Eutanasian laillistamisen puolesta kampanjoidaan monissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Eutanasian laajentamista ajetaan niissä muutamassa maassa, jossa eutanasia on jo laillistettu. Europarlamentaarikko Sari Essayah vastustaa eutanasiaa  vastauksena elämänlopun vaikeisiin kysymyksiin. Hän peräänkuuluttaa saattohoidon kehittämistä.

Potilaan itsemääräämisoikeuteen vedoten eutanasia on laillistettu Hollannissa, Belgiassa ja Luxembourgissa. Näissä maissa on saattohoidon kehittäminen vastaavasti kärsinyt.
– Sen sijaan että laillistetaan teko, jota Suomen Lääkäriliitto ja Maailman Lääkäriliitto vastustavat epäeettisenä ja joka on kielletty
Hippokrateen valassa, tulisi kehittää saattohoidon tasoa, Essayah sanoo.

Hän puhui Euroopan Parlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa julkistettiin ECP–Europe (Euthanasia Prevention
Coalition) -järjestö. Se kokoaa yhteen eutanasiaa vastustavia kansalaisjärjestöjä ympäri Eurooppaa. Ryhmästä halutaan luoda
kantava ääni vastavoimaksi eutanasian ja avustetun itsemurhan puolesta kampanjoivalle liikkeelle.

Essayah´n mukaan niissä maissa, joissa eutanasiaa ei vielä ole laillistettu, sen kannattajat kampanjoissaan korostavat tiukkoja suojatoimia ja rajauksia lain soveltamiseen. Kuitenkin niissä maissa, joissa lainsäädäntöä jo on, samat tahot kampanjoivat sen puolesta, että lainsäädäntöä laajennetaan ja rajauksia poistetaan.

Lue lisää KD-lehden artikkelista 28.11.2013

 

”Haluan edistää sisämarkkinoita”

Suomessa keskustelu usein kärjistyy, ollaan joko EU-vastaisia tai -myönteisiä. On kuitenkin olemassa myös mahdollisuus
edistää joissain asioissa integraatiota ja vastustaa sitä toisissa asioissa.
– Minut tunnetaan liittovaltiokehityksen vastustajana, mutta olen innokas sisämarkkinoiden edistäjä. Nyt kun olemme kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja yritämme nousta taantumasta, on tärkeää tehostaa EU:n jäsenmaiden taloutta. Avoimelle ja vientiin suuntautuvalle taloudelle, kuten Suomelle, on EU:n toimivista sisämarkkinoista paljon hyötyä yhtenäisenä 500 miljoonan ihmisen markkina-alueena, sanoo europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP). Lue lisää pdf-liitteestä.

Meppiuutisissa myös artikkelit:

• Rajat ylittävä sosiaaliturva valinkauhassa
• Essayah tilastojen valossa
• EPP-mepit ja uskonnolliset johtajat kohtasivat Kyproksella
• Uskonto yhteiskunnan rakentamisen väline
• Maatalousuudistus turvaa tuotannon
• Lähde liikkumaan Sarin tiimissä

 

Lue Meppiuutiset tästä (EPP-ryhmän Essayah-liite KD-lehden sisällä) 21.11.2013

Hufvudstadsbladet´n toimittajan Annakaisa Sunin artikkelissa 17.11.2013 todetaan seuraavaa:

Yksitoista kolmestatoista nykyisestä europarlamentaarikosta asettuu uudelleen ehdolle tänä keväänä. HBL kysyi suomalaisilta lobbareilta Brysselissä, miten europarlamentaarikott ovat hoitaneet työtään tämän vaalikauden aikana.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah´a kuvaillaan teräväksi maalaisjärkiseksi poliitikoksi ja häntä pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista jäsenistä. Aiempien vuosien MM-kultamitalisti istuu ensimmäistä kauttaan parlamentissa.
– Saattaisi luulla, että hän tuli valituksi, koska on kuuluisa urheilija. Mutta hän ei ole mikään turisti, sanoo yksi haastatelluista.

Alkuperäinen teksti ruotsiksi:

Här är latmaskarna och arbetsmyrorna i EU

Elva av de tretton nuvarande EU-parlamentarikerna ställer upp för omval i vår. HBL frågade finländska lobbyister i Bryssel hur parlamentarikerna har skött sitt jobb under den här mandatperioden.

Kristdemokraternas Sari Essayah beskrivs som en skarp politiker med bondförnuft och anses vara en av de mest inflytelserika ledamöterna. VM-guldmedaljören i gång sitter på sin första mandatperiod i parlamentet.
– Man skulle kunna tro att hon blev invald för att hon är en känd atlet. Men hon är ingen turist, säger en av de intervjuade.

Lue koko HBL:n artikkeli 17.11.2013 tästä ja tästä

EU arjessa: Mikkeliin rantautunut yleisötapahtuma sai kansan liikkeelle.
Odotuksia: Eteläsavolaiset toivoisivat EU:lta enemmän tukea työllisyys- ja sosiaaliasioihin.

Eteläsavolaisista 27 prosenttia tuumaa, että EU-jäsenyys on huono asia. Hyvänä jäsenyyttä pitää maakunnan asukkaista kolmannes, ja 40 prosenttia suhtautuu neutraalisti tai ei osaa sanoa. Näin kertoo Euroopan komission Suomen-edustuston teettämä kysely. Etelä-Savo kuuluu kolmen EU-kriittisimmän maakunnan joukkoon Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa.

Europarlamentaarikko Sari Essayahia (kd.) tulos ei hätkähdytä. ”Se on ihan normaalia. Kriittisyyttä tarvitaan, sillä se vie asioita eteenpäin”, Essayah kommentoi perjantaina Mikkelissä kauppakeskus Stellassa.

”Talouskriisi on vienyt luottamusta EU:ta kohtaan”, Essayah myönsi. Hänen mukaansa tyytymättömyys ympäri Eurooppaa purkautuu turhautumisena unionia kohtaan.

”Etelä-Euroopassa syytetään Euroopan unionia talouskriisistä, Pohjois-Euroopassa valitetaan kriisimaiden avustamisesta.”

Lue lisää Länsi-Savon lauantain 16.11 artikkelista

 

Vaalivankkureita kiskotaan jo lähtöasemiin. Seura selvitti, mitä 13 euroedustajaamme ovat saaneet aikaan tällä vaalikaudella. Rivimepin työ on jäänyt suomalaisille etäiseksi, vaikka tietoa on helposti saatavilla, kirjoittaa toimittaja Mikael Vehkaoja Seura-lehdessä 46/2013.

Sari Essayah´sta artikkeli mainitsee mm. seuraavasti:
Puolet suomalaisista mepeistä on tehnyt aktiivisesti muutosehdotuksia. Erityisen tuotteliaita ovat olleet Riikka Pakarinen, Sirpa Pietikäinen (kok) ja Sari Essayah (kd).
Lähes 300 muutosesityksellään Essayah on koko europarlamentin neljänneksi aktiivisin edustaja.  Esimerkiksi syksyllä käsiteltyyn tupakkadirektiiviin hän jätti yhdeksän muutosehdotusta.

Lue Seuran 46/2013 kuusisivuinen artikkeli oheisesta linkistä

 

(Essayah`n toimisto korjaa/täydentää Seuran toimittajan tietoja: Essayah on tehnyt muutosehdotuksia yhteensä 300 eri esitykseen, pelkästään tupakkadirektiiviin 33 kappaletta, kaikkiaan muutosehdotuksia on muutama tuhat.
Lisäksi on hyvä todeta, että Sirpa Pietikäinen ja Sari Essayah ovat ECON:n varajäseninä saaneet tärkeitä mietintöjä tehtäväkseen talousvaliokunnassa. Myös suurimman parlamenttiryhmän EPP:n neuvottelijoina, eli nk. varjoesittelijöinä, he ovat usein vaikuttaneet eri mietintöjen sisältöön paljon enemmän kuin pienten ryhmien varsinaiset mietintöjen tekijät.)

 

Europarlamentaarikko Sari Essayah’n vieraina Brysselissä on käynyt reilun neljän vuoden aikana toistakymmentä ryhmää. Euroopan parlamentissa ja Brysselin nähtävyyksissä vieraita opastanut europarlamentaarikon avustaja Merja Eräpolku kertoo, että sadat KD:n aktiivit ja KD Viikkolehden lukijat ovat jo ehtineet vierailla parlamentissa. Ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja on Essayah’n vieraaksi tulossa vielä kaksi lehden lukijoista koostuvaa ryhmää. Vierailijalle kolmen päivän matka on varsinainen tietopaketti Euroopan unionista ja sen monipolvisesta päätöksenteosta. Matkaan kuuluu paitsi oman mepin poliittinen katsaus, myös europarlamentin tiedottajan ja Suomen pysyvän EU-edustuston tietoiskut. Marraskuun vieraita puhututti matkan aikana erityisesti epäoikeudenmukaiseksi koettu EU:n Israel-politiikka.

Lue lisää KD-lehdessä 14.11.2013 julkaistusta artikkelista.

Suomen europarlamentaarikot ovat eri mieltä siitä, onko merkkejä EU:n liittovaltiokehityksestä jo nähtävissä. Eurovaalien läheisyys näkyi selvästi jo suomalaismeppien kuukausittaisilla pressikahveilla Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistolla Helsingissä. Tiukkaa rajaa vedettiin niin europarlamentaarikkojen kuin parlamentin poliittisten ryhmienkin välille. Brysselin istuntoviikolta perjantai-aamuna kotimaan kamaralle saapuneet europarlamentaarikot ottivat lisäksi kantaa niin komission puheenjohtaja-kisaan kuin liittovaltiokehityksen tämänhetkiseen tilaan. Suomalaismepeistä paikalle ehtivät Sari Essayah, Anneli Jäätteenmäki, Mitro Repo, Petri Sarvamaa ja Sampo Terho.

Lue lisää KD-lehdessä 14.11.2013 julkaistusta artikkelista.

Suomen kristillisdemokraatteja edustava europarlamentaarikko Sari Essayah harmittelee sitä, että Euroopan unioni koetaan liian usein vain pikkuasioita koskevia direktiivejä suoltavana byrokratiakoneistona. – Meidän poliitikoidenkin on kyllä otettava vastuuta tästä kehityksestä, hän sanoi vieraillessaan lauantaina Nurmeksessa. Essayah muistutti, että EU:n suurin idea on varmistaa rauhantila maanosassa lisäämällä valtioiden välistä yhteistyötä. Uudelle kaudelle parlamenttiin pyrkivä Sari Essayah vastustaa kuitenkin EU:n kehittymistä liittovaltioksi. – Keskitetty malli ei ole hyväksi. Eniten hyötyä on siitä, kun EU pysyy valtioiden yhteistyöelimenä. Yhteistyötä tarvitaan hänen mukaansa esimerkiksi rikollisuuden torjunnassa. – On tärkeää myös kehittää sisämarkkinoita, koska ne hyödyttävät suomalaisyrityksiä, Sari Essayah tähdensi.

Lue lisää Ylä-Karjalassa 12.11.2013 julkaistusta artikkelista.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd.) puhui Pielisen Karjalan yrittäjäyhdistysten juhlassa Valtimolla. Sari Essayah sanoi juhlapuheessaan, että sääntely rasittaa yrityksiä eikä Suomi ole läheskään aina soveltanut säännöksiä kevyemmin pieniin
yrityksiin, vaikka se olisi mahdollista. Essayah totesi, että sisämarkkinoiden rakentamiseksi ryhdyttiin alun perin rakentamaan sääntelyä, jotta tavarat, palvelut, työvoima ja pääoma voisivat liikkua vapaasti. – Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa tämä sääntely itsessään on estämässä vapaata liikkuvuutta, hän sanoi ja otti esimerkiksi kuljetuskaluston enimmäiskokoa koskevan direktiivin. Muutaman EU-maan vastustus uhkaa estää rajat ylittävän rekkaliikenteen, mikä Essayahin mukaan toisi kymmenien
miljoonien eurojen lisälaskun kaupalle ja muille yrityksille.

Lue lisää Ylä-Karjalassa 12.11.2013 julkaistusta artikkelista.

EU:ssa lentoyhtiöt saavat itse päättää, onko koneessa sydänpysähdyksissä käytettävä defibrillaattoreita. Äkillinen sydänpysähdys on yleisin syy kuolemaan lentokoneissa, ilmenee toukokuussa julkaistusta yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Sari Essayah tiedusteli komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, millä perusteella asia on jätetty lentoyhtiöiden omaan harkintaan.

Lue Kalevassa 31.10.2013 julkaistusta artikkelista lisää aiheesta.