Parlamentti hyväksyi tiistaina lopullisesti yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisen ehdot ja aikataulut. ”Kansalliset markkinat avataan kilpailulle ja maksaminen tulee halvemmaksi ja helpommaksi”, iloitsee asetuksen valmistelua Euroopan parlamentin puolesta vetänyt Sari Essayah (KD,EPP).

Komission julkaiseman vaikutusarvion mukaan Euroopan talous hyötyy SEPA:an (Single Euro Payments Area) siirtymisestä 123 miljardia euroa kuuden vuoden aikana. ”Nämä hyödyt tulevat olemaan vielä korkeammat, koska SEPA luo innovaatioille suotuisat olosuhteet. Esimerkiksi Suomessa tutkitaan jo mahdollisuutta yhdistää maksut reaaliaikaisesti ja automaattisesti yritysten kirjanpitoon”, selvittää Essayah.

Syntyvä yhtenäinen euromaksualue SEPA kattaa tällä hetkellä 32 eurooppalaista maata. SEPA-alueella kaikki maksut pankkitilille ja -tililtä tullaan tekemään aivan kuin ne olisivat kotimaisia maksuja; tullaan käyttämään yhdenmukaisia maksuviestejä ja kansainvälisiä pankkitilien numeroita IBAN:ta.

”SEPA:n vähittäinen toteutuminen avaa kansallisesti pirstoutuneet markkinat kilpailulle ja tehostaa maksusektoria. Yritysten ja yksilöiden ei enää tarvitse pitää useita pankkitilejä Euroopassa voidakseen hoitaa maksuasiansa eri maissa”, Essayah korostaa.

Suomessa on jo siirrytty SEPA:an, mutta muissa maissa on vitkuteltu. Koska SEPA:an siirtyminen on ollut hidasta, tällä asetuksella asetettiin siirtymiselle takaraja. Yksi parlamentin läpi saamista monista parannuksista komission alkuperäiseen esitykseen oli yksi yhteinen takaraja tilisiirroille ja suoraveloituksille: 1. helmikuuta 2014. Niissä jäsenvaltioissa, joiden valuuttana ei ole euro, tuo takaraja on 30.10.2016. Yhteinen takaraja helpottaa tiedotuskampanjoita ja muutokseen sopeutumista.

Essayah korostaa, että nimenomaan parlamentin vaatimuksesta kuluttajansuojaa parannettiin. Kuluttajat voivat rajoittaa suoraveloituksia asettamalla niille maksukaton tai tietyn toistovälin tai sallimalla vain tietyiltä yrityksiltä tulevat suoraveloituspyynnöt. Kuluttajien ei myöskään tarvitse enää antaa BIC:ä vaan IBAN riittää. Rajat ylittävissä maksuissa vapautus BIC:stä tulee voimaan kaksi vuotta SEPA:an siirtymisen takarajan jälkeen.

Maksupalveludirektiivi otetaan uudistettavaksi tänä vuonna ja komissio lupasi ottaa tutkittavaksi SEPA:n hallinnon. Nyt hallinto on pankkien yhteiselimen Euroopan Maksuneuvoston (EPC) käsissä. Parlamentti sai läpi myös muutoksen, jonka mukaan yli 50.000 euron maksut tulevat asiakkaille yhtä edullisiksi kuin pienemmät maksut. Parlamentti poisti pankeilta myös raportointivelvollisuuden isoista ulkomaanmaksuista, koska on tehokkaampiakin tapoja kerätä maksutasetietoja.

”Parlamentin ison salin keskustelussa SEPA sai lähes yksimielisen tuen ja paljon kiitoksia, sillä se on välttämätön EU:n sisäisille markkinoille. Se tarjoaa suuria taloudellisia etuja. Pidän sitä yhtenä harvoista hyvistä uutisista koskien euroa ja unionia tässä nykyisessä tilanteessa”, sanoo Sari Essayah.

Lainsäädäntöpäätöslauselma hyväksyttiin äänin 635 puolesta, 17 vastaan, 31 tyhjää.

Lämpöinen kiitos jokaiselle äänestäjälleni, kaikille tukijoille ja vaalityötä tehneille! Tulos ei ollut se mitä tavoiteltiin, mutta kuitenkin KD:n lähihistorian paras presidentinvaalitulos. Kampanjan aikana sain erittäin paljon positiivista palautetta, joka rohkaisee minua työssäni europarlamentaarikkona. Hyvillä mielin eteenpäin!

Presidenttiehdokas Sari Essayah on jättänyt tänään Valtiontalouden tarkastusvirastolle vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan.  Essayah´n kampanjan kulut ovat yhteensä 70 000 euroa. Siitä 26 000 euroa on Suomen Kristillisdemokraatit r.p.:ltä, 25 000 euroa ehdokkaan omia varoja, 15 000 euroa yksityisiltä saatuja lahjoituksia ja 4000 euroa puolueyhdistyksiltä.

Kuluista valtaosa on mennyt lehti-ilmoitteluun, loput lähinnä esitteisiin, tilaisuuksien järjestämiseen, radiomainontaan, mainonnan suunnitteluun sekä ulkomainontaan.

Presidenttiehdokas, europarlamentaarikko (KD, EPP) Sari Essayah korostaa naisten asemaa arabikevään myllerrysten jälkeisessä kehityksessä.
– Muutoksen pysyvyys mitataan pitkälti siinä, minkälaisen aseman naiset Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnissa saavat, Essayah arvioi Kristillisdemokraattien kehitysyhteistyöillassa Helsingissä.

Naiset olivat vahvasti mukana osoittamassa mieltä arabikadun barrikadeilla ja sosiaalisessa mediassa. Naisten asema ei kuitenkaan välttämättä pysyvästi parane, mikäli ääriliikkeiden äänenpainot voimistuvat.
– Olen syvästi huolestunut naisten oikeuksien kaventumisesta esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa. Erityisen hälyttävää on islamistipuolueen edustajien julkisuuteen antamat lausunnot esimerkiksi sharia-laista sekä moniavioisuuden palauttamisesta. Myös työttömyysongelman ratkaisuna on väläytetty naisten luopumista täysin työelämästä, Essayah kertoo.

Kehityksen suunta on uhkaava esimerkiksi Egyptissä, jossa muslimiveljeskunta ja ääri-islamistiset salafistit ovat saaneet murskavoiton vaaleissa. Muslimiveljeskunnan vaaliohjelmassa todetaan, että sharia-laki on puolueelle tärkein lähtökohta.
– EU-maiden olisi voimakkaasti ajettava naisten ja lasten oikeuksia tässä arabimaiden historiallisessa murrosvaiheessa. Pian voi olla jo liian myöhäistä.

Essayah`n mielestä EU:lla on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa ulkopolitiikassaan yhteisellä äänellä. EU:n lähtökohtana tulee olla ihmisoikeusperustainen lähestymistapa arabimaiden kehitykseen. Arabimaissa tarvitaan laaja-alaista tasa-arvokulttuurin muutosta. Naisten tulee myös itse ymmärtää oma arvonsa ja sitä kautta pyrkiä näkyvämpään rooliin yhteiskunnassa ja politiikassa.

”Euroopan talous säästää kymmeniä miljardeja euroja vuosittain, kun siirrytään yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPA:an”, iloitsee europarlamentaarikko Sari Essayah. Hän on johtanut Euroopan parlamentin työtä asetuksessa, joka määrittelee yhtenäiseen maksualueeseen siirtymisen ehdot.

Tänään tiistaina sekä pysyvien edustajien komitea, joka valmistelee neuvoston kokouksia, että Euroopan parlamentin talousvaliokunta hyväksyivät asiasta saavutetun neuvottelutuloksen. Parlamentin täysistuntoon asia tulee helmikuussa.

Euromaksualueeseen siirtyminen yksinkertaistaa ja helpottaa maksujen tekemistä niin kotimaassa kuin maksualueeseen kuuluvien maiden välillä. Maksut yhdeltä tililtä tai yhdelle tilille hoituvat jäsenmaissa ja niiden välillä aivan kuin kyseessä olisi kotimainen maksu. ”SEPA on sisämarkkinoiden tärkeä kärkihanke. Se tehostaa maksusektorin toimintaa, lisää kilpailua ja luo hyvät olosuhteet Euroopan laajuisille innovaatioille”, Essayah korostaa.

Parlamentin kannan mukaisesti määriteltiin yksi viimeinen SEPA:an siirtymisen päivä sekä tilisiirroille että suoraveloituksille: 1.2.2014 lähtien maksuliikenteessä tulee käyttää yhteisiä standardeja, kuten maksuliikenteen IBAN-tilinumeroja ja BIC-tunnuksia. Jotta sopeutumiseen olisi riittävästi aikaa, annettiin jäsenmaille mahdollisuuksia joustaa kahdella vuodella eräissä kysymyksissä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi yritysten XML-tiedostomuotojen kohdalla.

Parlamentti sai etenkin kuluttajien eduksi monia parannuksia komission esitykseen. ”Kuluttaja voi ohjeistaa pankkinsa rajoittamaan suoraveloitukset tiettyyn summaan tai toistoväliin ja estämään suoraveloitusmaksut joillekin tileille tai rajoittamaan ne vain tietyille tileille. Pankeille saatiin myös velvollisuus tarkistaa muut kuin normaalisti toistuvat suoraveloitukset”, toteaa Sari Essayah.

Parlamentti sai myös läpi vaatimuksensa, että asiakkaan ei tarvitse enää kotimaisissa maksuissa antaa BIC-tunnusta, vaan se hoidetaan ilmaiseksi pankkien toimesta, kun asiakas antaa IBAN-tilinumeron. ”Vaatimus toimittaa BIC poistuu maiden välisistä euromaksuista vasta 1.2.2016, koska joissain maissa on vielä IBAN-tilinumeroita, joita ei kyetä yksiselitteisesti liittämään tiettyyn BIC-tunnukseen”, selvittää Sari Essayah.

Kuluttajille saatiin lisäksi mahdollisuus, jäsenmaan päätöksellä, jatkaa nykyisten tilinumeroiden käyttöä vielä pari lisävuotta. Pankki hoitaa silloin ilman lisämaksuja muunnokset IBAN:eiksi ja BIC:eiksi.

Jäsenmaiden välisessä maksuliikenteessä ei sallita 1.11.2012 jälkeen pankkien välisiä maksuliikenteen palvelumaksuja (MIF). ”Ranskalle, Portugalille ja eräille muille maille joissa näitä MIF:ejä vielä käytetään, oli tärkeä saada kansallinen poikkeus 1.2.2017 asti”, Essayah toteaa.

”Yli 50.000 euron maksuista ei enää mene erillistä palvelumaksua ja ne tulevat sujuviksi, kun turhista ilmoitusvelvollisuuksista voidaan luopua ja siirtyä parempiin maksutaseen tilastointimenetelmiin. Kaiken kaikkiaan parlamentti sai asetukseen paljon parannuksia”, toteaa Sari Essayah tyytyväisenä yli vuoden kestäneen urakan lopputulokseen.

Venäjän duumanvaalien tulos ja erityisesti Yhtenäinen Venäjä-puolueen saama enemmistö eivät olleet mitenkään erityisen yllättäviä. Yllätys ei ollut sekään, että Dmitri Medvedev ja Vladimir Putin vähättelivät vaalitappiotaan ja korostivat sitä, että puolue edustaa yhä noin puolta venäläisistä. Puolue kuitenkin menetti aiemman kahden kolmasosan enemmistönsä, mitä voidaan pitää merkittävänä Venäjän sisäpoliittinen tilanne huomioon ottaen. Valtapuolueella ei esimerkiksi enää ole mahdollisuutta muuttaa yksin perustuslakia. Jonkinasteisena epäluottamuksen osoituksena tulosta voidaan joka tapauksessa pitää. Venäjän demokratia ei silti edelleenkään vastaa länsimaista käsitystämme demokratiasta.

Huomionarvoista vaalituloksessa on se, että kansalaisten tyytymättömyys nykyisiä vallanpitäjiä kohtaan on kasvussa Venäjällä. Vaalituloksesta voidaan päätellä myös, että kriittisten kansalaisten äänet ovat kanavoituneet vasemmistopuolueille, mikä ei välttämättä kerro haikailusta kommunismin perään. Varsinaiset opposition edustajat, kuten yksi merkittävimmistä oppositiopuolueista, Kansan vapauden puolue Parnas, eivät kuitenkaan ole onnistuneet rekisteröitymään.

Oppositio ja Venäjän itsenäinen vaalitarkkailujärjestö Golos ovat arvostelleet vaalien läpinäkyvyyttä. Presidentti Medvedev on kiistänyt syytökset vaalivilpistä. Pidän kuitenkin tärkeänä, että Venäjällä tutkittaisiin asianmukaisesti vaalivilpistä tehdyt ilmoitukset. Myös Venäjän kritiikki kansainvälisiä vaalitarkkailuperiaatteita ja Etyjiä kohtaan on huolestuttava piirre.

Yhtenäisen Venäjän vaalitappiosta huolimatta maaliskuun presidentinvaalien tulos on jo ilmeisen selvä. Mitään ”venäläiskevättä” arabikevään malliin tuskin on näköpiirissä. Vladimir Putinilla on laaja kannatus, eikä Venäjän sisäpoliittisessa linjassa ole odotettavissa suuria muutoksia lähitulevaisuudessa.

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto valitsi yksimielisesti Euroopan parlamentin jäsenen, kauppatieteiden maisteri Sari Essayah´n puolueen presidenttiehdokkaaksi tänään 26.11. Helsingissä pidetyssä puoluevaltuuston syyskokouksessa. Essayah´n kampanjaslogan on ”Askeleen edellä”. Kampanjailme julkistettiin avauksessa. 

Monialainen vaikuttaja

44-vuotias europarlamentaarikko Sari Essayah on naimisissa ja perheessä on kaksi kouluikäistä tytärtä. Essayah on aiemmin toiminut KD:n kansanedustajana ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä puoluesihteerinä. Hän on edelleen Paimion kunnanvaltuutettu. Kunnallisessa luottamustehtävässä Essayah toimi ensi kertaa jo 21-vuotiaana 1988 Lapinlahdella.

Euroopan parlamentissa Essayah on työskennellyt vuodesta 2009. Hän toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä talous- ja raha-asiainvaliokunnassa (vj.). Ulkopolitiikan saralta kansainväliset ihmisoikeuskysymykset sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kysymykset ovat erityisesti lähellä hänen sydäntään.

1990-luvun alussa opiskeluvuosinaan Essayah edusti menestyksekkäästi Suomea yleisurheilumaajoukkueessa. Sari Essayah on työskennellyt mm. business controllerina ja tilintarkastajana liike-elämän palveluksessa.

Kampanjasivut www.essayah2012.fi avattu

Lisää Essayah´n henkilöhistoriasta on löydettävissä juuri avatuilta kampanjasivuilta www.essayah2012.fi. Sivuilla joukko Essayah´n tukijoita kertoo, miksi Essayah on heidän suosikkinsa. Sivuston tapahtumakalenteria päivitetään aktiivisesti.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) torjuu Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin ehdotuksen valita komissio parlamentin jäsenistä ja muuttaa sen luonne EU:n hallitukseksi.
– Buzekin malli suosisi suuria jäsenmaita. On tärkeää, että jokaisella jäsenmaalla tulevaisuudessakin on oma komissaarinsa ja että komissio toimii jatkossakin virkamieselimenä, joka tekee lainsäädäntöehdotuksia ja valvoo lainsäädännön toimeenpanoa. Euroopan parlamentissa ei ole hallituspuolue-oppositiopuolue asetelmaa. Se on hyvä, koska ratkaisuihin voidaan etsiä enemmistöjä asiakohtaisesti, kommentoi Essayah.

Buzek ehdotti keskiviikon Helsingin Sanomissa myös komission puheenjohtajan valitsemista suoralla koko Euroopan laajuisella kansanvaalilla ja hänen valtansa lisäämistä antamalla hänelle myös EU:n huippukokouksen puheenjohtajan tehtävät.
– Tällainen superpoliitikko vastaisi lähes USA:n presidenttiä ja tulisi aina väkirikkaimmista maista, tyrmää Essayah.

Hän pitää kuitenkin myönteisenä, että Suomessa tulee esiin, kuinka laaja kannatus Euroopan parlamentissa löytyy kaikenlaisille esityksille, joilla harpattaisiin liittovaltion suuntaan. Lisäksi talouden syöksykierteessä ajetaan ratkaisuja, joissa velka tulee tavalla tai toisella yhteisvastuuseen.

– Näin tapahtuu eurobondienkin kohdalla, joita komissio esittää. Ne voivat saada enemmistön parlamentissa, koska täällä enemmistönä ovat saajamaiden edustajat. Asiansa paremmin hoitaneiden maiden keskuudessa on jakolinja.

– Saksalla ja Suomella on paljon hävittävää velkojen yhteisvastuissa. Joudumme yhä enemmän maksumiehiksi, kun korkotasomme nousee. Vastaavasti saajamailta vähenee pakko alkaa hoitaa talouttaan paremmin. Tätä askelta liittovaltion suuntaan Suomen hallitus on tähän asti vastustanut, muistuttaa Sari Essayah.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin esitys lisätä valtaa parhaan eli kolmen A:n luottoluokituksen omaaville maille ei ole saanut järin innostunutta vastaanottoa. Vaikka nettomaksajamaiden äänen parempi kuuluminen talouspoliittisessa päätöksenteossa on aivan oikeutettu vaatimus, Stubb käärii tämänkin esityksen federalistiseen pakettiin.

Euroalueen kuuden maan, joilla on kolmen A:n luottoluokitus, tulisi hänen mukaansa tiivistää talouspolitiikkansa yhtenäiseksi. Ajatus on outo. Tähän mennessä talouden ohjaukseen liittyvää lainsäädäntöä on kehitetty siltä pohjalta, että nimenomaan talouden vastuullinen hoito takaa päätösvallan pysymisen omissa käsissä ilman joutumista komission ohjaukseen. Nämä kuusi maata muodostaisivatkin tulevan liittovaltion ytimen. Lisäksi Stubb haluaa EU:lle varsinaisen ”super”-presidentin, kun neuvoston, euromaiden ja komission puheenjohtajuudet lykättäisiin yhden ihmisen hoitoon. Siinä sitä olisi varsinainen ”piällysmiesten piällysmies”.

Stubbin esitys kiinnittää kyllä huomiota aivan oikeaan ongelmaan eli nettomaksajien – ja saajien valtasuhteiden vääristymiseen. Tämä vääristymä alkaa näkyä mm. Euroopan parlamentin päätöslauselmissa. Velkaantuneimpien jäsenmaiden mepit tulevat myös väkirikkaimmista maista ja muodostavat näin enemmistön eri poliittisissa ryhmissä. He ajavat innolla lisää yhteistä velkaa mm. eurobondien ja uusien rahastojen muodossa sekä kasvattamalla EU:n budjettia.

Talouskuria ajavat mepit tulevat taas Saksaa lukuun ottamatta vähäväkisimmistä jäsenmaista eli numeraalisesti me nettomaksajamaiden mepit olemme alakynnessä. Tulevaisuudessa tämä suhdeluku heikkenee jokaisen uuden EU-jäsenmaan myötä. Tämä asetelma muodostaa jatkossa yhä suuremman haasteen, kun parlamentin kantoja talouspäätöksiin muodostetaan nettosaajien johdolla.

Eurovaalien uudistamiseksi EU-parlamentissa on väläytelty varsin lennokkaita ajatuksia mm. yleiseurooppalaisia vaalilistoja, joilta valittaisiin jatkossa 25 parlamentin jäsentä. Esitys vääristäisi suurten ja pienten jäsenmaiden suhteita, sillä yhden ”yleiseurooppalaisen” mepin valintaan tarvittaisiin n. 20 miljoonaa ääntä. Mieluummin heittäisin ajatuksena kehään, että seuraavissa EU-vaaleissa parhaimman luottoluokituksen saaneet maat saisivat lisäpaikkoja parlamenttiin – olkoot sitten vaikka kolmen A:n meppejä!

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) pitää Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin esitystä lisätä valtaa parhaan eli kolmen A:n luottoluokituksen omaaville maille oikeutettuna, mutta harmittelee johtopäätöksiä ja ehdottaa itse ”luottoluokitus”-meppejä.
– Nettomaksajamaiden äänen parempi kuuluminen talouspoliittisessa päätöksenteossa on aivan oikeutettu vaatimus, mutta Stubb käärii tämänkin esityksen federalistiseen pakettiin.

Stubbin mukaan euroalueen kuuden maan, joilla on kolmen A:n luottoluokitus, tulisi tiivistää talouspolitiikkansa yhtenäiseksi.
– Ajatus on outo. Tähän mennessä talouden ohjaukseen liittyvää lainsäädäntöä on kehitetty siltä pohjalta, että nimenomaan talouden vastuullinen hoito takaa päätösvallan pysymisen omissa käsissä ilman joutumista komission ohjaukseen. Nämä kuusi maata muodostaisivatkin federalistien tulevan liittovaltion ytimen, arvostelee Essayah.

Essayah´n mukaan Stubbin esitys kiinnittää kyllä huomiota aivan oikeaan ongelmaan eli nettomaksajien – ja saajien valtasuhteiden vääristymiseen. Essayah´n mukaan tämä vääristymä alkaa näkyä mm. Euroopan parlamentin päätöslauselmissa.
– Velkaantuneimpien jäsenmaiden mepit tulevat myös Saksaa lukuun ottamatta väkirikkaimmista maista ja muodostavat näin enemmistön eri poliittisissa ryhmissä. He ajavat innolla lisää yhteistä velkaa mm. eurobondien ja uusien rahastojen muodossa sekä kasvattamalla EU:n budjettia, toteaa Essayah.

Essayah´n mukaan tämä asetelma muodostaa jatkossa yhä suuremman haasteen, kun parlamentin kantoja talouspäätöksiin muodostetaan nettosaajien johdolla. Essayah muistutti, että parlamentissa on ollut esillä ajatus eurovaalien uudistamisesta mm. yleiseurooppalaisilla vaalilistoilla, jotka saattaisivat vääristää puolestaan pienten ja suurten jäsenmaiden valtasuhteita.
– Eurovaalien uudistamiseksi EU-parlamentissa on väläytelty varsin lennokkaita ajatuksia. Mieluummin heittäisin ajatuksena kehään, että seuraavissa EU-vaaleissa parhaimman luottoluokituksen saaneet maat saisivat lisäpaikkoja parlamenttiin – olkoot sitten vaikka kolmen A:n meppejä, esitti Essayah.