Ajankohtaista

RSS

Suomi tarvitsee kestävälle arvopohjalle rakentuvan selkeän suunnan

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah’n puhe presidentinvaalikampanjan avaustilaisuudessa 28.10.2023:

Hyvät kuulijat, hyvät median edustajat ja läsnäolijat,

Koko Euroopan ja maailmankin eläessä koettelemuksissa ja isojen haasteiden keskellä vastuullinen poliittinen liike ei saa jäädä sivustakatsojaksi, kun keskustellaan maamme tulevaisuudesta. Siksi arvostan kristillisdemokraattien elokuisen puoluekokouksen antamaa mandaattia presidenttiehdokkaaksi asettamisesta, ja kiitän kaikesta jo tähän asti saamastani kannustuksesta ja luottamuksesta. Haluan tulevien viikkojen aikana osoittautua sen arvoiseksi.

Itselleni tämä on toinen kerta, kun olen ehdokkaana presidentinvaaleissa. Uskon, että meppivuosien jälkeen kertynyt kokemus niin puolueen puheenjohtajana kuin nyt ministerinäkin ovat olleet hyväksi. Euroopan parlamentissa kansainväliset ihmisoikeuskysymykset sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kysymykset olivat erityisesti seurannassani ollessani niin Israel valtuuskunnan kuin Välimeren maiden Unionin valtuuskunnassa jäsenenä.

Suomen eduskunnassa oli luontevaa jatkaa EU-asioita käsittelevässä Suuressa valiokunnassa ja toisaalta talousasioiden parissa Valtiovarainvaliokunnassa. Viime eduskuntakauteen sisältyvät myös korona-ajan haasteet ja Nato-jäsenyysprosessin läpivieminen ulkopoliittisen johdon ja puolueiden puheenjohtajista ja puhemiehistöstä koostuneessa kokoonpanossa. Nyt ollessamme maan hallituksessa Maa- ja metsätalousministerinä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vie joka kuukausi ministerineuvoston kokouksiin. Tällä hetkellä tiedossa olevista ehdokkaista olen myös ainut, joka on jäsenenä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa linjaavassa presidentin johdolla kokoontuvassa ministerivaliokunnassa eli ns. TP-Utvassa.

Hyvät kuulijat,

Koen, että on ainakin kaksi sellaista erityistä syytä, miksi juuri nyt tulee olla mukana, kun haluamme parasta Suomelle: isänmaamme eli Suomen suunta ja arvopohja.

Suomi tarvitsee kestävälle arvopohjalle rakentuvan selkeän suunnan, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville edellytykset hyvään ja tasapainoiseen elämään.

Mielestäni se, mikä on parasta Suomelle, rakentuu turvakolmiosta, jonka sivut muodostuvat turvallisesta ja kriisinkestävästä Suomesta, kansainvälisen yhteistyön Suomesta ja pohja lepää lähimmäisyhteiskunta Suomessa – Suomessa, jossa otetaan vastuuta koko yhteisöstä ja pidetään huolta heikoimmistakin.

Kära vänner,

Jag gick med i presidentvalet för att jag upplever att Finland behöver en tydlig inriktning byggd på en hållbar värdegrund vilken garanterar förutsättningarna för ett gott och balanserat liv för nuvarande och kommande generationer.

Haluan nyt avata meille kaikille, mitä tarkoittaa tämä ”parasta Suomelle” turvakolmio ja minkälaista visiota tuon kansalaisille isänmaan parhaaksi.

1.Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämän päämäärän varmistamiseksi tarvitaan yhteiskunnan laajasta turvallisuudesta huolehtimista. Siinä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä tiiviimmin osa kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden eli varautumisen kokonaisuutta.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on muutamassa vuodessa kokenut rajun muutoksen. Venäjän hyökkäyssodalla on vaikutusta koko Euroopan vakauteen – se pyrkii hajottamaan eurooppalaista yhteistyötä, mitätöimään Etyjin ja pilkkomaan Eurooppaa etupiirikseen. Sodan vaikutukset näkyvät ruuan, energian ja raaka-aineiden hinnoissa ja laukkaavassa inflaatiossa. Ukrainan viljakuljetusten estäminen ja viljan päätyminen polkemaan hintoja EU-markkinoille on luonut säröä jäsenmaiden solidaarisuuteen ja vaarantanut ruokaturvaa Afrikassa.  Ravintotilanteen heikkeneminen puolestaan luo painetta kiihtyvälle muuttoliikkeelle Afrikasta kohti Eurooppaa, jossa se aiheuttaa poliittista turbulenssia. Koko kuvio on kuin suoraan hybridivaikuttamisen pelikirjasta.

Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, säilyy turvallisuusympäristömme jännitteisenä ja epävarmana. Puhumattakaan siitä, mikä mahtaa olla Venäjän sisäinen kehitys. Viime juhannuksen tapahtumat ja puhdistukset sotilas- ja talousjohdossa kertovat karua kieltä ennakoimattomista ja väkivaltaisista kehityskuluista, jotka voivat edetä nopeasti.

Tässä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyys, kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö ja Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus DCA luo ja vahvistaa maamme turvallisuuskehikkoa. Kuitenkin maamme puolustuksen ydin rakentuu edelleen kansalaisten korkeasta maanpuolustustahdosta, kansallisesta puolustuskyvystä ja yleisestä asevelvollisuudesta – näistä ei ole syytä luopua jatkossakaan.

Tulevan presidentin kaudella ratkaistaan se, millainen Nato-maa Suomesta tulee. Mielestäni Nato-maana olemme aktiivinen toimija yhteisen puolustussuunnittelun mukaisesti ja huolehdimme oman alueemme lisäksi erityisesti arktisen ja Itämeren alueen turvallisuudesta. Meidän on hyvä pyrkiä muiden pohjoismaiden kanssa yhteiseen esikuntaan, se voisi olla myös uusi, pohjoismaiden yhteinen komentokeskus. Suomeen mahtuisi hyvin tukikohtia vahvistamaan arktinen osaamiskeskus. Ydinasepelote on osa viidennen artiklan ennaltaehkäisevää vaikutusta, ja vaikka Suomeen ei ydinaseita tarvitse sijoittaa, on meidän syytä olla kuitenkin mukana harjoittelussa ja suunnittelussa, jossa pelotetta pidetään yllä.

Pidän luontevana, että presidentti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana edustaa Suomea Naton huippukokouksissa, ja presidenttinä pitäisin myös huolen siitä, että eduskunnalla on aina tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet Suomea koskeviin merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Nykyinen presidentti on pitänyt yhteyksiä eduskunnan valiokuntiin, ja huolehtinut tästä informoinnista – tällä linjalla jatkaisin. Toisaalta Nato-jäsenyytemme on vielä tuore, ja on varmastikin perusteltua arvioida pitääkö instituutioiden yhteistoimintaa selkeyttää säädöksillä, kun olemme seuranneet tilannetta ja keränneet kokemuksia.

Hyvät kuulijat,

Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnan yhtenäisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja perusturvallisuus. Olemme huolestuneena seuranneet naapurimaamme Ruotsin sisäisen turvallisuuden kehitystä. Muistan kun pari vuotta sitten vaalitentissä media haastoi minua puoluejohtajana linjastamme ”hallittu maahanmuuttopolitiikka” vihjaten siinä olevan jotain syrjivää.

Vastuullinen linja lähtee siitä, että jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan ja apu suunnataan sitä kipeimmin tarvitseville kuten sotaa ja vainoa pakeneville. Ei toki ole väärin lähteä hakemaan parempaa elintasoa, mutta kansainvälisen suojelun järjestelmää ei ole luotu väyläksi siihen. Huonosti hoidettu maahanmuutto ja laittomasti maassa oleskelevien määrän kasvu johtavat usein lieveilmiöihin.  Hyvä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka puolestaan tukee yhteiseloa ja antaa tänne muuttaville eväitä ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuriperintöämme. Vastakkainasettelua on pyrittävä välttämään ottamalla huomioon yhteiskunnan kantokyky sekä tukemalla eri taustoista tulevien ja eri tavalla ajattelevien välistä dialogia.

Uskonnonlukutaidon merkitys korostuu yhä monimutkaisemmassa ja konfliktialttiimmassa maailmassa. Saman aikaisesti uskonnonlukutaito meillä Suomessa on vähentynyt hälyttävästi. Sen sijaan, että yritämme häivyttää yhteiskunnastamme arvo- ja uskontodialogin, meidän tulee edistää sitä osana uskonnonvapautta sekä kulttuurihistoriallista perinnettä. Suomalainen uskonnonvapauslaki on tänä vuonna 100-vuotias. Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja perusvapaus, joka on suuri kansallinen rikkaus. Omakin historiamme todistaa kuinka yhteiskunnan kehitys ja sanan- ja mielipiteen- sekä uskonnonvapaus kulkevat käsi kädessä.

Presidentillä on roolia juuri kansakunnan yhtenäisyyden vaalijana. Tarvitsemme toisia kunnioittavaa keskusteluilmapiiriä. Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu ihmisten hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka. Toisia kunnioittava keskusteluilmapiiri luo uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta kehittää ja luoda uutta, kokeilla asioita. Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva liima.

Hyvät kuulijat,

Globaalisti verkottuneessa maailmassa pitkät toimitusketjut ovat monin tavoin haavoittuvia. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. Tilanne huolestuttaa. Näiden tosiasioiden valossa on selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat verrattain hyvät, kuten meillä Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan maatalouteen. Meillä on mahdollisuuksia tuottaa ruokaa itseämme isommallekin joukolle, ja osaamme tehdä sen ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta, jolla varmistetaan väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri kaikissa oloissa. Elinvoimainen maa- ja biotalous ovat huoltovarmuuden ydintä, ja koko maan kattava asutus on osa turvallisuuspolitiikkaa; erityisesti Itä-Suomen elinvoimasta huolehtiminen on nyt tärkeää.

2. Kansainvälisen yhteistyön Suomi

Oikeudenmukaista ja välittävää maailmaa ei synny ilman arvopohjaista ulkopolitiikkaa. Kansainväliseen vastuuseen kuuluu toimia ulkopolitiikassa niin, että ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia edistetään kaikissa maissa ja sekä naisilla että miehillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Suomen tulee tukea YK:n peruskirjaan perustuvaa monenkeskistä, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja olla aloitteellinen kansainvälisten kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa ja pyrkiä toimimaan niiden sovittelijana. On arvokasta, että Suomi toimii tulevina vuosina ihmisoikeusneuvostossa ja Etyj:n puheenjohtajana sekä hakee turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vahvistaakseen rauhaa ja turvallisuutta globaalisti ja paikallisesti.

Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ja erilaiset rajat ylittävät kriisit korostavat eurooppalaisen yhteistyön ja yhtenäisyyden merkitystä. USA:lle transatlanttinen suhde saattaa olla jatkossa vähemmällä painoarvolla, joten meidän on Euroopassa löydettävä tuki toisistamme. Joka tapauksessa tulevien vuosien suuret haasteet Unionissa liittyvät laajentumiseen mm. Ukrainan EU-jäsenyyteen. Tämä tulee perin juurin muuttamaan mm. maatalous- ja koheesiopolitiikan. Silloin on järkevää, että unionissa keskitytään niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa kansalliseen politiikkaan nähden eikä puututa kysymyksiin, jotka hoituvat parhaiten kansallisessa päätäntävallassa.

Energia- ja kauppapolitiikka ovat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. On huolehdittava eri sektoreilla Suomen strategisesta autonomiasta niin, ettei huoltovarmuutta tai käytettävissä olevia vaihtoehtoja vaarantavaa riippuvuussuhdetta synny. Tämä on hyvä muistaa Kiinan kohdalla, joka on merkittävä tekijä maailmankaupassa ja investointeja on tarjolla myös Suomeen.

Hyvät kuulijat,

Maailman huomio kääntyi jälleen Lähi-itään, kun terroristijärjestö Hamasin raaka hyökkäys Israeliin ja siviilien surmaaminen ja panttivankien ottaminen täytti mediat. Jotenkin oletti, että tämä olisi viimeistään avannut suomalaisen yhteiskunnan silmät näkemään alueen häikäilemättömän valtapolitiikan

Valtaosa Israelin naapurimaista ei tänäkään päivänä tunnusta valtion oikeutta olemassaoloon, ja lisäksi alueella toimii useita mm. Iranin tukemia terroristijärjestöjä Hizbollahista Hamasiin. Alueelle annetut miljardien tuet ovat palestiinalaissiviilien elinolojen parantamisen sijaan valuneet vihakasvatukseen ja äärijärjestöjen tueksi. Joissakin eurooppalaisissa ja jopa suomalaisissa piireissä on oltu jopa valmiita ns. neutralisoimaan terroristijärjestö Hamas, eikä ymmärretä, ettei se edusta kaikkia alueen asukkaita ja että samalla vedetään mattoa jalkojen alta maltillisilta toimijoilta.

Tämän kertaisessa hyökkäyksessä on nähty laajempaakin suurvaltapoliittista viritystä. Kuinka sopivasti Venäjälle, että maailman huomio kääntyy heidän raukkamaisesta hyökkäyksestänsä Ukrainassa jälleen kerran Lähi-itään ja Israeliin. Samalla saatiin Israelin ja Saudi-Arabian kauan valmistellut neuvottelut poikki, ja iso takapakki alueen lähentymisponnisteluihin.

Kaikesta tästä huolimatta Suomessakin on edelleen vaikea tuomita Israelin kohtaamaa terrorismia ilman selityksiä. Myös osalla presidenttiehdokkaista ei tuntunut olevan kantaa siihen, tuleeko Suomen tukea Israelia. Kun ottaa huomioon, että Hamasin hyökkäys aiheutti suurimman juutalaisten joukkotuhon sitten holokaustin, ovat nämä näkemykset vähintäänkin hämmentäviä.

Israelin valtion oikeus olemassaoloonsa juutalaisten kansalliskotina ja oikeus puolustaa kansalaistensa turvallisuutta on aina ollut itselleni selkeä periaatteellinen linjaus ja Lähi-idän politiikan kulmakivi. Se ei ole koskaan estänyt hyvien suhteiden luomista alueen muihin maihin ja toimijoihin, joiden toivoisi toimivan alueen rauhan ja tulevaisuuden rakentamiseksi. On selvää, että nyt tuolle alueelle kaivataan kipeästi apua siviileille molemmin puolin.

 

3. Lähimmäisyhteiskunta Suomi

Presidentti on myös keskeinen arvokeskustelija. Meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme ja ympäristöstä. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua myös yhteisvastuun periaatteeksi. Yhteisvastuu nousee jokaisen meidän asenteista ja elämänratkaisuista, ja se ulottuu myös kotimaan rajojen yli. Nykyinen elämänmalli on vieraannuttanut meitä lähimmäisistämme.

Itsekkään elämäntavan seuraukset ovat nähtävissä niin talouden kuin ympäristönkin haasteissa. Taloutemme on raskaasti velkaantunut ja olemme ennennäkemättömien ekologisten haasteiden äärellä.  Vastuunkantaminen omasta elämästä edellyttää huolenpitoa omasta terveydestä, perheestä, lähimmäisistä lähellä ja kaukana sekä ympäristöstä.

Yksilökeskeisyyden takia tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekemisiinsä tai kykyihinsä eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään

Tämän olen saanut itsekin elämässä oppia nyt jo edesmenneen kehitysvammaisen kasvattisisareni Liisan kautta. Spontaani vastaus alakoululaisena kaverini kysymykseen: ”Haluaisit varmaan, että teidän Liisa olisi terve?” oli: ”En, eihän Liisa silloin olisi Liisa!”. Vammaisuus ei ole virhe, vaan yksi osa sitä ominaisuuksien joukkoa, joka muodostaa meistä itse kustakin persoonia.

Olin vuosia mukana Kehitysvammaisten Tuki Ry:n eettisen neuvoston jäsenenä puolustamassa vammaisten oikeuksia elämään, hoivaan ja huolenpitoon, koulutukseen ja työelämä osallisuuteen sekä turvalliseen vanhuuteen. Joskus tuntuu, että saavutuksia ja suorituksia ihannoivassa ajassamme olemme hukkaamassa ihmiskäsityksen, jonka mukaan jokainen ihminen on ainutkertaiseksi luotu ja arvokas sellaisenaan. Siksi koen, että heidän oikeuksien puolustaminen on meille kaikille tärkeää.

Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisen vapaus ja vastuu nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kalliilta ongelmien korjaamistoimilta vältytään, kun annetaan apua ja ohjausta ajoissa. Henkinen pahoinvointi johtaa helposti lasten ja nuorten syrjäytymiseen, päihteisiin tai hajoaviin perheisiin. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten rakastavaa huolenpitoa, jonka paras alusta on oma perhe.

Hyvät ystävät,

Euroopassa ja Suomessa on käyty vilkasta keskustelua monikulttuurisuudesta ja sen onnistumisesta tai epäonnistumisesta.   Jokainen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen yhteisesti hyväksytyt arvot. Lähimmäisyhteiskunta on arvopohja, jota voi kunnioittaa kulttuuritaustasta riippumatta. Sillä muuttuvassa maailmassa on kuitenkin vielä tinkimättömiä elämänarvoja – lähimmäisen ihmisarvo on niistä keskeisimpiä.

Framtidens Finland är ett samhälle som är socialt rättvist, tryggt, familjevänligt, företagsamt, innovativt, konkurrenskraftigt, ekonomiskt framgångsrikt och gemenskapsbaserat och bygger på hållbara värderingar.

Tulevaisuuden Suomi on siis sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä ja yhteisöllinen, eli kestäville arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta. Se on parasta Suomelle!

Silakan kalastus jatkuu normaalisti kohtuullisin kiintiöin – ”Olen tyytyväinen kokonaisuuteen”, toteaa ministeri Essayah

Kirjoitettu kirjoittajana

– Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Luxemburgissa. EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto teki kokouksessaan sopimuksen Itämeren kalastuskiintiöstä ensi vuodelle.

 

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi alkuviikon kokokouksessaan Luxemburgissa vuoden 2024 Itämeren kalastuskiintiöistä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tyytyväinen vastuulliseen päätökseen.

– Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen.

Ertiyisen tyytyväinen Essayah kertoo olevansa siihen, että neuvosto päätti jatkaa silakan kohdennettua kalastusta tieteellisen neuvon mukaisesti.

– Päätöksen mukaan lohen kohdennetun kaupallisen kalastuksen jatkaminen Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella edellyttää Suomen ja Ruotsin lisäsuojelutoimien arviointia ICES:ssä ja myönteistä tieteellistä neuvoa. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle ja suomalaiselle ruokakulttuurille yleisesti, ministeri Essayah sanoo.

Pohjanlahdella silakkakannan kehitys on viime vuosina ollut laskeva. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana kuitenkin saatu rohkaisevia tietoja kannan tilasta ja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta. Tässä tilanteessa neuvosto päätti tieteellisen neuvon perusteella pienentää Pohjanlahden silakkakiintiötä 31 prosentilla, jonka lisäksi Suomi ja Ruotsi sitoutuivat sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä ensi kesänä 25.toukokuuta – 30. kesäkuuta 2024 välisenä aikana. Toimenpiteellä pyritään rauhoittamaan silakoiden kutuvaellusaikaa ja luomaan edellytyksiä silakoiden suurelle vuosiluokalle.

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia.

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia. Alueen silakkakanta on heikko, joten lisätoimenpiteenä silakan kutuvaelluksen rauhoittamiseksi kiellettiin silakan ja kilohailin troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella keväällä 2024. Lisäksi sovittiin, että troolikalastus kielletään Itämeren pääaltaalla, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä kevään aikana kuukaudeksi silakan kutuajan rauhoittamiseksi, samalla tavalla kuin Pohjanlahden alueella.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennettiin 15 prosentilla 53 967 loheen.  Sen lisäksi komissio pyytää ICES:lta tieteellistä neuvoa lohenkalastuksen (sekä kaupallisen että vapaa-ajan) lisäsäätelytoimenpiteistä vuonna 2024. Saadun neuvon perusteella komissio antaisi ennen kalastuskauden alkua ehdotuksen, jonka perusteella lohenkalastusta voitaisiin jatkaa Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa. Lisäsäätelyllä vahvistettaisiin aikaisin kutuvaellukselle saapuvien arvokkaiden luonnonlohien suojelua. Ruotsi ryhtyy lisäksi alueellisiin toimiin heikon Ljunganjoen lohikannan suojelemiseksi.

Essayah oli Luxemburgissa myös toimittajille järjestetyssä Teams-mediatapahtumassa tiistaina.

– Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta. Se on tieteellisen neuvon mukainen ja sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden, ministeri Essayah toteaa.

Ahvenanmaan kalastusministeri Fredrik Karlström kiitti Suomen delegaatiota hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

– Yhteistyö oli antoisaa ja toimi moitteettomasti. Olemme menneet käsi kädessä läpi koko prosessin. Kiitän sekä kollegaani Essayah’a että koko suomalaisten tiimiä erittäin hyvästä yhteistyöstä, Karlström totesi.

Kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuonna 2024
Itämeren kalakanta
EU TAC 2023 ja muutos sekä Suomen kiintiö

Pohjanlahden silakka
55 000 tonnia (-31 %)           45 092 tonnia
Pääaltaan silakka
40 368 tonnia (-43 %)             8 853 tonnia
Läntinen silakka
788 tonnia (0 %)
Riianlahden silakka
37 953 tonnia (-17 %)
Kilohaili 
201 703 tonnia (-10 %)         10 379 tonnia
Pääaltaan/Pohjanlahden lohi
53 967 lohta (-22 %)            13 945 lohta
Suomenlahden lohi
10 144 lohta (7 %)                  9 104 lohta
Itäinen turska 
595 tonnia (0 %)                          10 tonnia
Läntinen turska
340 tonnia (-30 %)                        3 tonnia
Punakampela  
11 313 tonnia (0 %)

 

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdestä

Sari Essayah arvotentissä: Osallisuuden kokemuksella on valtavan suuri merkitys

Kirjoitettu kirjoittajana

Presidenttiehdokas Sari Essayah haluaa tehdä töitä sen eteen, että luottamuksen henki vahvistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa. Silloin pitää kertoa, että kaikki kansalaiset ovat yhtä arvokkaita ja jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri,  entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari Sari Essayah vieraili presidenttiehdokkaista vuorollaan Radio Dein arvotentissä keskiviikkona 18.10.

Kristillisdemokraatit päättivät asettaa vaaleihin oman presidenttiehdokkaan toisin kuin RKP, joka ilmoitti, ettei halua oman ehdokkaan nimeämisellä edesauttaa liberaalin kentän jakautumista. ”Tekivätkö Kristillisdemokraatit taktisen virheen nimeämällä oman ehdokkaan”, Radio Dein Kai Kortelainen kysyy? Nythän konservatiivisten äänestäjien äänet voivat jakautua useamman ehdokkaan kesken.

Sari Essayah pohtii ehdokasjoukkoa katsoessaan, ettei siinä kovin montaa konservatiivia ole.

– Itse ajattelen, että nimenomaan Kristillisdemokraateille on tärkeää, että me pystymme näissä vaaleissa nostamaan esille kristillisdemokraattisia arvoja, jotka pohjautuvat kristilliseen ihmiskuvaan. Siten mahdollisimman moni suomalainen, joka jakaa nämä arvot, mille suomalainen yhteiskunta on rakennettu, voisi löytää sen oman ehdokkaansa, Essayah perustelee.

Ehdokkaita on jo paljon. Miksi Sari Essayah olisi heistä paras presidentiksi?

– Itselläni on kokemusta politiikassa toimimisesta jo vuosikymmeniä ja monenlaisilla erilaisilla positioilla olen ollut. Tällä hetkellä palvelen maan hallituksessa ministerinä. Euroopan parlamentissa viisi vuotta meppinä antoivat kyllä valtavan paljon myös paitsi kontakteja eurooppalaisiin poliitikkoihin, niin myös sitten kansainvälistä osaamista. Tällä hetkellä ministerinä joka kuukausi tuolla neuvostossa kuljen. Siinä mielessä voi sanoa, että minulla on politiikasta monipuolinen tausta, osaaminen ja kokemus.

Voi siis sanoa, että olen ollut tällaisissa isoissa käänteissä mukana.

Essayah korostaa tuntevansa poliittiset prosessit. Hän oli eduskunnassa puolueen puheenjohtajana esimerkiksi silloin, kun Suomi vietiin läpi koronakriisin ja saatettiin Nato-jäsenyyteen.

– Voi siis sanoa, että olen ollut tällaisissa isoissa käänteissä mukana. Tietysti sitten totta kai ovat taustakoulutus ja tämän tyyppiset asiat. Mutta ennen kaikkea sanoisin, että myös se, että mahdollisimman monelle suomalaiselle pystyisin tarjoamaan sen arvopohjaisen henkilön, joka ajaa niitä asioita, joita ihmiset pitävät tärkeänä.

Arvojohtajaksi ei julistauduta

Presidentin työn yhteydessä puhutaan paljon arvojohtajuudesta. Onko presidentti kansakunnan arvojohtaja, kysyttiin Radio Dein arvotentissä.

– Arvojohtajaksi ei tulla sillä, että julistaudutaan arvojohtajaksi. Kyllä se on ennen kaikkea sitä, että osallistutaan keskusteluun, jota yhteiskunnassa käydään, ja sitä kautta resonoidaan arvoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ajattelen näin, että meillä kristillisdemokraateilla lähtökohtaisesti unelmana on hyvinvoiva lähimmäisyhteiskunta Suomi, ja sitä visiota haluan olla viestimässä.

Kenen tähänastisista tasavallan presidenteistä Essayah katsoo olleen historian paras ja miksi?

– Aina jokainen presidentti toimii omassa ajassaan ja omassa kontekstissaan, ja on hyvin helppo jälkikäteen sanoa, että tuossa tilanteessa olisi pitänyt toimia niin tai näin tai että näin ei olisi pitänyt menetellä. Siksi kannattaa olla aika armollinenkin, kun lähdetään arvioimaan. Mutta jos nyt katsotaan lähihistoriaa, niin kyllä Sauli Niinistö, istuva tasavallan presidentti, on suoriutunut erittäin hyvin tässä turbulenssissa ajassa, jossa on tapahtunut hyvin nopeita käänteitä geopolitiikassa, Essayah vastaa.

– Arvostan myös hänen tapaansa, millä hän on pitänyt yhteyttä muun muassa eduskuntaan, sen valiokuntiin ja tietyllä tavalla hakenut sen tasapainon, missä tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Vuonna 2014 olisi pitänyt toimia enemmän

Essayah sanoo, että on vaikea arvioida, mitä olisi tehnyt toisin kuin Niinistö.

– Tietenkin voidaan miettiä sitä, olisiko esimerkiksi Putinin mielenliikkeisiin pystynyt kukaan paljon aikaisemmin reagoimaan tai siihen, että loppujen lopuksi ehkä kaikkikin suomalaisessa yhteiskunnassa olimme liian sinisilmäisiä.

– Kun Putin piti puheensa, jossa hän todellakin lähti määrittelemään naapurimaidensa liikkumavaraa ulkopolitiikassa, niin kyllä se oli varmasti sitten kaikille käännekohta. Kuten presidentti totesi, että naamarit on tipahtaneet.

Essayah pohtii, että jo vuoden 2014 Krimin hyökkäyksen aikaan olisi pitänyt kaikkien olla tiukempia ja ymmärtää, että kyse ei ole yksittäisestä asiasta vaan, että kyseessä oli selkeä Venäjän politiikan strategia.

– Sillä se pyrkii oman lähipiirinsä ja naapurimaat sitomaan oman politiikkansa alle. Tämä olisi ehkä ollut sellainen, mihin olisi pitänyt siinä vaiheessa pystyä puuttumaan.

Arvoina oikeudentunto, rehellisyys ja luottamus

Mitkä ovat kolme keskeisintä ja luovuttamatonta arvoa, jotka ohjaavat Sari Essayahin päätöksentekoa politiikassa?

– No kyllä ne ovat oikeudentunto, rehellisyys ja myöskin sitten luottamus, hän sanoo.

Politiikka on neuvottelemisen ja kompromissinteon taidetta. Kai Kortelainen pyysi arvotentissä ehdokasta kertomaan tilanteista, joissa hän on joutunut tekemään kompromissin omien arvojensa suhteen jonkin poliittisen päätöksen vuoksi.

– En nyt kyllä voi sanoa, että olisi omien luovuttamattomien arvojen kohdalla tarvinnut tinkiä niistä, että olisin joutunut tekemään jonkun sellaisen kompromissin, minkä kanssa en omien arvojeni kanssa voisi elää. En kyllä pysty nimeämään.

– Monestihan kompromissit ovat kuitenkin sellaisia, että niissä etsitään se pienin yhteinen poliittinen nimittäjä, jonka kautta voidaan sitten rakentaa joku tietty suunta poliittiselle linjaukselle. Ehkä kuitenkin aika harvoin tulisi sellaisia tilanteita esiin, että pitäisi todellakin tinkiä luovuttamattomista arvoista.

Politiikalla pyrimme pitämään kaikki mukana

Sari Essayah toteaa, että yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut ja eniten julkisuudessa ovat erilaiset äärilaidat. Vallalla on desibeli-demokratia. Kuka huutaa koviten, saa eniten palstatilaa, ja erilaiset algoritmit jopa ruokkivat sitä.

– Näen, että suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut ennen kaikkea luottamuksen ilmapiiri ja luottamus toinen toisiimme. Siksi olen myös huolissani tästä keskusteluilmapiirin muuttumisesta.

Millaisiin konkreettisiin toimiin ehdokas Essayah itse olisi valmis, jotta luottamuksen henki pysyisi yllä tai vahvistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa?

– Että me ensinnäkin politiikan kautta kerromme, että kaikki kansalaiset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä ja jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton. Politiikalla pyrimme pitämään kaikki mukana, satsaamme lasten ja nuorten tulevaisuuteen, pidämme huolta ikäihmisistä, pystymme tasoittamaan monien vammaisten elämäntilannetta. Kaikki tämän tyyppiset asiat, joissa huomioidaan erilaiset ihmisryhmät, ikäryhmät, alueellisuus ja myös vähemmistöt. Kaikella sillä voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa jokainen kokee kuuluvansa siihen, Essayah luettelee.

Sellainen yhtenäisyyden hakeminen, jossa vaiennetaan erilaiset mielipiteet ja näkemykset, ei rakenna luottamusta.

Kun tämä onnistuu, silloin jokainen myös kokee, että haluaa rakentaa yhteiskuntaa. Essayah ottaa esimerkiksi nuorisojengit ja niihin liittyvät ongelmat.

– Kyllähän silloin täytyy olla sillä nuorella sellainen kokemus, että yhteiskunta ei ole minua varten tai että haluan nousta sitä vastaan tai että tämä ei tarjoa minulle mitään. Sen tähden osallisuuden kokemuksella on valtavan suuri merkitys.

Rakentavasti eri mieltä

Sari Essayah on kiittänyt Kristillisdemokraattien puoluekokouksen jälkeen väen samanmielisyyttä. Mutta hän sanoo, että hänen puolueessaan sallitaan myös moniäänistä keskustelua. Siitä olivat äskettäin esimerkkinä puoluekokous, jossa oli nelisenkymmentä erilaista aloitetta, joista ”reippaasti äänestää rätkäytettiin”. Siitä huolimatta ilmapiiri oli hänen mukaansa koko ajan toisia kunnioittava, sietävä ja ymmärtävä. Asioista voitiin ajatella eri vinkkelistä.

– Sellainen yhtenäisyyden hakeminen, jossa vaiennetaan erilaiset mielipiteet ja näkemykset, ei rakenna luottamusta. Pikemminkin se, että jokainen voi kokea, että tässä porukassa saa ajatella ihan omilla aivoillaan ja saa tuoda esille näkemyksiään ja sitten, niin kuin demokratiassa yleensä, äänestetään ja katsotaan, mikä on enemmistön kanta ja sen mukaan sitten eletään.

Miten Essayah olisi itse poliitikkona ja presidenttiehdokkaana esikuva tällaisen erilaisuuden ja erimielisyyden kunnioittamisessa?

– Juurikin siten, että yhteiskunnallisessa keskustelussa annetaan ääntä erilaisille tahoille ja lähdetään siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on mahdollista olla asioista rakentavasti eri mieltä. Ja luodaan sellainen ilmapiiri, jossa todellakin ihmiset kokevat, että me olemme osa tätä yhteiskuntaa, me halutaan olla omalla panoksella tätä rakentamassa, ja täällä saa ajatella asioista eri tavoin ja olla eri mieltä, hän sanoo.

Essayah on huomannut koronan aikana ja Suomen Nato-prosessin vaiheissa, että pienen kansakunnan vahvuus on tarvittavan yksimielisyyden löytyminen, kun kyseessä ovat isot fundamentaaliset asiat ja esimerkiksi kansallinen turvallisuus.

– Oli hämmentävää ja hienoa olla mukana sellaisessa prosessissa, jossa lähtökohtaisesti hyvinkin erilaiset eduskuntapuolueet yksissä tuumin katsovat, mikä on kansakunnan kannalta tällä hetkellä turvallisuuspoliittisesti tärkeintä ja millä tavalla tämä asia ja prosessi voidaan viedä maaliin.

– Sitten kun eduskunnassa äänestettiin, niin minusta siinä Nato-äänestyksessä oli erittäin tärkeää, että siellä oli myös ne kahdeksan ei-ääntä. Se kertoo siitä, että me olemme oikea demokratia, että me olemme demokratia, jossa ihmiset ajattelevat näistäkin asioista eri tavoilla. Mutta kukaan ei tullut sanomaan, että prosessi olisi jotenkin väärin viety.

Alkuperäinen kirjoitus on luettavissa Seurakuntalainen.fi

Suomalainen maatalous voidaan pelastaa, mutta politikointiin ja poteroihin meillä ei ole varaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Loppuvuotta kohti maataloustukien maksatusaikataulut ovat alkaneet jälleen puhuttaa, mikä ei yllätä. Monille tiloille uusi maksuaikataulu aiheuttaa kassaan ongelman; millä maksaa laskut, kun raha tulee totuttua myöhemmin. Kaikki mahdolliset kivet käännetään, jotta viljelijät tästä talvesta selviävät.

Se, mikä sen sijaan on ollut yllätys, on häly, jonka asia on aiheuttanut niissä tahoissa, jotka aikataulun muutoksesta ovat aikoinaan itse olleet päättämässä.

Tukimaksatusaikataulujen muutoksen taustalla on kaksi asiaa: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kauden vaihdos sekä Ruokaviraston käytännön kyky toteuttaa maksatukset. Aloitetaan ensimmäisestä. Nyt alkanut CAP-kausi on valmisteltu edellisen ja jo sitäkin edellisen hallituksen aikana. Prosessiin on tiiviisti osallistunut myös alan edunvalvonta.

Näissä neuvotteluissa päätettiin esimerkiksi EU:n nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion osalta, että säilytetään mahdollisimman tarkasti vanha tukijärjestelmä, johon kuitenkin piti lisätä EU:sta tulleet vaatimukset.

Taustalla oli hyvä tarkoitus tukihaun helppoudesta ja tuen tarkasta kohdistumisesta, mutta jo tätä päätöstä tehtäessä tiedettiin sen olevan päätös myös maksuaikataulujen siirtämisestä.

Suomen muutokset CAP-suunnitelmaan EU-sääntöjen puitteissa ovat rajalliset, käytännössä kerran vuodessa, eikä niillä voi koko tukijärjestelmää kesken kauden muuttaa. Jos ennakkomaksuja edelleen kasvaneella riskillä EU:n rahoitusoikaisusta olisi haluttu maksaa, olisi valmistelu pitänyt aloittaa jo edellisen hallituksen aikana. Tämä olisi tarkoittanut selkeää ohjeistusta virastolle priorisoida ennakkojen maksu ohi muiden tukimuotojen, joita nyt maksetaan tämän vuoden puolella.

Tästä päästään toiseen maksatusaikatauluja määrittävään tekijään, EU:n tukijärjestelmän maksajavirastona toimivan Ruokaviraston resursseihin. Virasto on vuosia kärsinyt kroonisesta resurssipulasta, ja sen IT-järjestelmät ovat kovin kankeita ja niiden ylläpito aliresursoitua.

Tähän kokonaisuuteen on aika myös poliittisella tasolla ja uuden johdon avulla tarttua, mutta parissa kuukaudessa uusi hallitus ei ole tätä monen vuoden perintöä ennättänyt vielä kuntoon laittaa.

En arvostele edeltäjiäni tai edunvalvontaa CAP-suunnitelmasta ja ratkaisuista, joihin he ovat päätyneet. Aika on ollut vaikea eikä EU:n liikkumavaran sisällä täydellisiä ratkaisuja ole ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan ota niskoilleni, että samat tahot vaativat toimimaan vastoin itse neuvottelemiaan ja hyväksymiään sääntöjä erityisesti tilanteessa, joka heidän hoitamansa viraston resurssien puitteissa vaarantaisi viljelijöille luvatun maksuaikataulun muiden tukien osalta.

Suomalainen maatalous voidaan pelastaa, mutta politikointiin ja poteroihin meillä ei ole varaa. Se ei myöskään millään tavalla helpota niiden viljelijöiden asiaa, jotka oikeasti valvovat öitään miettien, miten erääntyvien lainojen ja laskujen kanssa pärjäävät. Hallitusta saa arvostella ja rapa saa roiskua, mutta tuottajia ei sen pelin pelinappulaksi saa valjastaa.

Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, pj. KD

Alkuperäinen kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.10.2023

Tulevaisuuden suomalainen ruokailija arvostaa tietoa ja nauttii laadusta

Kirjoitettu kirjoittajana

Vuonna 2040 suomalainen ruokailija arvostaa yhä enemmän ruuan alkuperää, ravitsevuutta ja puhtautta. Hän tahtoo tietää, mitä hän syö. Hän – tai hänen älylaitteensa – ottaa selvää päivän haasteisiin tarvittavasta ravinnosta ja tarjoaa päivään sekä yksilöllisiin valintoihin sopivia vaihtoehtoja.

Kasvikunnan tuotteiden ohella suomalainen ruokailija syö maitoa, lihaa ja muita eläintuotteita edelleen, mutta ne tuotetaan yhä kestävämmin. Alkutuotantotiloilla hyödynnetään tuotannossa syntynyt bioenergia täysipainoisesti. Ruuasta tarjottu tieto on viety huippuunsa niin, että kuluttaja voi ostaa vaikkapa nimikkokanansa munia tai seurata halutessaan ostamansa jauhelihan reittiä karjatilalta ruokapöytään saakka. Elintarviketurvallisuus on huipussaan ja ruokaväärennökset ovat sula mahdottomuus.

Kuluttaja voi valita älylaitteeseensa ruokasuunnittelun asetuksiksi arvojensa ja tarpeittensa mukaisia kriteerejä: lähellä
tuotettu, hiilineutraali, sisältää runsaasti kuituja, pähkinäallergia, tuotettu ilman kasvinsuojeluaineita, sisältää kauden tuotteita. Ruoka tuodaan kätevästi kotiin tai nälkäinen opastetaan ravintolaan sopivan annoksen äärelle.

Perheenjäsenten ja ystävien asetukset on helppoa yhdistää ruokasuunnitelmaan. Ruuasta nautitaan edelleen myös yhdessä. Ja suomalaisella ruokailijalla on, mistä valita, sillä kauppojen valikoimat ovat täynnä laadukkaita, houkuttelevia ja kekseliäitä tuotteita. Kotimainen ruuan alkutuotanto sekä elintarviketeollisuus kukoistavat. Suomesta on tullut merkittävä elintarvikeviennin maa, joka tunnetaan paitsi pohjoisista aromeistaan ja puhtaudestaan, myös ruokainnovaatioistaan ja ekologisesti kestävästä ruuantuotannostaan. Suomalainen ruokailija on etuoikeutettu saadessaan nauttia laadukkaista uutuustuotteista aina ensimmäisten joukossa maailmassa. Italiassa kohutaan Euroopan pohjoisesta ja puhtaasta ruokamaasta. Suomalaisissa pikkukaupungeissa ja maatiloilla palkataan italian kieltä osaavaa henkilökuntaa ottamaan vastaan maahamme sankoin joukoin saapuvia eteläisiä ruokaturisteja.

 

Kirjoitus on julkaistu Luomuelintarvikepäivän yhteydessä  27.9.2023

Kampanjan tärkein rutistus on tammikuussa

Kirjoitettu kirjoittajana

– Presidentinvaaleihin kohdistuu suuri kiinnostus ja niissä on aina äänestetty aktiivisesti. On tärkeää, että kristillisdemokraatit on mukana niissä keskusteluissa, joissa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Niitähän presidentti johtaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Essayah perustelee.

–  Samaten vaalissa käydään arvokeskustelua – siinähän presidentti myös on luotsaaja. Meidän puolueella on hyvä mahdollisuus profiloitua tässä.

Puheenjohtajana jatkokaudelle Joensuun puoluekokouksessa elokuun lopulla valittu Essayah sai rinnalleen uuden varapuheenjohtajatroikan. Kansanedustaja Mika Poutala, valtiotieteiden maisteri ja eduskunta-avustaja Katriina Hiippavuori sekä teologi-maatalousyrittäjä David Pettersson ovat kaikki 1980-luvulla syntyneitä.

– Kaikki me tarvitsemme hyvää tiimiä. Hyvän puheenjohtajiston, puoluesihteerin ja puoluevaltuuston puheenjohtajan lisäksi tarvitsemme jokaista meidän jäsentä ja puolueen työn tukijaa. Onhan nyt edessä vaaliputki: presidentinvaalien lisäksi ensi keväänä on EU-vaalit ja alue- sekä kuntavaalit yhtä aikaa vuonna 2025.

– Kaikille on työtä ja tehtävää. Kaiken menestymisen pohja on se, että kenttäväki on vahvasti sitoutunut tekemään vaalityötä, Essayah muistuttaa.

Kaiken menestymisen pohja on se, että kenttäväki on vahvasti sitoutunut tekemään vaalityötä. – Sari Essayah

KD-Kompassi-haastattelussa Essayah kiittelee Joensuun kokouksessa koettua puolueen samanmielisyyttä.

–  Yhtenäisyys auttaa rakentamaan oikeat vaalistrategiat. Kun olemme hallituspuolue, se avaa toisenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, kuin on taas ollut vähään aikaan. Kyllä huomasi kokouksessa, miten innokkaasti asioihin otettiin kantaa. Kevään hallitusneuvotteluissa olleet ovat nähneet, miten KD:n kädenjälki todella näkyy hallitusohjelmassa. Sinne saatiin meille tärkeitä kirjauksia esimerkiksi perhepolitiikkaan, vanhuspalveluihin ja omaishoitajien tilanteeseen. Se totta kai innostaa mukana olleita.

Kansanedustajana, puheenjohtajana ja maa- ja metsätalousministerinä nyt toimiva Essayah uskoo selviävänsä aikataulupaineista, jotka presidenttiehdokkuus tuo. Hänellä on jo kokemusta, sillä hän oli ehdolla myös 2012. Sen sijaan 2018 hän ei lähtenyt haastamaan suosittua istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.

–  Intensiivinen kampanja-aika on marraskuusta tammikuun loppuun – mutta joulu tuo luontaisen tauon. Tietenkin pitkin syksyä on jo tilaisuuksia ja mediakin niitä virittelee.

–  Varsinainen rutistus on tammikuussa.

Maa- ja metsätalousministerin kesään ovat kuulunut kamppailu lintuinfluenssan ja turkistarhojen kurimuksen ja sääolojen piinaamien viljelijöiden ja ruuantuottajien huolet.

–  Perushuoli on maatilojen kannattavuus ja tuottajien työstään saama tulo. Etenkin tällaisten huonojen säiden, pienempien satojen ja kallistuneiden tuotantopanosten vuonna se on erityisen haastavaa. Ei ole resursseja omasta takaa vastata äkillisiin muutoksiin.

–  Arviolta kolmannes kevätviljoista on menetetty. Lähiviikot ratkaisevat minkälainen vuodesta tulee sadon suhteen.

–  Huolestuneita viestejä on jo tullut, että osa viljelijöistä ei todennäköisesti pysty tekemään esimerkiksi lannanlevitystä syksyllä, kun pellot ovat niin vetisiä.

–  Maatalous on toimiala, jossa olemme koko ajan luonnon olosuhteiden varassa.

Alkuperäinen haastattelu on luettavissa KD lehdestä.

Essayah: Maa- ja metsätalousministeriö selvittänyt EU:n metsäkatoasetusta – nautakarjatilainvestoinnit voivat jatkua

Kirjoitettu kirjoittajana

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on käyty läpi ELY-keskusten tietoon tulleiden kahden viime vuoden aikana investoineiden ja investoinnin aloittaneiden tai niitä suunnittelevien lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta EU:n metsäkatoasetuksen näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, jotka aiheuttaisivat metsäkatoasetuksen mukaista metsäkatoa.

EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on 18 kuukauden siirtymäaika. Asetuksessa edellytetään, että toimija, joka saattaa EU:n markkinoille tai vientiin asetuksessa listattuja hyödykkeitä, varmistaa, että ne on tuotettu tiloilla, joilla ei ole aiheutunut asetuksen mukaista metsäkatoa 31.12.2020 jälkeen. Suomessa nautaeläimet ja niistä tuotetut tuotteet ovat asetuksen piirissä.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja ELY-keskukset ovat käyneet läpi 1.1.2021-28.6.2023 välisenä aikana investoineiden tai investoinnin aloittaneiden lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta metsäkatoasetuksen edellyttämän tuotantoketjukohtaisen riskinarvioinnin näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, joiden aiheuttama metsäkatoriski olisi metsäkatoasetuksen määritelmiin nojaten merkittävä naudanlihan tuotantoketjussa. Arvioinnissa on otettu huomioon, mihin navettarakennukset sijoittuvat suhteessa jo aiemmin maatalouskäytössä olleisiin alueisiin sekä rakennusten kokoa suhteessa siihen mikä asetuksessa määritellään metsäksi. Laidunten osalta selvitystyö vielä jatkuu.

Siltä varalta, että myöhemmin kävisi ilmi, että ajanjaksolla ennen asetuksen voimaantuloa on tehty joitakin navettarakennuksia tai laidunalueita, joiden rakentamisen katsotaan aiheuttaneen metsäkadon riskiä, maa- ja metsätalousministeriö tulee esittämään Euroopan komissiolle valtiontukisääntöihin poikkeusta, joka mahdollistaisi EU:n metsäkatoasetuksen taannehtivuudesta (1.1.2021-28.6.2023) mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen naudanlihaa tuottaville maatalousyrittäjille. Poikkeus edellyttää komission hyväksyntää.

”Hallitus on kautensa alusta asti selvittänyt aktiivisesti metsäkatoasetuksen toimeenpanoa koskevia ongelmia komission suuntaan ja myös tapaamisessani asiasta vastaavan komissaarin kanssa asiaa käsiteltiin. Asia tuli meille syliin perintönä edelliseltä kaudelta, ja koko ajan olemme pitäneet tärkeimpänä, että navettainvestoinnit saadaan jatkumaan asetuksen ehtojen puitteissa. Asetukseen sisältyvä taannehtivuus on Suomen oikeusjärjestelmälle vierasta, ja siitä mahdollisesti yksittäisille tiloille aiheutuvat vahingot on pystyttävä korvaamaan. Kukaan Suomessa ei ole voinut ennakoida, että metsän raivaaminen maatalouskäyttöön rajoittaisi taannehtivasti naudanlihan tuotantoa”, korostaa ministeri Sari Essayah.

Metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa varten on asetettu työryhmä, jonka työ jatkuu syyskuuhun 2024 saakka. Suomi on mukana vaikuttamassa myös komission valmistelemiin asetuksen täytäntöönpanoa koskeviin suuntaviivoihin.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Päivi Nerg
Puh. 040 842 9810

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Puh. 0295 162 184

Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila
Puh. 0295 162 013

Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Sari Essayah kertoo Huomenta Suomessa vahvuutensa olevan pitkä historia politiikassa. Arvojohtajana hän tukeutuisi kristilliseen arvopohjaan.

Sari Essayahin mukaan presidentti on tärkeä toimija ja turvallisuuspoliittinen johtaja, jolla on Suomessa oikeaa toimivaltaa seremoniallisen johtajuuden sijaan.

– Presidentin rooli on Suomessa merkittävä, ja haluan olla mukana vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja presidentin tehtävässä siihen varmasti pystyisi hyvin vaikuttamaan. 

 

Presidentin on tunnettava puolueet

Essayah kertoo vahvuudekseen presidenttikisassa pitkän poliittisen historian. Ulkopolitiikassa hän kertoo kokemuspohjakseen meppinä toimimisen, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon osallistumisen kahdella eduskuntakaudella sekä Nato-prosessiin osallistuminen puolueensa puheenjohtajana. 

– Suomessa pystyttiin ainutlaatuisesti vaikeassa tilanteessa säilyttämään kansallinen konsensus, ja saamaan kaikki puolueet tekemään tätä päätöstä, ja varsin yksimielisesi vietyä sitten eduskunnassa läpi. Koko prosessiin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus, jossa sai olla mukana. 

Hän kertoo presidentin tarvitsevan osaamista poliittisten prosessien hallinnassa, ja tämän on tunnettava puolueet. Hän kiittelee istuvaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä siitä, että tämä on pitänyt yhteyttä eduskuntaan ja valiokuntiin säännöllisesti. 

– Tämä on sellainen käytäntö jota esimerkiksi itse haluaisin jatkaa. Ja totta kai se, että minulla on todella pitkäaikainen historia politiikassa mukana olemisessa antaa perspektiivin viedä näitä asioita poliittisessa järjestelmässä eteenpäin.

 

”Kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla”

Essayah toteaa, että kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla sellaiseksi, mutta arvokeskustelussa presidentillä on hänestä joka tapauksessa merkittävä rooli.

Hänestä presidentin arvojohtajuuteen kuuluu etenkin tällä hetkellä jokaisen ihmisen ihmisarvon korostaminen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarien vahvistaminen. 

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä saa ääntään kuuluviin, jos ajatellaan vaikkapa vammaisia tai vanhuksia. 

– Meillä on myös kansallisia vähemmistöjä, kuten romanit ja saamelaiset, joiden ääni on vuosikymmenten aikana jäänyt Suomessa marginaaliin. 

 

”Lähden siitä, että sukupuolia on kaksi”

Essayahista suomalaisen yhteiskunnan arvopohja ja perusta perustuu kristinuskon ihmiskuvaan.

– Sillä tavalla niistä arvoista ja ehdoista itse ponnistaisin.

Viime hallituskaudella Essayah oli hallituksessa, joka vei läpi lain sukupuolen vahvistamisesta omalla ilmoituksella. Essayah ei itse tukenut lakia.

– Kyllä lähden siitä, että sukupuolia on kaksi. Ihmisillä voi olla kokemus omasta sukupuoli-identiteetistä, ja niitähän voi olla vaikka kuinka paljon. Siksi olen aina hämmästellyt tätä keskustelua, missä on mennyt nämä kaksi asiaa sekaisin, eli biologinen sukupuoli ja toisaalta se ihmisen kokemus.

 

Vahva rooli Natossa

Suomi on Essayahista aina tukenut kansainvälisiä, sääntöpohjaisia instituutioita, kuten EU:ta, ja hänestä Suomen Nato-profiilin vahvistaminen on seuraava iso ulkopoliittinen askel.

– Me olemme turvallisuuden tuottaja Naton sisällä. Osaamisemme liittyy ennen kaikkea tähän arktiseen alueeseen, ja toisaalta Itämeren alueeseen, ja tietysti Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa varmasti nämä asiat myös sitten korostuvat.

Essayahin mielestä Suomeen sopisi hyvin esimerkiksi Naton arktisen osaamisen keskus. Ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle hän ei sen sijaan näe järkevänä, eikä tällaista ole hänestä näköpiirissäkään.

Alkuperäinen uutinen on julkaistu MTV Uutisten sivuilla.

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah: ”Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia”

Kirjoitettu kirjoittajana

– Kristillisdemokraateille ihmisten yhdenvertaisuus on kristillisen ihmiskuvan pohjalta arvojemme lähtökohta. Sen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiinsa. Tältä pohjalta tiedonantoon sitoutuminen on meille luontevaa, totesi KD:n puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah valtioneuvoston tiedonantoa esiteltäessä.

Essayah korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisen luottamuksen merkitystä.

– Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka. Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva sidos ja sen eteen haluamme tälläkin tiedonannolla työskennellä.

Essayah’n mukaan yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden osalta haaste ei ole lainsäädännössä vaan siinä, miten se käytännössä toteutuu, ”siinä miten kohtelemme lähimmäisiämme”.

Kristillisdemokraatit puolustavat jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa.

– Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja suuri kansallinen rikkaus, Essayah muistutti.

– Tiedonanto kiinnittää tähän huomiota nostamalla toimenpiteeksi vihatekojen ehkäisemisen juutalaisia, muslimeja ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Hallitus myös kriminalisoi holokaustin kiellon. Vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.

 

 

Puheenjohtajan poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 22.8.

Kirjoitettu kirjoittajana

Hyvät ystävät, puolueväki ja median edustajat,

Mukavaa olla täällä Tampereella, jossa kasvu ja kaupungin menestyminen ovat silmin nähtävissä. Keskustan
alue on viime vuosina muuttunut merkittävästi ja täällä on uskallettu tehdä tosi rohkeitakin päätöksiä
kaupungin kilpailukyvyn edistämiseksi, elämys- ja monitoimiareena Nokia.

Näin aluksi on hyvä muistuttaa, mihin tämä hallitus on ryhtymässä. Lähdemme toteuttamaan vahvaa ja
välittävää hallitusohjelmaa, jossa kuuluu järjen ääni. Valmistaudumme tällä hetkellä ensimmäiseen
budjettiriiheemme, lisätalousarvioesitys on valmistumassa, lainsäädäntösuunnitelmat ovat pitkällä, moni
hallitusohjelmassa sovittu kirjaus on työn alla. Hallitusohjelma etenee suunnitellusti ja reippaasti. MMyös
maa- ja metsätalousministeriössä on lähdetty liikkeelle ja uusien työkavereiden nimiä ja tehtäviä opetellaan
samalla kun työ etenee vauhdikkaasti.

Suomi on velkaantunut ja sitä lähdemme nyt korjaamaan. Tilanne ei ole helppo, edellinen hallitus jätti
perinnökseen kasvavan velkataakan ja vielä voimaan astumattomia lisävelvoitteita, jotka oli tarkoitus
rahoittaa velalla. Velkamme kasvaa ilman näitä lisävelvoitteitakin joka päivä. Palveluita ja etuja, joista nyt
nautimme, rahoitetaan osin velkarahalla. Näin emme voi jatkaa. Meidän on saatava talouden
velkaantuminen kääntymään laskuun ja peruspalvelut turvattua. Talous voidaan saada nousuun vain
työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Samalla menojen tulee kääntyä laskuun. Tähän
ryhtiliikkeeseen olemme sitoutuneet yhdessä kaikkien hallituspuolueiden kanssa. Työllistämisen kynnystä
laskevat ja työvoiman joustavuutta lisäävät toimet laitetaan käyntiin pikaisesti. Niihin liittyen oppositio on
kylvänyt pelkoa tehokkaasti. Tavoitteenamme on kuitenkin saavuttaa Pohjoismaisen kilpailukyvyn taso,
josta olemme jääneet jälkeen, jotta meillä on työpaikkoja tulevaisuudessakin. Olemme tavanneet useita
teollisuuden, yrittäjien ja koulutuksen edustajia, jotka kaikki kiittävät hallitusohjelmaa onnistuneeksi ja
antavat sille täyden tukensa.

Hallituksen tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja, jotta aina olisi kannattavaa ottaa vastaan työtä.
Opposition retoriikka on ollut kohtalaisen villiä tänä kesänä – on hutkittu, ennen kuin on tutkittu tai nähty
ainuttakaan hallituksen esitystä. Hallitus on selkeästi sitoutunut siihen, että samalla kun kannustinloukkuja
puretaan, heikoimmista pidetään huolta, eikä ketään jätetä heitteille. Viimesijassa toimeentulotuki auttaa
kaikkein heikoimmassa asemassa olevia jatkossakin. Toimeentulotuki ja vammaisetuudet on syystä jätetty
indeksijäädytysten ulkopuolelle. Sen sijaan ei ole kestävää, että työnteon vastaanottaminen on jollekin niin
suuri riski toimeentulolle, ettei töihin voi mennä. Kestävä yhteiskunta, jossa heikoimmista voidaan
huolehtia, rakennetaan vain työnteon ja ahkeruuden varaan. Siksi lyhytaikainenkin työ tulee olla
kannattavampaa, kuin työttömyys. Samalla työn verotus alenee erityisesti pieni- ja keskituloisilla sekä
lapsiperheillä, joka osaltaan sekä parantaa toimeentuloa, että kannustaa työn vastaanottamiseen.
Orpon hallitus rakentaa lapsimyönteistä yhteiskuntaa, jossa lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan
nostamalla lapsilisiä pikkulapsiperheissä, lapsilisien yksinhuoltajakorotus myös nousee. Yksityisen hoidon
tuen hoitorahaa korotetaan ja opiskelijoiden huoltajakorotusta kehitetään. Lisäksi vihdoin toteutuu kauan
tavoittelemamme ansiotuloverotuksen lapsivähennys.

Näin opiskeluvuoden alussa on hyvä muistuttaa myös koulutukseen osoitettavista panostuksista ja hyvistä
hallitusohjelmakirjauksista. Kouluissa panostetaan oppimisen tukeen ja ammatillisessa koulutuksessa
panostetaan riittävään määrään lähiopetustunteja. Hyvinvoinnin kannalta merkittävää on mm. lasten ja
nuorten mielenterveystakuun säätäminen. Vihdoinkin tämä hallitus tarttuu tosissaan tähän haasteeseen.
Lasten ja nuorten pahoinvointiin on löydettävä ratkaisuja ja niitä tämä hallitus tekee.
Hallitus myös toteuttaa mittavan infrapaketin, jolla koko Suomi pidetään mukana kehityksessä. Täällä
Tampereella laitetaan vihdoin koko ratapiha kuntoon ja Helsinki-Tampere välisen rataosuuden mittavat
investoinnit sujuvoittavat liikenneyhteyksiä kasvukeskusten välillä. Samalla pidetään huolta myös
kauempana olevista tieyhteyksistä.

Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille hallituksen mittava panostus TKI-hankkeisiin. Tampereen seutu
yliopistoineen voi olla aktiivinen, jotta myös tämä seutu saa TKI-panostuksista oman siivunsa. Hieno
yliopisto, jossa juuri vierailimme, tekee tasokasta tutkimusta monella alalla ja yhdessä yritysten kanssa
löytää varmasti hyviä hankkeita, joihin lisääntyviä tutkimusrahoja suunnata. Suomi menestyy ja pärjää
kansanvälisessä kilpailussa parhaiten korkealla osaamisella.

Miksi KD:lle tuli maa- ja metsätalousministeriö? Kesällä hallitusneuvottelujen loppusuoralla Petteri Orpo
tuli ryhmähuoneeseemme ja sanoi, että olen ajatellut sinulle sitä maa- ja metsätalousministerin pestiä. Hän
kysyi, mitä olisin siitä mieltä. Ja myönnettävä on, että heti se tuntui omalta ja oikealta. Kristillisdemokraatit
on tehnyt työtä maa- ja metsätalouden puolesta vuosikausia. Olemme käyttäneet opposition järeintä
asetta, kun olemme jättäneet hallitusten vastattavaksi kahdella viimeisellä eduskuntakaudella
välikysymyksen maa- ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden asioita olemme pitäneet esillä myös
lukemattomissa puheenvuoroissamme.

Toimenpiteidemme taustalla on halu pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta.
Maatalous ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen. Maa- ja metsätalous on mahdollistaja koko Suomelle.
Maa- ja metsätaloutta ei tarvitse pelastaa, vaan se on mukana luomassa elinvoimaista, vahvuuksia
hyödyntävää Suomea. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni ja missiokseni tällä hallituskaudella tuoda toivoa ja
luottamusta, sekä konkreettisia keinoja maa- ja metsätalouteen ja monenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen.
Globaali ruokaturva on keskinäisriippuvuuksien maailmassa yhä haavoittuvaisempi, minkä Venäjän
hyökkäyssota Ukrainaan on karulla tavalla osoittanut. Samalla ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja
muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. On selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat
verrattain hyvät, kuten Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan
maatalouteen. Meille on annettu viljelemisen ja varjelemisen tehtävä. Maatalouden toimintaedellytyksistä
on pidettävä huolta jatkossakin.

Elintarviketeollisuus kuuluu myös ministeriömme toimialaan. Täällä Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla
on keskimääräistä enemmän eläintuotteiden jalostusta. Pieniä ja suuria yrityksiä. Saarioisten äitien tekemät
ruoat ja Tapolan kuuluisa mustamakkara kulkevat myös täältä Tampereelta koko Suomeen. Maatalouden,
jalostuksen sekä kaupan, ruokaketjun jokaisen toimijan, tulisi saada oma, oikeudenmukainen osuutensa
kaupasta.

Kokemukseni EU-parlamentissa painoi myös vaakakupissa, kun ministerivalintoja tehtiin. Maa- ja
metsätalousasiat ovat erittäin tiukasti kytköksissä EU:n päätöksentekoon. EU:n toimintatavat tuntevan
ministerin vaikuttaminen EU-tasolla lähtee nopeasti käyntiin. Jo nimeämiseni jälkeisenä maanantaina
matkustin ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen.

Maa- ja metsätalousministeriössä moni asia kietoutuu yhteiseen EU sääntelyyn, jonka takia on ollut
haastavaa löytää keinoja silloin kun apua tarvittaisiin nopeasti. Laitoimme siksi heti liikkeelle nuorten
maatalousyrittäjien kriisituen. Juuri heillä on mittavia investointeja kannettavanaan.
Euroopan parlamentti käsitteli Suomessa paljon puhuttanutta ennallistamisasetusta heinäkuun puolivälissä
ja hyväksyi sen pienellä enemmistöllä. Parlamentin kanta on tehtyjen muutosten valossa hivenen
maltillisempi kuin neuvoston yleisnäkemys oli. Maatalousmaan ja turvamaiden ennallistaminen kaatui,
joten kaksi keskeistä huolenaihetta on parlamentin kannassa paremmin. Tulevat trilogin neuvottelut
kuitenkin ratkaisevat lopputuloksen. Neuvottelut tulevat olemaan todella haastavat ja meidän
suomalaisten tulee katsoa perään ja yrittää saada trilogineuvotteluissa asetusta vielä monilta osin
parannettua. Työtä ja edunvalvontaa tämänkin osalta siis tulee riittämään.
Tämä hallitus on pitkästä aikaa selkeästi suomalaisten asialla ja haluaa vaikuttaa jo etukäteen, jotta
Suomelle vahingollisilta päätöksiltä voitaisiin välttyä. Siinä riittää työtä niin allekirjoittaneella, kuin monella
muullakin ministerillä.

Hallitusohjelman kantavana tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen myös tuleville
sukupolville. Tulevaisuuden sote-palveluiden turvaaminen ei onnistu ilman laajan rintaman säästöjä – myös
sote-sektori saa niistä omansa. Säästötarpeesta huolimatta on kuitenkin huomattava, että hallituksen
säästöt taittavat tulevaisuuden kustannusten kasvusta. Nyt turvataan hyvinvointipalveluja ja varmistetaan
että hoitoon pääsee tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Sote-kustannukset nousevat neljän seuraavan vuoden aikana joka tapauksessa 4,5 miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on taittaa tämän ylittävää menojen kasvua. Jos mitään ei tehdä, kustannukset
kasvavat noin 6 miljardia euroa, joka tarkoittaisi 25 prosentin kasvua sote-menoihin. Puhutaan siis
valtavista menolisäyksistä. Jokainen ymmärtää, että tällainen lisäys menoihin ilman samanlaista lisäystä
tuloihin, merkitsee lisävelkaa. Valitettavasti näköpiirissämme ei ole sellaisia nopeita valtion tulojen
lisäyksiä, jolla tämä lisäys voitaisiin kattaa.

Hallitusohjelman sisällä on suuri joukko kristillisdemokraattinen tavoitteita. Esimerkiksi sote-palvelujen
saatavuutta parannetaan hallituksen kiireellisillä toimenpiteillä. Painopistettä siirretään perustason
palveluihin, jotta lääkäriin pääsee ajoissa. Näin voidaan säästää kaikkein kalliimmista erityistason
palveluista. Tästä me kristillisdemokraatit olemme puhuneet vuosikausia.

Myös hoitotakuun toteutumisesta huolehditaan tällä vaalikaudella. Jos lääkäriin ei pääse ajoissa, tulee
kansalainen olemaan oikeutettu palveluseteliin tai ostopalveluna tuotettavaan palveluun. Eli voi mennä
kela-korvauksen turvin hakemaan tarvitsemansa hoidon. Tähän on varattu mittava rahoitus tälle
vaalikaudelle, yhteensä 335 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus suunnataan kohdevuosille etupainotteisella ja
vaikuttavalla tavalla. Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja ja auttaa ihmiset avun piiriin. Palveluita
halutaan parantaa merkittävästi jo tällä vaalikaudella.

Hallitus on nyt saamassa työtään kunnolla käyntiin. Katsotaan siis ensin, mitä hallitus saa aikaan, miten
talouden suuri kuva muuttuu ja miten hyvät hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat toteutuessaan
kilpailukykyymme, palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten hyvinvointiin ja sen jälkeen on aika arvioida
hallituksen toimintaa. Työ hyvän hallitusohjelman toteuttamiseksi on käynnissä ja jatkuu tästä
eteenpäinkin.