Ajankohtaista

RSS

Essayah: Mepit mukaan EU-selontekokeskusteluun

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah´n mielestä eduskunnan ja europarlamentaarikkojen olisi syytä käydä yhteinen keskustelu hallituksen EU-selonteosta.
– Euroopan parlamentin vahvistuneen lainsäädäntöroolin vuoksi eduskunnan ja Euroopan parlamentin yhteistyötä on syytä edelleen parantaa. Yhteisistuntojen toteuttamisen ei tulisi jäädä unholaan yhden latteaksi jääneen kokeilun myötä, Essayah toteaa.

Hän viittaa kolme vuotta sitten eduskunnassa pidettyyn ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaan kokemukseen EU-asioiden parlamentaarisen yhteisistunnon järjestämisestä. Yhteisistuntoon osallistuivat eduskunnan jäsenet sekä Suomesta valitut Euroopan parlamentin jäsenet.

Essayah´n mielestä EU-asioiden yhteisistunnosta voitaisiin muodostaa vakiintunut ja toistuva kansanedustajien ja meppien julkinen keskustelu. Sillä tavoiteltaisiin sekä yhteydenpidon tiivistämistä että linjakkaampaa työskentelyä EU-päätöksenteon eri areenoilla suomalaisten etu huomioiden.

-EU-selonteko tarjoaisi tähän erinomaisen kontekstin ja aihepiirit, Essayah uskoo.
Hallitus on ohjelmassaan luvannut antaa EU-poliittisen selonteon sekä määrittää vuosittain EU-politiikan avaintavoitteet ja sitoutua niiden edistämiseen suhteessa EU-toimielimiin ja muihin jäsenvaltioihin.

Myös Euroopan parlamentti on painottanut kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välisen vuoropuhelun kehittämisen tärkeyttä.

Essayah iloitsee: Heikki Huttunen sai vuoden Euroopan kansalaispalkinnon

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah iloitsee Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) pääsihteeri Heikki Huttusen valinnasta Euroopan kansalaispalkinnon saajaksi. Joka vuosi yksi tai kaksi kansalaista tai yhteisöä jokaisesta jäsenmaasta saa tunnustuksen esimerkillisestä toiminnasta yhteisymmärryksen rakentamiseksi. Tänä vuonna palkinnon sai Huttusen ja SEN:n lisäksi Kuoreveden nuorisoseura Nysä ry.

Sari Essayah esitti Huttusta palkinnon saajaksi vedoten hänen ansioihinsa SEN:n pääsihteerinä ja muissa kansainvälisissä projekteissa. Palkinto annettiin samalla tunnustuksena Suomen Ekumeenisen Neuvoston työlle.

Ekumeenisen vastuuviikon uskonnonvapaus-teema 2011-2012 tavoitti 1,7 miljoonaa kansalaista. SEN koulutti noin 20 uskonvainojen takia Suomeen tullutta pakolaista vierailemaan ja kertomaan itsestään tilaisuuksissa. Eri kristillisten kirkkokuntien jäsenten lisäksi mukana oli juutalaisia, muslimeja sekä baha’i- ja falung gong -uskontojen edustajia.

Rovasti Heikki Huttunen on puheenjohtaja kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteyttä edistävässä Filoksenia ry:ssä, joka ylläpitää Trapesa-toimintakeskusta Espoossa. Huttunen edistää eri uskontojen kannattajien yhteistyötä myös vastaperustetun Uskot-foorumin ja kansainvälisten verkostojen kautta. Lapsen oikeutta uskonnonopetukseen SEN ajaa yhteistyössä islamilaisten ja juutalaisten kanssa.

Heikki Huttusen työllä on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Uskonnonvapaus- ja maahanmuuttoasioissa Huttunen tekee yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien kanssa, kuten Churches’ Commission for Migrants in Europe ja kirkolliset tahot Italiassa, Saksassa, Kreikassa, Moldovassa, Romaniassa ja Pohjoismaissa.

Huttunen toimii yhteistyössä Euroopan Kirkkojen Konferenssin ”Kirkko ja yhteiskunta” -komission kanssa. Hän osallistuu Pohjolan ja Baltian kirkkojen ja ekumeenisten toimijoiden verkostoihin monenlaisten kirkollisten ja yhteiskunnallisten asioiden edistämiseksi. Hän edustaa Suomen ortodoksista kirkkoa Kirkkojen Maailmanneuvoston keskuskomiteassa.

– Huttunen on myös vahva kirkollinen vaikuttaja ja erityisesti iloitsen siitä, että kristittyjen yhteyden edistäminen saa näin tunnustusta, kiittää Sari Essayah.

Essayah: Kasvu- ja vakaussopimukselta viedään uskottavuutta

Kirjoitettu kirjoittajana

Europarlamentaarikko Sari Essayah’n (KD, EPP) mukaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen uskottavuus on heikentymässä komission ristiriitaisten viestien vuoksi.

”Vastikään hyväksyttiin kiristykset kasvu- ja vakaussopimukseen ns. sixpack-lainsäädännössä, mutta nyt komissio maakohtaisissa suosituksissaan antaa isoille jäsenmaille Ranskalle, Espanjalle ja Hollannille luvan rikkoa sovittua 3 % budjettialijäämän rajaa vielä vuoden tai kaksi.”

Essayah muistuttaa, että nykyisen talouskriisin lähtölaukaus annettiin vuosina 2003-2004, kun Ranskalle ja Saksalle annettiin lupa ylittää budjettialijäämän 3 % raja. Sen jälkeen muissakin maissa tulkittiin, ettei kasvu- ja vakaussopimus olekaan sitova.

”Mielestäni isoille jäsenmaille ei pidä antaa erivapauksia yhdessä sovituista säädöksistä. On vaarallista viedä uskottavuutta kasvu- ja vakaussopimukselta. Vastikään on sovittu esimerkiksi siitä, että 20 vuoden aikana jäsenmaat alentavat velkaisuustasonsa 60 prosenttiin bkt:sta.”

”Tähän ei päästä, jos livetään ylivelkaantumisen sallivaan suuntaan, kun muutoinkin tavoitteen saavuttamiseen tarvittaisiin erittäin nopeaa talouskasvua. Herää kysymys, onko säädöstä alun perinkään ollut tarkoitus noudattaa, vai onko se laadittu vain lisäämään uskottavuutta. Nykyinen kenties pitkäänkin jatkuva hidas kasvu tarkoittaa, että budjettien tulee olla vähintään tasapainossa tai ylijäämäisiä, jotta velan ottamisen sijaan sitä voidaan alkaa lyhentää”, Sari Essayah toteaa.

Ranskan johto on viitannut kintaalla komission Ranskalle antamille maakohtaisille suosituksille. Suomessa sen sijaan suhtaudutaan vakavasti maakohtaisiin suosituksiin, joilla pyritään ohjaamaan jäsenmaiden päätöksentekoa.

”Komissio suositti Suomelle teollisuuden monipuolistamista vähemmän energiaa kuluttaville sektoreille. Mielestäni ei ole syytä luopua energiaintensiivisestä teollisuudesta tai vähentää sen osuutta, koska meillä energiaa hyödynnetään tehokkaammin kuin muualla maailmassa. Teollisuuden monipuolistaminen voi tapahtua energiatehokkuutta vaalien, oli se energiaintensiivistä tai ei”, kommentoi Sari Essayah Suomen maakohtaisia suosituksia.

 

KD-lehti: Itsensä voittajat Brysselin kahdellakympillä

Kirjoitettu kirjoittajana
KD-lehti: Itsensä voittajat Brysselin kahdellakympillä

Kuntoilijat valloittivat EU-pääkaupungin kadut, kun perinteikäs Brysselin 20 km juostiin toukokuun lopulla. Juoksijoiden joukossa oli Kristillisdemokraattien tiimi, kahdeksan osallistujaa meppi Sari Essayah´n johdolla.

Lenkin jälkeen nähtiin kullanvärisiä mitaleita ja onnellisia itsensä voittajia. Ennätysviileästä säästä huolimatta tapahtuma kokosi sankoin joukoin kannustajia Brysselin kaduilla ja puistoissa kiemurtelevan reitin varrelle. Kannustamisen ilosta pääsivät nauttimaan myös muut KD-vieraat. Mukaan saatiin ensimmäistä kertaa kuningashuoneen jäsen, kun Belgian kruununprinssi Philippe ilmoitti tapahtuman aattona osallistuvansa kisaan.

Essayah’lle ja tämän avustajalle Merja Eräpolulle kisa oli neljäs laatuaan.
– Se on tarjonnut myös kannustimen harjoitteluun. Sarin kanssa olemme kumpikin vuosi vuodelta parantaneet tulostamme. Kolmena viime vuonna olemme tarkoituksella ajoittaneet vierailuryhmän juoksuviikonlopulle, jotta olemme voineet tarjota myös vieraille mahdollisuutta elämykseen ja itsensä ylittämiseen.

Lue KD-lehden koko artikkeli.

Veronkierto kuriin

Kirjoitettu kirjoittajana

Veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit ovat olleet viime aikoina eurooppalaisen poliittisen keskustelun ytimessä. Enkä siis nyt puhu vain Kyproksesta! Julkiset taloudet ovat tällä hetkellä kriisissä eri puolella Eurooppaa. Veronkierto ja veropetokset syövät veropohjaa ja jättävät rehellisten kansalaisten ja yritysten maksettavaksi petosten tekijöiden välttämät verot. On esitetty arvioita, että veropetoksilla ja veronkierrolla heikennetään julkisia talouksia entisestään jopa 1 000 miljardin euron verran vuodessa.

Niinpä on tullut poliittinen momentum lähteä taisteluun niistä rahoista, jotka oikeasti kuuluvat meille kaikille yhteisten hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi. Myös USA:ssa käyttöönotettu ns. FATCA-laki automaattisesta tietojensiirrosta on tuonut EU:lle painetta laittaa asia kuntoon myös Euroopassa.

Veroasiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, mutta verorikosten ylittäessä maiden rajat tarvitaan lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä niin EU-tasolla kuin globaalistikin. Veronkierron vastaisessa työkalupakissa esillä ovat olleet veroviranomaisten välinen automaattinen tietojen vaihto, veroparatiisi-käsitteen kattava määrittely ja ns. ”mustien listojen” käyttöönotto yhtenäisten kansainvälisten painostustoimien aikaansaamiseksi.

Viime aikoina julkisuuteen ovat nousseet useat kansainväliset suuryritykset, jotka erilaisten – sinällään laillisten keinojen – kuten yritysjärjestelyiden, sisäisen siirtohinnoittelun ja korkojen verovähennysoikeuden avulla siirtelevät ja jakavat voittonsa korkeamman verotuksen maista olemattomasti verotettuihin maihin tai veroparatiisialueille. Meillä Suomessa esille ovat nousseet ulkomaalaisomisteiset terveydenhoitoyhtiöt, joista ostetaan osin julkisin verovaroin terveydenhoitopalveluita, mutta jotka eivät osallistu veronmaksuun. Iso-Britanniassa nousi suuri kohu useista amerikkalaisista suuryhtiöistä kuten Google, Facebook ja Starbucks, jotka maksavat Britanniasta tienatuista miljoonista minimaaliset verot ja siirtävät voitot muualle.

Myös Suomessa Google menettelee samoin. Vaikka Haminan palvelinkeskus tuo työpaikan n. 90:lle ja sitä kautta ansiotuloveroja paikkakunnalle  400 000 euroa, yritys maksoi v. 2011 Suomeen 110 000 euroa yhteisöveroa, samanaikaisesti Suomen valtio tuki yritystä Tekesin kautta n. 150 000 eurolla. On arvioitu, että Google Finlandin mainosmyynti olisi ilman tilinpäätössiirtoja n. 100 miljoonaan ja muiden yksiköiden perusteella laskettu arvio Suomelle kuuluvista veroista olisi n. 7 miljoonaa nykyisen hieman yli 100 000 sijasta!

Lakeja ei ole rikottu, mutta tiedot maksetuista veroista per maa varmasti lisäisivät julkista painetta aggressiivisen verosuunnittelun vähentämiseen. Näistä ja lukemattomista muista esimerkeistä johtuen parlamentti olisi valmis menemään osassa linjauksistaan komissiota ja neuvostoa pidemmälle. Verolakeja rikkovilta yrityksiltä tulisi evätä valtionavut ja kieltää osallistuminen julkisiin hankintoihin, samoin jäsenmaiden viranomaisten tulisi ottaa pois toimiluvat finanssilaitoksilta, jotka avustavat veropetoksissa.

Erityistä merkitystä tällä olisi kehitysmaiden taloudelle. On arvioitu, että raaka-ainevaroja hyödyntävät ylikansalliset yhtiöt siirtävät veroparatiiseihin siirtohinnoittelun takia noin 125 miljardia euroa oikeasti näille maille kuuluvia verovaroja. Summa on noin kaksinkertainen maiden saamaan kehitysapuun nähden.  Kyse on myös globaalista oikeudenmukaisuudesta.

Kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 5.6.2013.

Essayah Israel-raportissa TV7:ssa

Kirjoitettu kirjoittajana

Euroopan parlamentista lähetettävässä Israel-raportissa TV7:lla keskusteltiin 31.5., pitäisikö Israelista tulla EU:n jäsen. Ohjelmassa pohdittiin myös sitä, mitä EU voi tehdä Syyrian kriisin suhteen. Simon Barrettin vieraina ovat Sari Essayah, Charlotte Gutman ja Andrew Tucker.

Brysselissä tehdään joka päivä uusia päätöksiä, jotka vaikuttavat elämäämme Suomessa. Mutta miten EU-suhteet vaikuttavat Israeliin? TV7 lähettää kuukausittain ohjelman Euroopan parlamentista Brysselissä. Ohjelmassa keskustellaan ajakohtaisista kysymyksistä, jotka liittyvät Eurooppaan ja Israeliin. Mukana on tunnettuja europarlamentaarikkoja, israelilaisia diplomaatteja ja kristillisiä vaikuttajia European Coalition for Israel -järjestöstä (ECI). Ohjelmasarja on tuotettu yhteistyössä ECI:n kanssa.

Katso ohjelma TV7:n sivulta.

 

Lähetetyt luupin alla

Kirjoitettu kirjoittajana

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan kevään tärkein lainsäädäntöhanke on ollut Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon parantaminen. EU:ssa on noin miljoona työntekijää, jotka toisessa valtiossa toimiva yritys lähettää rajan yli palvelujen tarjonnan puitteissa mm. rakennus- ja ravitsemusalan työtehtäviin. Lähetettyihin työntekijöihin tulisi soveltaa työehtojen dumppauksen estämiseksi pääosin kohdemaan työlainsäädäntöä ja työsuhteen vähimmäisehtoja. Käytännössä näin ei aina ole, vaan alipalkkausta ja työaikojen laiminlyöntiä sekä veronkiertoa esiintyy koko ajan.

Verohallinto on arvioinut, että Suomessa menetetään vuosittain 600-700 miljoonaa euroa verotuloja verottomatta jääneinä palkkoina ja välillisesti alipalkkauksen seurauksena. Kuvaavaa on, että Suomen tarkimmin valvotulla Olkiluodon työmaalla toimi vuosina 2006-2011 kulkulupatietojen perusteella yli 300 sellaista yritystä, joita ei löydy mistään verohallinnon rekistereistä. Suomeen lähetetyistä työntekijöistä alle kolmanneksen tiedot löytyvät verohallinnon tietokannasta.

Harmaan talouden torjunta onkin kansallisesti ollut yksi hallituksen kärkihankkeista, ja työsuhde- ja verovalvontaa on tehostettu ja käyttöön on otettu yksilöivä veronumero sekä urakkatietojen ilmoittamisvelvollisuus verohallinnolle. Täytäntöönpanodirektiiviehdotuksella on vastaava tavoite EU-tasolla eli parantaa lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista ja taata rehellisille yrittäjille reilu kilpailu. Miten tämä parhaiten varmistetaan, onkin jo visaisempi kysymys.

Kansallisille viranomaisille pitäisi mielestäni sallia kaikki mahdolliset keinot sääntöjen noudattamisen valvomiseen, samoin eri maiden viranomaisten yhteistyötä on parannettava ja tietojen vaihtoa helpotettava. Työntekijöille ja yrityksille tulee levittää tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Alipalkkauksen takia perustettavien nk. postilaatikkoyritysten lisääntyminen pitäisi estää ja toiminta pystyä erottamaan aidoista lähettämistilanteista.

Elinkeinoelämä ja yritykset ovat olleet eniten huolissaan direktiiviehdotukseen sisältyvästä yhteisvastuusta alihankintatilanteissa.  Ehdotettu yhteisvastuu menisi suomalaista tilaajavastuuta huomattavasti pidemmälle, sillä tilaaja olisi vastuussa alihankkijansa maksamattomista palkka-, vero- ja sosiaaliturvamaksuista. Komissio esittää yhteisvastuun koskemaan vain rakennusalaa, mutta parlamentissa se halutaan kaikille sektoreille ja joidenkin toimesta pyrkimyksiä on jopa ulottaa yhteisvastuu läpi koko alihankintaketjun niin ylös kuin alaspäin. Tämä olisi kohtuutonta vaikkapa pientä, urakkaan osallistuvaa itsensä työllistävää yrittäjää kohtaan. Tällä hetkellä tilaajavastuu on kansallisesti käytössä vain kahdeksassa maassa ja niissäkin sen toteutustapa vaihtelee.

Parlamentin kannat ovat monessa kysymyksessä vielä levällään ja töitä kompromissien aikaansaamiseksi jatketaan juhannusviikolle ajoittuvaan äänestykseen saakka. Tärkeintä olisi, että lopputuloksella pystyttäisiin oikeasti vahvistamaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja keinoja kitkeä väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta.

KD-lehti: Euroopan poliittista tilaa pohdittiin kaksipäiväisessä seminaarissa Dublinissa

Kirjoitettu kirjoittajana

The State of Europe Forum keräsi Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta satakunta eri alojen vaikuttajaa Dubliniin pohtimaan Euroopan tilaa ja tulevaisuutta. Kaksipäiväisen tilaisuuden osallistujat edustivat noin 20 eri maata. Suomen kristillisdemokraatteja paikalla edustivat Sari Essayah’n ohella kansanedustajan avustaja Iina Mattila ja Essayah’n avustajat Esa Erävalo ja Merja Eräpolku.

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat European Christian Political Foundation (ECPF) sekä The Schuman Centre for European Studies yhteistyössä useiden muiden järjestäjätahojen kanssa.

Lue lisää KD-lehden artikkelista .

 

 

The Tower: Sari Essayah: A Brussels Parliamentarian Across Worlds

Kirjoitettu kirjoittajana

by Oren Kessler

Sari Essayah is no typical E.U. parliamentarian.

The bespectacled Finn is a retired world-champion race walker, who inherited her distinctly non-Finnish family name from a Moroccan father. And while Essayah had little contact with her father growing up, something of the Middle East and North Africa appears to have stayed with her: She has become one of the European Parliament’s go-to legislators on the region.

Essayah first entered Finland’s parliament a decade ago, representing the Christian Democrats. In 2009 she moved her family to Brussels to join the European Parliament (EP), the EU’s 754-seat lower house of legislature (its upper house is the 27-member Council of the EU). Today she is a member of the European People’s Party, the center-right alliance that is the EP’s largest voting bloc.

The 46-year-old is member of the parliament’s delegation to Israel, and of European Friends of Israel, an umbrella group of pro-Israel national caucuses that numbers some 300 legislators. She is also a member of the EU delegations to the Maghreb (North Africa) and to the Union for the Mediterranean – a grouping of Mediterranean Basin states that includes Israel and all of its neighbors.

“Some MEPs understand the whole picture, and others just look issue by issue. It’s sometimes hard to persuade those MEPs with narrow views about anything,” she told The Tower last week at her office in the sprawling European Parliament building. “I’m always amazed at how people in this house have such a light understanding of Middle East history.”

Read the whole article:

http://www.thetower.org/sari-essayah-a-brussels-parliamentarian-across-worlds/

Essayah huolissaan: EU:n ruoka-apusopu mutkistunut

Kirjoitettu kirjoittajana

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan ja EU:n neuvoston kannat ruoka-avun jatkosta ovat nyt pahasti levällään.

– Riittävä määrävähemmistö neuvostossa on löytynyt kaatamaan koko esityksen. Nyt tarvitaan kompromissihalukkuutta ja realismia. Muutoin koko EU:n ruoka-avun jatko vaarantuu, totesi europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP).

– Europarlamentissa eli hetken kompromissi ohjelman vapaaehtoisuudesta jäsenmaille, mutta se kaatui maanantai-iltana valiokunnan äänestyksessä. Lisäksi enemmistö halusi palauttaa avun 4,5 mrd:n tasolle, mutta jättäisi jäsenmaiden päätettäväksi ruuan ja/tai tavara-avun valinnan, Essayah kertoi.

EU:n nykymuotoinen ruoka-apu lakkaa vuoden vaihteessa, ja tilalle on tulossa komission esittämä uusi vähävaraisimpien rahasto. Muutos oli pakko tehdä, sillä EU-tuomioistuin määräsi, että entisen muotoinen apu oli mahdollista jakaa vain interventiovarastoihin kerätyistä maataloustuotteiden ylijäämistä. Varastojen ollessa tyhjillään ulkopuolisia ostoja ei sallittu.

EU-komissio esitti pakkoraossa kehyskaudelle 2,5 mrd:n vähävaraisimmille suunnattua rahastoa, josta elintarvikkeiden lisäksi jaettaisiin muutakin tavara-apua. Neuvostossa esitys tyrmättiin 9 jäsenmaan toimesta, mikä estävänä määrävähemmistönä riittää kaatamaan koko hankkeen. Nämä maat kuten Saksa ja Ruotsi eivät ole tähänkään mennessä apua jakaneet. Suomi on valmis jatkamaan, mutta haluaa rajoittaa avun elintarvikkeisiin.