Europarlamentaarikko Sari Essayah´n mielestä YK:n ihmisoikeusneuvoston asemaa ja menettelytapoja on vihdoinkin uskallettava kriittisesti arvioida. Neuvostolla voisi parhaimmillaan olla ratkaiseva rooli ihmisoikeuksien ja demokratian edistäjänä.

– Neuvoston työtä on leimannut kaksinaismoralismi, valikoivuus ja politisoituminen, sekä blokkiutuminen ihmisoikeuskysymyksissä. Kuvaavaa on, että neuvosto oli hyvin vähällä hyväksyä päätöslauselman Libyan edistymisestä ihmisoikeustilanteessa. Libyalle tunnustusta antavien maiden joukossa olivat mm. Iran, Pohjois-Korea, Egypti, Sudan ja Pakistan, Essayah totesi Strasbourgissa.
– Onko näitten maitten lausumisella jotakin painoarvoa, eikö nämä maat pitäisi seuraavaksi olla erottamassa ihmisoikeusneuvostosta? Jo se, että tällaista päätöslauselmaa edes harkittiin, kertoo siitä että kuinka pihalla kansainvälinen yhteisö on ollut, tai halunnut olla Libyan tilanteesta.

Ihmisoikeusneuvosto on viimeisten vuosikymmenien aikana antanut noin kaksi kolmasosaa tuomitsevista päätöslauselmistaan Israelista, joka kuitenkin on tuon Lähi-Idän alueen ainut demokratia, ja samanaikaisesti ihmisoikeusneuvosto on jättänyt huomioimatta naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikon aseman kaikissa ympäröivissä arabimaissa.
– Ihmisoikeusneuvoston oma työ on vailla uskottavuutta, ellei se muuta omaa työtänsä ja työskentelytapojansa, Essayah painotti.

Parlamentti keskusteli YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisista tavoitteista ja vuoden 2011 arvioinnista sekä antoi asiasta oman päätöslauselmansa.

Europarlamentaarikko Sari Essayah totesi Euroopan parlamentin antavan vahvan ohjauksen komission romanistrategian valmistelulle. Hän korosti, että päävastuu strategian toteuttamisesta on kuitenkin jäsenmailla, joiden omia toimia EU-tason strategian tulisi täydentää ja tukea. Essayah totesi Suomen olevan valmis tarjoamaan omaa kansallista romanistrategiaansa valmistelijoille.

Euroopan parlamentti käsitteli 8.3. päätöslauselmaa komission suunnittelemasta EU:n yhteisestä romaniväestön osallistamista koskevasta strategiasta. Päätöslauselmassa komissiota pyydetään tulevassa strategiassa määrittämään EU-tason vähimmäisstandardit koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhoidon painopistealueilla. Parlamentti kehottaa komission kiinnittävän huomiota myös parempaan perusoikeuksien suojeluun ja tehokkaampaan EU-varojen käyttöön.

Essayah korosti, että tulevan strategian tulee rakentua kokonaisvaltaiselle ja konkreettiselle lähestymistavalle sekä komission jäsenvaltioiden ja erityisesti romanijärjestöjen väliselle yhteistyölle.
– Oma kotimaani Suomi on ollut valmis tarjoamaanoman kansallisen romanistrategiansa yhteiseen käyttöön. On myös ensiarvoisen tärkeää, että romanien tulee voida osallistua ja tosiasiallisesti vaikuttaa heidän asemansa parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun. Heistä ei saa tulla ylhäältä johdetun politiikan kohteita.

Essayah muistutti myös, että onnistunut työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja tehokasta seurantaa.
– Lyhytjänteinen, projektiluonteinen romanien sosio-ekonomisen aseman parantaminen ei sekään tuota rakenteellisia yhteiskunnallisia muutoksia, minkä vuoksi romanipolitiikan toimeenpano on kytkettävä vahvasti eri elämänaloilla tehtävään kansalliseen kehittämiseen. Samoin erilaiset EU:n rahoitusjärjestelmät tulee sitoa vahvasti vertaisarviointimenettelyihin. Komissiolle haluan vielä jättää sen idean, että romanipolitiikan seuranta, siihenkin olisi saatava pysyvä seurantajärjestelmä. Meidän tulisi kehittää romaniasioiden toimenpanoon jäsenvaltioiden seurantajärjestelmä, joka olisi pysyvä rakenteeltaan.

Komissio antaa 5.4.2011 romanistrategian, josta keskustellaan ja 19.5.2011 hyväksytään puheenjohtajan päätelmät työllisyys-, sosiaali- ja kuluttajaneuvoston kokouksessa.

Euroopan parlamentti käsitteli täysistunnossaan 7.3. mietintöä innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla ja Euroopan tasolla. Mietinnön kolme keskeistä osa-aluetta ovat finanssialan verotus, hiilivero ja niin kutsutut eurobondit.

Europarlamentaarikko Sari Essayah pitää tarpeellisena oikeudenmukaisten tulonlähteiden pohtimista kasvun ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi. Hän kiitteli mietintöä kehitysyhteistyön rahoituksen huomioimisesta, ja muistuttaa, että finanssikriisin inhimillisesti kovimmat seuraamukset uhkaavat langeta kehitysmaiden ihmisille, jotka kuitenkin ovat kriisiin vähiten syyllisiä.

– Maailman köyhimmistä köyhimmät ihmiset joutuvat kärsimään siitä, kun taloustaantumassa useat maat leikkaavat kehitysapuaan ja jopa humanitääristä katastrofiapua. Mietinnössä myös aivan oikein muistutetaan siitä, miten tärkeää kehitysyhteistyön lisäksi ovat kehitysmaiden omat toimet. Kehitysmaiden on vauhditettava omia verotusalan toimia ja verojen perintää sekä veronkierron torjuntaa. EU:n taas puolestaan on tehostettava nykyisen sirpaleisen kehitysavun koordinointia sekä taistelua veroparatiiseja vastaan.

Eurobondeihin Essayah suhtautuu erittäin kriittisesti.
– Mietinnössä on ongelmallista ehdotus EU:n yhtenäisistä velkakirjoista, eli eurobondeista, joita ehdottomasti vastustan. Eurobondit hämärtävät jäsenvaltioiden vastuuta omista talouksistaan ja sälyttävät nämä kasvaneet korkomenot asiansa hyvin hoitaneille jäsenvaltioille. Ne sisältävät niin sanotun moral hazardin.

Niin sanottua pörssiveroa eli transaktioveroa Essayah pitää hyvänä aloitteena, ja toivoo komission julkaisevan asiasta vaikutusarvion mahdollisimman pian.

Katso Sari Essayahin puhe täältä.

Kambodzan rahoitustuen jatkamisesta keskusteltiin Strasbourgin täysistuntoviikolla torstaina 21.10.2010. EU on Kambodzan suurin yksittäinen tuen antaja.

Europarlamentaarikko Sari Essayah totesi puheessaan, että Sam Rainsyn kohtelu on jäävuoren huippu siitä autoritäärisestä hallinnosta, jolla Kambodzan hallitseva puolue käyttää poliittisesti alistettua tuomioistuinta kaiken hallituksen vastaisen kritiikin hiljentämiseen.

– Päämääränä hallituksella on kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen ja yksipuoluejärjestelmään ajautuminen. Tästä kertoo myös Rainsyn saama huomio, jolla pyritään estämään hänen osallistumisensa 2013 vaaleihin. Siksi on merkittävää, että emme päätöslauselmassa tyydy vain tuomitsemaan maassa tapahtuvia lukuisia ihmisoikeusloukkauksia, asianmukaisen toimivan oikeuslaitoksen puuttumista ja asevoimien politisoitumista, vaan selkeästi muistutamme EU:n ja Kambodzan välisestä yhteistyösopimuksesta ja sen velvoitteista.

Essayah muistutti, että sopimuksen artiklassa 1 Euroopan unioni edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista ja artiklassa 19 sopimuksen keskeyttämisestä jos tätä kohtaa rikotaan.

– Kansalaisvapauksien jatkuvasta loukkaamisesta on oltava seurauksensa ja EU:n on asetettava rahoitustuen jatkamisen ehdoksi ihmisoikeustilanteen parantumisen samalla kun tavallisten ihmisten humanitaarisesta avusta on huolehdittava.

Euroopan parlamentin Strasbourgin täysistuntoviikolla keskusteltiin mietinnöstä, joka käsittelee EU:n laajuista vähimmäistoimeentuloa köyhyyden vähentämiseksi. Köyhyys koskettaa noin 85 miljoonaa ihmistä EU:ssa. Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen teemavuosi. Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) osallistui tiistaina 19.10 asiasta käytyyn keskusteluun.

– Vähimmäistoimeentuloa käsittelevä mietintö heijastelee hyvin sitä monipuolista keskustelua, jota kävimme työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnasta. Köyhyyden torjunnan teemavuodesta huolimatta talouskriisin seurauksena työttömyys ja sosiaaliset vastoinkäymiset lisääntyvät edelleen monissa jäsenmaissa.

Essayah painotti puheessaan, että eurooppalaisessa köyhyydessä nousee erityisesti esille lapsiköyhyys, kasvava nuorisotyöttömyys, naisten heikompi työmarkkina-asema, maahanmuuttajien syrjäytyminen, etnisten vähemmistöjen kuten romanien asema ja eläkeikää lähestyvien työttömien tukala asema.

– Köyhyyden vähentäminen on yksi EU:n 2020-strategian avaintavoitteista, joita on haluttu konkretisoida määrällisillä ja jäsenvaltioita sitouttavilla tavoitteilla. Syytä onkin, sillä kuluneen vuosikymmenen tulokset köyhyyden vähentämisessä ovat jääneet kuitenkin olemattomiksi.

– Valiokunnan enemmistö päätyi tässä mietinnössä esittämään jäsenmaille vähimmäistulon asettamista 60 %:n kunkin maan mediaanitulosta ja osa valiokuntaa vaati jopa vähimmäistoimeentuloa koskevaa puitelakia. En kannata lainsäädäntösäätelyä, koska vähimmäistulon määrittäminen jättää kuitenkin huomioimatta jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien erilaisen rakenteen. Osassa jäsenvaltioista erilaiset porrastetut tulosidonnaiset sosiaalipalvelut sekä verovaroin kustannetut universaalit palvelut ovat osa sosiaaliturvajärjestelmää.

Essayah totesi, että vähimmäistoimeentulon kohdalla olisi siksi syytä edetä jäsenvaltioiden subsidiariteettia kunnioittaen ja hakea ratkaisuja parhaita käytäntöjä vaihtamalla.

Pienet yritykset kärsivät usein maksuviivästysten aiheuttamista talousvaikeuksista ja nykyisessä taloustilanteessa maksujen viivästyminen voi merkitä jopa pienen tavara- tai palvelutoimittajan konkurssia likviditeettikriisin takia. Euroopan parlamentti on yli vuoden ajan vaatinut maksuajoille nykyistä tiukempia ja selvempiä määräyksiä ja asettaisi maksuille yleisen 30 päivän takarajan. Asiasta keskusteltiin Strasbourgin täysistunnossa 19.10.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) kommentoi asiaa puheenvuorossaan:

– Neuvoston kanssa on nyt päästy sopimukseen maksuviivästysdirektiivin päivittämisestä, joka asettaisi elinkeinonharjoittajien välisille ja julkisyhteisöjen maksuille yleisen 30 päivän takarajan. Kuitenkin mielestäni on tärkeää tunnistaa myös yleinen sopimusvapaus yritysten välisissä liiketoimissa, ja siksi pidän hyvänä sitä, että yritysten välisissä liiketoimissa maksuaikaa voidaan pidentää 60 päivään, jos se on molempien osapuolten näkemys.

– Julkisille viranomaisille mahdollisuudet maksuajan pidennykseen ovat tiukemmat. Etenkin julkisen hallinnon maksuviivästykset ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi osassa EU-maissa. Esimerkiksi Kreikassa keskimääräinen maksuaika on saattanut venähtää jopa 165 päivään, Espanjassa 138:aan ja Italiassa 128 päivään. Tähän on nyt tulossa muutos, kuten kreikkalainen kollega totesi.

Essayah totesi puheessaan, että maksuviivästysten takia rahoitusyhtiöt ovat päässeet hyötymään sillä yritykset ovat pakon edessä myyneet omat maksusaatavansa rahoitusyhtiöille, jotta ne voisivat nopeuttaa saataviensa kiertoa. Nämä rahoituspalvelut maksavat ja lähtökohtaisesti yrityksellä on oikeus saada saatavansa velalliselta ilman välikäsiä ja lisäkustannuksia.

– Päätetty viivästyskorko viitekorko +8 % on hyväksyttävä, mutta 40 euron minimiperintäkulu saattaa muodostua kohtuuttomaksi pienien, esimerkiksi toistuvien toimitusten suhteen. On muistettava, että viivästyskulun tulee olla määrältään kohtuullinen eli sidottu velkojalle tosiasiallisesti aiheutuneisiin kohtuullisiin kustannuksiin. Näistä reunahuomautuksista huolimatta maksuviivästysdirektiivistä on varmasti eniten hyötyä juuri niille pienille ja keskisuurille yrityksille.

Euroopan parlamentin naisten oikeuksien valiokunta (FEMM) haluaa pidentää EU-maiden äitiysloman vähintään 20 viikkoon nykyisten 14 viikon sijaan. Valiokunta ajaa myös Euroopan laajuista vähintään kahden viikon isyyslomaa. Asiasta keskusteltiin parlamentin täysistuntoviikolla Strasbourgissa maanantaina18.10.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) totesi puheenvuorossaan, että FEMM-valiokunta on tarkistuksissaan komission alkuperäiseen direktiiviehdotukseen kokonaan unohtanut subsidiariteettiperiaatteen muun muassa kustannusjaon suhteen. Yritys yhdistää 27 erilaisen jäsenmaan äitiysvapaasäännökset on saanut aikaiseksi sekavan esityksen.

Essayah otti kantaa myös valiokunnan esitykseen isyysvapaasta.

– Mukaan on sotkettu esitys isyysvapaasta, joka ei oikeusperustan mukaan edes kuulu direktiivin soveltamisalaan, kuten komission edustaja onneksi selkeästi heti alussa totesi. Isyysvapaasta tulee säädellä vanhempainvapaajärjestelmän piirissä eikä raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen tarkoitetun vapaan yhteydessä.

Essayah toi puheessaan esille, että FEMM-valiokunnan esitykset jättävät huomiotta myös monien maiden, muun muassa Pohjoismaiden, pitkälle kehittyneet äitiys- ja vanhempainvapaajärjestelmät.

– Valiokunnan esitykset sekoittavat nämä kansallista valinnanvapautta tarjoavat vanhempainvapaajärjestelmät ja eräiltä elementeiltään jopa heikentäisivät äidin ja lapsen hyvinvointia. Esimerkiksi jos äiti FEMM-valiokunnan esityksen mukaan aloittaa tuon kuuden viikon pakollisen äitiysloman vasta synnytyksen jälkeen, lisätään riskejä viimeisillään raskaana työpaikoilla oleville äideille ja lähes syntymässä oleville lapsille. Viimeisillään raskaana oleva äiti ei jaksa loppuun saakka tehdä kahdeksantuntisia työpäiviä, vaan tämä esitys johtaa lisääntyviin sairauslomiin ennen synnytyksiä.

Essayah totesi, että valiokunnan esitys ei huomioi kompensaationa sellaisia kansallisia järjestelmiä, joissa äitiyslomaan nivoutuu huomattavasti pidempi vanhempainvapaa, koska se ei tapahdu täydellä palkalla.

– Esimerkiksi Suomessa vanhemmat voivat hoitaa lastaan kotona keskimäärin 1,5 vuoden ikään saakka ja pystymme kustantamaan sen, koska näihin kustannuksiin osallistuvat eri vaiheissa niin työnantajat, työntekijät kuin myös veronmaksajat yhtälailla. Jos koko kustannusvaikutus lykätään työnantajille, on aivan selvää, että heikennetään naisten työllistymismahdollisuuksia ja tehdään karhunpalvelus naisille työntekijöinä.

Tiistaina 21.9 Strasbourgin täysistunnossa käydyssä keskustelussa europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) piti rakennerahastoja keskeisenä EU:n rahoitusinstrumenttina, kun pyritään 2020-tavoitteisiin. Hän piti rakennerahastoja erityisen tärkeinä harvaan asutuille pohjoisille alueille.

Essayah totesi puheessaan harvaan asuttujen alueiden kohtaavan monia ongelmia ensimmäisinä ja rajuimpina. Näillä erityisalueilla työikäinen väestö usein muuttaa pois työn perässä ja siksi nämä alueet tulevatkin kohtaamaan väestön ikääntymisongelman ensimmäisinä.

– Tunnen Suomen olosuhteet parhaiten ja voin kertoa, että Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee pian olemaan alueita, joissa yli puolet on eläkeläisiä. Ikääntyneen väestön suhde työikäiseen väestöön eli huoltosuhde on vuonna 2020 heikoin itäisessä Suomessa, Italiassa ja itäisessä Saksassa. Alueiden välinen polarisaatio lisääntyy huomattavasti ja sellaisten alueiden lukumäärä, joiden huoltosuhde on yli neljänneksen korkeampi kuin EU:n keskiarvo, nousee vuonna 2020 jo neljäänkymmeneen.

Essayah painotti, että väestön ikääntymiseen liittyvä demografiakriteeri täytyy ottaa huomioon alue- ja rakennepolitiikassa eikä BKT-kriteeri saa jäädä ainoaksi.

– Nämä alueet eivät saa enää menettää työikäistä väestöään, vaan tarvitaan keskittymistä näiden alueiden kilpailukykyyn, jotta noustaan talouskriisistä ja saavutetaan EU2020-tavoitteet. Tarvitaan innovaatioiden ja osaamisen kehittämistä, tarvitaan rahan siirtämistä perinteisistä politiikoista kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vähemmällä rahalla tulee saada enemmän aikaan.

Essayah muistutti, että innovaatiorahoituksen valintakriteerinä tulisi olla todelliset hyvät tulokset.

– Tarvitaan siemenrahaa yksityisille investoinneille, tarvitaan osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa ja tulee keskittyä kilpailukykyä ja työllisyyttä parhaiten edistäviin teemoihin kullakin alueella. Tarvitaan myös uusia sosiaalisia ja palveluinnovaatioita.

Tarkoin harkittua ja tuoksellista toimintaa Essayah pitää tärkeänä. Hänen mielestään alue-, rakenne- ja maatalouspolitiikka ja muut politiikkalohkot tulee sovittaa yhteen, minkä lisäksi niiden hallintoa tulee yksinkertaistaa.

– Tarvitaan eri rakennerahastojen toimet integroivia alueellisia ohjelmia, joiden tuloksia voidaan mitata ja arvioida. Hallinto- ja tarkastusjärjestelmistä koituva hallinnollinen taakka jäsenmaissa on oltava suhteessa rahoituksen määrään. Rahoitus tulee tehdä ehdolliseksi tuloksista ja kytkeä se talouden rakenteellisiin uudistuksiin ja vastuulliseen talouspolitiikkaan.

Alueiden yli rajojen tapahtuvaa yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja ympäristöhankkeissa Essayah pitää erityisen tärkeänä. Hyvä mahdollisuus siihen tarjoutuukin Itämeren ja Tonavan makroalueiden puitteissa. Essayahin mielestä tarvitaankin EU-naapurimaiden välistä yhteistyötä. Itämeren alueen strategiassa tulee kytkeä myös Venäjä mukaan alueen yhteistyöhön.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) arvostelee hallituksen enrgiaveropakettia hätiköiden valmistelluksi, veronmaksajille kalliiksi ja kaiken lisäksi hiilidioksidipäästöjä kasvattavaksi.

– Hallitus teki esityksensä energiaverosta hätiköidysti, teettämättä kunnon tutkimusta esityksensä ilmastovaikutuksista. Tällainen mutu-tuntumaan perustuva päätöksenteko tuottaa helposti hiilidioksidipäästöjen tosiasiallista lisääntymistä ja siirtää enemmän maksutaakkaa rikkailta köyhille. Pöyryn tutkimus osoittaa hiilidioksidipäästöjen kasvavan ja erilaiset laskelmat osoittavat kymmenien miljoonan laskun mm. Helsingin ja Turun veronmaksajille. Tällaiset ja vielä perusteellisemmat laskelmat sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista tulee tehdä ennen kuin hallitus antaa tällaisia satojen miljoonien eurojen esityksiä.

Essayah epäili, että myös EU-tasolla energiaratkaisuja tehdään ilman perusteellisia vaikutusarvioita.
– Myös EU:ssa tehdään isoja taloudellisia päätöksiä ilman kunnon vaikutusarvioita. Olen erityisesti huolissani ns. Desertec-hankkeesta ja ”Välimeren aurinkosuunnitelma”-hankkeesta. Niissä tehtäisiin Saharan ympäri aurinko- ja tuulienergialaitosten ketju, joka yhdistettäisiin korkeajännite- tasavirtakaapeleilla Espanjan, Italian ja kenties Turkin kautta eurooppalaisiin verkkoihin. Tämä hanke hyödyttää lähinnä Espanjan aurinkovoimalateollisuutta ja saatu sähkö Etelä-Euroopan maita. Miksi meidän suomalaisten tulisi olla rahoittajina tällaisessa? Kukaan ei ole tuottanut hankkeen taloudellisista tai ympäristövaikutuksista luotettavia arvioita. Tällaisista kymmenien miljardien hankkeista ei pidä päättää ilman kunnollisia vaikutusarvioita, joissa selvitetään sekä taloudelliset, että sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, Essayah totesi Helsingissä.

Kysymys postipalveluiden avaamisesta kilpailulle on nostattanut monissa jäsenmaissa huolia palveluiden saatavuuden ja laadun säilymisestä.Asiasta keskusteltiin europarlamentissa torstaina 9.9.

Sari Essayah totesi puheenvuorossaan, että esimerkiksi Suomen kaltaisessa pinta-alaltaan suuressa, mutta harvaan asutussa maassa on vaarana, että kilpailu kiinnostaa ainoastaan tiheämmin asutuilla kaupunkialueilla, joista poimitaan taloudellinen hyöty. Sen sijaan kannattamattomien harvaan asuttujen alueiden postinjakelun kustannukset jätetään yhteiskunnalle. Haja-asutusalueen jakelu on keskimäärin neljä kertaa kalliimpaa kuin taajamien. Ääripäissä ero on jopa kymmenkertainen.

– Palvelutaso pyritään direktiivissä turvaamaan yleispalveluvelvoitteen haltijalle asetetuilla velvoitteilla. Haluaisin kuitenkin kuulla komission edustajan näkemyksen siihen, miten kilpailu voi olla aitoa ja tasavertaista, jos yleispalveluvelvoitteen haltijan laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat merkittävästi kilpailijoita tiukemmat? Ja ennen kaikkea, millä tavoin on tarkoitus kattaa yleispalvelun tarjoamista aiheutuvat kustannukset?

– Direktiivissä esitetään vaihtoehtoja, joista yksinkertaisin on tappiollisen toiminnan rahoittaminen verovaroista. Tätä ei voine pitää nykyisessä julkisten talouksien tilassa järkevänä. Suomessa tilanteesta uhkaa tulla suorastaan absurdi. Kannattavan valtionyhtiön noin sadan miljoonan euron vuosittainen voitto vaihdettaisiin lähes samaa suuruusluokkaa edustaviin valtion budjettimenoihin, jotta muutama yritys pääsee tekemään voittoa kaupunkien kannattavista markkinoista. Tätä voi olla vaikea selittää veronmaksajille.

Essayah tiedusteli komissaarilta lisäksi, mahdollistaako direktiivi kansallisesti määräämään esimerkiksi postitoimintamaksun, jolla kaikilta alan toimijoilta voitaisiin kerätä varat tasapuolisesti palvelujen turvaamiseksi myös kannattamattomilla alueilla.