Europarlamentaarikko Sari Essayah’n (KD, EPP) mukaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen uskottavuus on heikentymässä komission ristiriitaisten viestien vuoksi.

”Vastikään hyväksyttiin kiristykset kasvu- ja vakaussopimukseen ns. sixpack-lainsäädännössä, mutta nyt komissio maakohtaisissa suosituksissaan antaa isoille jäsenmaille Ranskalle, Espanjalle ja Hollannille luvan rikkoa sovittua 3 % budjettialijäämän rajaa vielä vuoden tai kaksi.”

Essayah muistuttaa, että nykyisen talouskriisin lähtölaukaus annettiin vuosina 2003-2004, kun Ranskalle ja Saksalle annettiin lupa ylittää budjettialijäämän 3 % raja. Sen jälkeen muissakin maissa tulkittiin, ettei kasvu- ja vakaussopimus olekaan sitova.

”Mielestäni isoille jäsenmaille ei pidä antaa erivapauksia yhdessä sovituista säädöksistä. On vaarallista viedä uskottavuutta kasvu- ja vakaussopimukselta. Vastikään on sovittu esimerkiksi siitä, että 20 vuoden aikana jäsenmaat alentavat velkaisuustasonsa 60 prosenttiin bkt:sta.”

”Tähän ei päästä, jos livetään ylivelkaantumisen sallivaan suuntaan, kun muutoinkin tavoitteen saavuttamiseen tarvittaisiin erittäin nopeaa talouskasvua. Herää kysymys, onko säädöstä alun perinkään ollut tarkoitus noudattaa, vai onko se laadittu vain lisäämään uskottavuutta. Nykyinen kenties pitkäänkin jatkuva hidas kasvu tarkoittaa, että budjettien tulee olla vähintään tasapainossa tai ylijäämäisiä, jotta velan ottamisen sijaan sitä voidaan alkaa lyhentää”, Sari Essayah toteaa.

Ranskan johto on viitannut kintaalla komission Ranskalle antamille maakohtaisille suosituksille. Suomessa sen sijaan suhtaudutaan vakavasti maakohtaisiin suosituksiin, joilla pyritään ohjaamaan jäsenmaiden päätöksentekoa.

”Komissio suositti Suomelle teollisuuden monipuolistamista vähemmän energiaa kuluttaville sektoreille. Mielestäni ei ole syytä luopua energiaintensiivisestä teollisuudesta tai vähentää sen osuutta, koska meillä energiaa hyödynnetään tehokkaammin kuin muualla maailmassa. Teollisuuden monipuolistaminen voi tapahtua energiatehokkuutta vaalien, oli se energiaintensiivistä tai ei”, kommentoi Sari Essayah Suomen maakohtaisia suosituksia.

 

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan ja EU:n neuvoston kannat ruoka-avun jatkosta ovat nyt pahasti levällään.

– Riittävä määrävähemmistö neuvostossa on löytynyt kaatamaan koko esityksen. Nyt tarvitaan kompromissihalukkuutta ja realismia. Muutoin koko EU:n ruoka-avun jatko vaarantuu, totesi europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP).

– Europarlamentissa eli hetken kompromissi ohjelman vapaaehtoisuudesta jäsenmaille, mutta se kaatui maanantai-iltana valiokunnan äänestyksessä. Lisäksi enemmistö halusi palauttaa avun 4,5 mrd:n tasolle, mutta jättäisi jäsenmaiden päätettäväksi ruuan ja/tai tavara-avun valinnan, Essayah kertoi.

EU:n nykymuotoinen ruoka-apu lakkaa vuoden vaihteessa, ja tilalle on tulossa komission esittämä uusi vähävaraisimpien rahasto. Muutos oli pakko tehdä, sillä EU-tuomioistuin määräsi, että entisen muotoinen apu oli mahdollista jakaa vain interventiovarastoihin kerätyistä maataloustuotteiden ylijäämistä. Varastojen ollessa tyhjillään ulkopuolisia ostoja ei sallittu.

EU-komissio esitti pakkoraossa kehyskaudelle 2,5 mrd:n vähävaraisimmille suunnattua rahastoa, josta elintarvikkeiden lisäksi jaettaisiin muutakin tavara-apua. Neuvostossa esitys tyrmättiin 9 jäsenmaan toimesta, mikä estävänä määrävähemmistönä riittää kaatamaan koko hankkeen. Nämä maat kuten Saksa ja Ruotsi eivät ole tähänkään mennessä apua jakaneet. Suomi on valmis jatkamaan, mutta haluaa rajoittaa avun elintarvikkeisiin.

 ”Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta meni veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien torjuntaesityksissään komissiota pitemmälle”, totesi europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) eduskunnan ja valtiovarainministeriön seminaarissa tänään.

Essayah kertoi kansainväliselle seminaariväelle EU-parlamentin talousvaliokunnan viime viikon päätöksistä paneelissa, johon osallistuivat komissaari Algirdas Semeta, OECD:n veroasioiden johtaja Pascal Saint-Amans, Tshekin veroministeri Ladislav Mincic ja Norjan valtiovarainministeri Roger Schjerva.

”Veroasiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, mutta verorikosten ylittäessä maiden rajat tarvitaan lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä. Valiokuntamme mielestä kunkin jäsenmaan veroviranomaisille tulee antaa riittävästi resursseja, jotta ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään”, kertoi Essayah.

”Ajamme tiukempia seuraamuksia, eli jäsenmaiden viranomaisten tulisi ottaa pois toimiluvat finanssilaitoksilta, jotka avustavat veropetoksissa. Yrityksiltä, jotka rikkovat verolakeja, tulisi evätä valtionavut ja kieltää osallistuminen julkisiin hankintoihin, tiivisti Sari Essayah.

Rahanpesun vastaista direktiiviä olisi täydennettävä julkisilla valtiollisilla rekistereillä yritysten ja säätiöiden todellisesta omistuspohjasta.

”Valiokuntamme mielestä ylikansallisten yhtiöiden tulisi raportoida siitä, millaista taloudellista toimintaa niillä on ollut ja kuinka paljon veroja ne ovat maksaneet kussakin maassa, jossa ne toimivat, mukaan lukien veroparatiisit.”

Talousvaliokunta vaatii komissiota määrittelemään uudelleen, mikä maa on nk. veroparatiisi. Mustalle listalle joutuneisiin maihin olisi kohdennettava yhtenäisiä kansainvälisiä painostustoimia.

”Me Euroopan parlamentin jäsenet tuemme vahvasti komission ja OECD:n esityksiä toimista veropetoksia, verojen pakoilua, aggressiivista verosuunnittelua ja veroparatiiseja vastaan. Pallo on nyt jäsenmailla näiden toimien täytäntöön panemisessa”, haastoi Sari Essayah.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, epp) on tyytyväinen siihen, että uskonnonvapaus Turkissa nousi vahvasti esiin parlamentin raportissa Turkin edistymisestä EU:n lähentymisvaatimusten täyttämisessä.
– Parlamentti hyväksyi esitykseni siitä, että uskonnollisten yhteisöiltä takavarikoidut kiinteistöt tulisi palauttaa, Halkin ortodoksinen pappisseminaari avata ja poistaa rajoitukset pappien koulutukselta, nimittämiseltä ja virassa seuraamiselta, kiittää Essayah.

Kristityt ovat kokeneet olevansa painostuksen alla Turkissa ja moni on muuttanut sieltä pois. Ortodoksejakin on jäljellä vain muutama tuhat. Tähän asti Turkki on vaatinut ortodoksisen kirkon papeilta Turkin kansalaisuutta.
– Konstantinopolin patriarkka tulee voida valita muidenkin kuin turkkilaisten keskuudesta, koska hän johtaa kansainvälistä ortodoksisen kirkon johtaja, vaati Essayah.

Hän on aiemmin kirjallisella kysymyksellä kiinnittänyt huomiota siihen, että Turkin tulisi poistaa kansalaistensa henkilötodistuksista maininta uskonnosta. Nyt koko parlamentti edellytti sitä.
– On erinomaista, että Turkilta vaaditaan myös edistymistä puolueettoman oppimateriaalin tuottamisessa uskonnonopetuksessa, koska siten edistettäisiin vähemmistöjen täysimääräistä hyväksyntää, kommentoi Sari Essayah.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun KD-piirin kokouksessa Kempeleellä lauantaina puhunut europarlamentaarikko Sari Essayah toivoi puolueensa eduskuntaryhmän ja –johdon laajalla rintamalla osallistuvan EU-vaaleihin.

-Euroopan parlamentissa paikan turvaaminen on eduskunta- ja kuntavaalien valossa täysin realistista, mutta vaatii koko kentän sitoutumista ja johtavien kd-poliitikkojen mukanaoloa. Seuraavat EU-vaalit ovat eduskuntavaalien 2015 läheisyyden vuoksi painoarvoltaan entistä tärkeämmät ja millään puolueella ei ole varaa lähteä ”B-joukkueella” mukaan.

Essayah toisti kantansa, ettei hän ole käytettävissä kesän puoluekokouksessa puheenjohtajavaaleissa, koska pitää istuvan mepin mukanaoloa Euroopan parlamentissa puolueen kannalta tärkeänä.

Europarlamentaarikko Sari Essayah patistaa EU:n komissiota toimenpiteisiin juuri alkaneissa vapaakauppaneuvotteluissa Thaimaan kanssa, jotta maan vientiteollisuudessa esiintyviin ihmisoikeusloukkauksiin puututaan jatkossa tehokkaasti ja jotta ihmisoikeuksien puolustajien toiminta ja sananvapaus turvataan.

Hän myös tiedustelee tänään komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, aikooko komissio ryhtyä toimiin, jotta Thaimaan viranomaiset aloittavat välittömästi perusteellisen tutkinnan Natural Fruit -tehtaan sekä sen emoyhtiön toimista ja jotta EU:n kansalaiselle Andy Hallille turvataan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen kohtelu.

Thaimaalainen Natural Fruit -yhtiö on nostanut Thaimaassa kaksi kannetta suomalaisen Finnwatchin asiantuntijaa Andy Hallia vastaan. Kanteiden syy on Hallin tutkimus ja sen julkaistut löydöt yhtiöstä: mm. laittoman alhaiset palkat, paperittomat, jopa alaikäiset työntekijät sekä työntekijöiden sitominen tehtaaseen esimerkiksi passien ja työlupien takavarikoimisen avulla.

Finnwatch ilmoitti Thaimaan viranomaisille näistä huolestuttavista löydöistä joulukuussa 2012. Yhtiötä ja tämän emoyhtiötä ei kuitenkaan vaadittu tilille toimistaan. Sen sijaan Hallia uhkaa tällä hetkellä yli seitsemän miljoonan euron korvaukset tai jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistus tietojen esille tuomisesta. Tämä siitäkin huolimatta, että Hallin oikeuteen vienyt yhtiö ei edes vastannut lukuisiin yhteistyöpyyntöihin tutkimuksen aikana.

– Natural Fruit -yhtiön tapaus on jälleen yksi vakava epäily Thaimaan vientiteollisuudessa tapahtuvista perusoikeuksien loukkauksista. Hallinto ei ole puuttunut saatujen tietojen mukaan ihmisoikeusrikkomuksiin riittävän tehokkaasti, Essayah toteaa.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) on tyytyväinen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestyksiin uudesta maatalouspolitiikasta. Parlamentti teki suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon turvaamisen kannalta merkittäviä parannuksia komission alkuperäiseen esitykseen uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi.
 
Erityisen tärkeitä Essayah´n mielestä ovat poikkeukset, joilla huomioidaan Suomen maantieteelliset erityisolot, kuten ns. pohjoisten olojen erityisraja ja turvemaiden kyntökiellon peruuttaminen.
Pohjoisen rajauksen mukaan saaminen sallii poikkeuksen yleiseen viljelykasvilajivaatimukseen. Sen mukaan 62 asteen pohjoispuolella ei tarvitse yrittää kasvattaa kolmea erilaista viljelykasvia toisin kuin eteläisemmillä alueilla.
Komission esittämä turvemaiden kyntökielto olisi toteutuessaan koskettanut EU-maista pääasiassa vain suomalaisia viljelijöitä. Se olisi käytännössä estänyt uusien viljelymaiden raivaamisen ja tehnyt tilan laajentamissuunnitelmat mahdottomiksi.
 
Suomalaisen maatalouden kannalta hyvä on myös se, että tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa jopa 15 prosenttia suorista tuista.
 
Parlamentin päätökset yhteisen maatalouspolitiikan suunnaksi ja sisällöksi ovat hyviä lähtökohtia neuvotteluissa neuvoston ja komission kanssa. Meneillään oleva yhteisen maatalouspolitiikan voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden lopulla ja uusi CAP-kausi pitäisi päästä aloittamaan ensi vuoden alusta.
 
– Toivottavasti neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa päästään nopeasti yhteisymmärrykseen, jotta viljelijät pääsisivät suunnittelemaan turvallisesti omaa työtään ja pitkäjännitteisesti turvaamaan kotimaista ja eurooppalaista ruuantuotantoa, Essayah toteaa.
 
Pääosa suomalaismepeistä teki tiivistä yhteistyötä yli puoluerajojen jättämällä yhteisiä aloitteita ja saamalla niistä yhteisiä päätöksiä omissa ryhmissään sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa tänään Strasbourgissa.