klo 14-16.30 Iisalmi, Citymarket
klo 17 Iisalmen yrittäjien paneeli, Luma-keskus (Sari)
Mukana Sari Essayah, Arto Kukkonen, Juhani Laurinkari ja Milka Taivassalo

torstaina 2.4.
klo 9–13 Kiuruveden markkinoilla
Mukana Sari Essayah (klo 12–13), Milka Taivassalo, Arto Kukkonen ja Juhani Laurinkari

Tervetuloa mukaan kampanjatilaisuuksiin haastattelemaan ehdokkaita.

Kristillisdemokraateilla on Savo-Karjalan vaalipiirissä  16 eduskuntavaaliehdokasta asetettuna. Lisätietoja ehdokkaista löytyy puolueen nettisivuilta vaalit.kd.fi/2015/#savo-karjalan-vaalipiiri

 

 

KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa starttaa Varkauden markkinoilta

Kirjoitettu kirjoittajana
KD-ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa starttaa Varkauden markkinoilta

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaat vierailevat kampanjan aikana kaikilla paikkakunnilla Pohjois-Savossa. KD-ehdokkaiden suuri yhteiskiertue alkaa tiistaina Varkaudesta. Keskiviikkona ollaan Varkauden ohella myös Leppävirralla. Perjantaina vuorossa ovat Nilsiä, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi. Iisalmen markkinoilla ollaan mukana kahtena päivänä, lauantaina myös Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä.

Ehdokkaiden yhteiskiertue Pohjois-Savossa jatkuu 14.3. Kuopiosta. Siinä välissä kampanjoidaan Pohjois-Karjalan puolella.

– Meillä KD:n ehdokkailla on koripallotermein ilmaistuna ”koko kentän prässi päällä”. Haluamme kertoa äänestäjille, että ääni meille tarkoittaa tukea turvalliselle lapsuudelle, perheiden asemalle, ikäihmisten arvostukselle, kestäville arvoille ja vastuulliselle talous- ja työllisyyspolitiikalle. Suomi tarvitsee rohkeutta rakentaa tulevaisuutta, sanoo Kristillisdemokraattien ehdokasjoukon kärkinimi Sari Essayah.

Kristillisdemokraateilla on Savo-Karjalan vaalipiirissä nyt kaikki 16 eduskuntavaaliehdokasta asetettuna. Viikonloppuna nimettiin opintosihteeri Jarmo Pippola Joensuusta. Pippola on toiminut aikaisemmin mm. KD:n kaupunginvaltuutettuna Joensuussa. Aikaisemmin ehdokkaiksi on nimetty työterveyslääkäri ja pastori Björn Cederberg Kuopiosta, KTM Sari Essayah Lapinlahdelta, tohtori Tuomo Keinänen Kuopiosta, perushoitaja Kirsti Kivinen Suonenjoelta, kirvesmies Teuvo Koljonen Joensuusta, IT-insinööri ja kaupunginvaltuutettu Markku Kujanpää Varkaudesta, vakuutusasiamies ja yrittäjä Arto Kukkonen Pielavedeltä, sairaanhoitaja Päivi Kähkönen Juuasta, sosiaalipolitiikan professori ja teologi Juhani Laurinkari Kuopiosta, opiskelija Jussi Mikkonen Varkaudesta, yrittäjä Henry Määttä Nurmeksesta, yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Sami Räsänen Rautalammilta, sosiaalialan ohjaaja ja kunnanvaltuutettu Maija Silvennoinen Liperistä, erikoissairaanhoitaja-kätilö ja yrittäjä Sirpa Suikkanen Kiteeltä sekä KD-nuorten pääsihteeri ja AMK-agrologi Milka Taivassalo Nurmijärveltä.

Essayah osallistuu rukousaamiaiselle Washingtonissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustajaehdokas, ex-meppi Sari Essayah osallistuu 5.2. Yhdysvaltain kongressin järjestämälle rukousaamiaiselle Washingtonissa. Tilaisuudessa puhuu mm. USA:n presidentti Barack Obama.

Tähän vuosittain järjestettävään tapahtumaan ja sen oheistilaisuuksiin kokoontuu laaja joukko USA:n poliittista ja liike-elämän johtoa sekä kutsuttuja kansainvälisiä vieraita ympäri maailmaa. Essayah toimi meppinä ollessaan Euroopan Parlamentin rukousaamiaisen kokoonkutsujissa ja rukousryhmän toisena vetäjänä v. 2014 aikana.

Tilaisuuteen on kutsuttu Suomesta myös mm. kansanedustajat Peter Östman (kd) ja Mika Niikko (ps), ex-meppi Eija-Riitta Korhola (kok) sekä Suomen Kansallisen Rukousaamiaisen vastuuhenkilöt Kristiina Drotár  ja Antero Laukkanen Espoosta.