Perjantaina Läntisellä Uudellamaalla kampanjoinut europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) on tyytyväinen siihen, että mielenkiinto EU-asioita kohtaan on viime vuosina kasvanut. Euroopan parlamentista on tullut kansalaisten arjen kannalta erittäin tärkeä päätöksentekoelin.

– Kuitenkaan vielä ei riittävän laajasti ymmärretä, että suurin osa  EU-maiden kansallisesta lainsäädännöstä on sidoksissa EU-säädöksiin.

– Mielestäni päätösvallan siirtämiselle jäsenmailta EU:lle on pantava stoppi. On noudatettava kristillisdemokraattista läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä niin lähellä kansalaista kuin mahdollista, Essayah linjaa.

– Olen vahvasti sisämarkkinoiden edistämisen kannalla, mutta yhtä vahvasti liittovaltiokehitystä vastaan. Tarvitsemme avoimia sisämarkkinoita, mutta eurobondit ja yhteinen velkarahasto ovat meille epäedullisia. Eurooppalainen yhteistyö ei saa olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, Sari Essayah korostaa.

Hänen mukaansa on selvää, että vaalien jälkeen monet poliittiset ryhmät, varsinkin vihreät, vasemmisto ja liberaalit, tulevat jälleen luomaan painetta perussopimusten muuttamiseksi, jotta liittovaltiokehitystä voitaisiin edistää. Essayah on kokenut hyväksi työn parlamentin suurimman ja vaikutusvaltaisimman kristillisdemokraattien EPP-ryhmän puitteissa. Perinteisissä eettisissä kysymyksissä EPP on kristillisten arvojen mukaisen linjan takana.

– Olen toiminut aktiivisesti parlamentin talousvaliokunnassa, johon kaatui lähes kaiken talouslainsäädännön uudistustyö menneen viiden vuoden talouskriisin aikana. Siitä on komissio julkaisemassa yli 300-sivuista kirjaa, jossa on selostettu mitä kaikkea on tehty ja mihin sillä on pyritty. Asioita on ollut todella paljon pankkien vakavaraisuusvaatimuksista pankkien maksuliikenteeseen, arvopaperien kaupankäynnistä niiden toimitusketjuihin, sijoitusrahastoista pankkien välisiin siirtohintoihin. Paljon hyvää ja tarpeellista kuten veronkierron suitsemista, mutta myös esityksiä, jotka ovat ongelmallisia jäsenvaltioiden budjettisuvereniteetin näkökulmasta ja kasvattavat yhteisen velan riskiä.

Essayah on ollut jäsenenä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, jonka asialistalla on ollut monia esityksiä, joiden kohdalla työvoiman vapaaliikkuvuus on tuonut mukanaan erityisiä haasteita.
– Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanodirektiivi, jonka käsittelyssä olin EPP:n neuvotteluryhmässä, vaikutti siihen, että jäsenmaat saavat käyttää kaikkia valvontakeinoja toisista jäsenmaista tulevien työntekijöiden työehtojen valvomiseksi, kuten veronumerojärjestelmää. Tällä on pitkällä aikavälillä suuri merkitys harmaan työn kitkemisessä.
– Julkisten hankintojen direktiivissä olin EPP:n neuvottelijana työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Direktiivi avaa paremmat mahdollisuudet pk-yrityksille päästä hankintoihin mukaan. Myös ympäristö- ja sosiaaliasiat otetaan entistä paremmin mukaan.

Mepin työ on yhteistyötä ja neuvottelemista. Sari Essayah on ollut yksi parlamentin aktiivisimmista mepeistä tekemään muutosehdotuksia valiokuntien mietintöihin ja lausuntoihin. Essayah´n yhteensä 2443 – yksin tai toisten kanssa yhdessä – tekemästä muutosehdotuksesta varsin moni on mennyt joko sellaisenaan tai osana kompromissia läpi.
– Muutosehdotusten jättäminen on kaikkea muuta kuin ”turhaa pilkun viilaamista”, Essayah toteaa.

Sari Essayah ja joukko uusmaalaisia KD-ehdokkaita kampanjoivat perjantaina 23.5. Karkkilassa, Nummelassa, Lohjalla, Kirkkonummella ja Hangossa.

Europarlamentaarikko Sari Essayah vetoaa ulkoministeri Erkki Tuomiojaan, että Suomi pikaisesti lähettää kannanoton Sudaniin, jotta 27-vuotiaan Meriam Yehya Ibrahim Ishagin tuomio perutaan.

Viime viikolla sudanilainen tuomioistuin langetti 27-vuotiaalle naiselle kuolemantuomion islaminuskosta luopumisesta sekä 100 raipaniskua aviorikoksesta, koska Ishag ei suostunut kieltämään kristinuskoa ja kääntymään muslimiksi. Ishag on kahdeksannella kuulla raskaana ja vangittuna alle 2-vuotiaan esikoisensa kanssa. Ishagin isä on muslimi ja äiti kristitty, ja Ishag itse kertoo aina olleensa kristitty.

Sudanissa vuodesta 1983 lähtien käytössä olleen Sharia-lain mukaan Ishag on kuitenkin isänsä uskonnon perusteella muslimi, ja islaminuskosta luopuminen on Sudanissa kuolemalla rankaistava teko. Lisäksi, musliminaisen avioituminen toiseen uskontoon kuuluvan miehen kanssa tulkitaan aviorikokseksi, josta rangaistaan raipaniskuilla.

Essayah muistuttaa, että Meriam Yehua Ibrahim Ishagille määrätty tuomio rikkoo räikeästi kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja, joiden mukaan jokaisella on vapaus valita uskontonsa, eikä ketään saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa tätä vapautta.

KD on julkaissut eurovaalitavoitteensa viittomakielellä, katso video: TÄÄLTÄ. KD Naisten aktiivi Hanna Paulanto viittoo puolueen EU-tavoitteet.

Tutustu samalla myös puolueen kaikkiin eurovaalitavoitteisiin ja ohjelmaan. Helsingin Sanomien (HS 11.5.) mukaan KD:n ohjelma on kaikista eduskuntapuolueiden ohjelmista asiantuntevin ja ohjelma on selvää puhetta, josta puolueen kannat varmasti tulevat selväksi.  HS:n mukaan kun katsotaan asiantuntemusta, niin kärkee nousee KD:n ohjelma. Ohjelmasta näkee, että puolueessa on hahmotettu, mikä kuuluu EU:n toimivaltaan ja mikä ei, HS jatkaa.

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan ainut suomalainen varsinainen jäsen Sari Essayah alleviivasi EU-vaikuttamisen osuutta suomalaisen työelämän kannalta puhuessaan vappuna Kuopion ja Suonenjoen toreilla Pohjois-Savossa.

– Tällä kaudella työllisyysvaliokunnan keskeisimpiin saavutuksiin kuuluu lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon tarkistaminen, jossa olin mietinnön laatineen kollegan perustamassa työryhmässä varmistamassa kansallisten valvontakeinojen parantamista, mm. suomalaisen veronumerojärjestelmän säilymistä ja viranomaisten välistä parempaa tietojenvaihtoa. Työntekijän palkkausta ja muuta työehtosopimusten noudattamista voidaan nyt valvoa entistä tarkemmin. Tällä voidaan merkittävästi estää harmaata taloutta ja kaksien työmarkkinoiden muodostumista. Reilut pelisäännöt ovat aina myös rehellisen yrittäjän etu, sanoi Essayah.

Essayah totesi, että toisaalta osaan komissio esityksiin rajat ylittävissä työelämän kysymyksissä on syytä suhtautua torjuvasti ja puolustaa suomalaisia järjestelmiä.

– Komission kaavailema yhteinen eurooppalainen työttömyysturvavakuutus on syytä torjua.  Se olisi Suomelle epäedullinen, sillä palkkataso ja järjestelmien rakenne vaihtelevat maasta toiseen, samoin työttömyysturvan hallinnointi. Suomessa ammattiliitot ja työnantajat tuskin innostuvat mallista, jossa he hoitaisivat byrokratian ja valtaosa varoista välitettäisiin eurooppalaiseen rahastoon. Kuka tulevaa rahastoa hallinnoisi ja millaista sijoituspolitiikkaa siltä edellytettäisiin? Perussopimusten valossa EU:lla ei myöskään pitäisi olla kompetenssia palkanmuodostukseen tiiviisti kytkeytyvässä mallissa. Meidän tulee jatkossakin vastustaa tällaista sosiaalisten tulonsiirtojen ja automaattisten vakauttajien Eurooppaa, totesi Essayah.

Essayah painotti vaikuttamisen tärkeyttä työelämäkysymyksissä myös tulevalla kaudella.

– Talouskriisin sosiaalisia seurauksia joudutaan ratkomaan varmasti pitkään ja mm. nuorisotyöttömyyden hoidon keinoja tehostamaan jäsenmaissa. Ensi kaudella käsittelyyn tulee monta työsuojelukysymystä. Työsuojelustrategia valmistunee, samoin vaikea työaikadirektiivi pyrittäneen ratkaisemaan, ennakoi Essayah.

KD:n Lapin piirin piirikokouksessa Torniossa keskiviikkona puhunut europarlamentaarikko Sari Essayah kiirehti Lapin laajakaistahankkeiden toteuttamista.

– Vaikka Suomessa jokaisella on oikeus yhden megabitin (Mbit/s) nopeudella toimivaan laajakaistaan, useat sovellukset tarvitsevat kuitenkin nopeamman liittymän. Tarve on suurin Lapissa, jossa palvelut ovat kaukana. Nykyisin useat palvelut voidaan hoitaa netin kautta, sen sijaan, että lähdettäisin kymmenien tai satojenkin kilometrin päähän vaikkapa pankkiin tai virastoihin. Etäterveydenhoitokin kehittyy nopeaa vauhtia. Lapissa laajakaistan tarve on suurin, mutta tilanne heikoin. On syytä harkita, voitaisiinko yleispalveluvelvoitteen vähimmäisnopeus nostaa nopeammassa tahdissa juuri haja-asutusalueilla, totesi Essayah.

Hän kertoi piirikokoukselle, että haja-asutusalueiden laajakaistahankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa, on käytettävissä tukea valtiolta 66 miljoonaa euroa ja kunnilta noin 40 miljoonaa euroa. EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta saadaan 24,5 miljoonaa euroa, mutta se loppuu tänä vuonna.

– Rahoitus ei riitä edes kaikkien vireillä olevien hankkeiden kustannuksiin. Kuntien rahoituspäätös on kiven takana sekin. Jos valtion rahoitus ei kasva, se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan vakavin seurauksin. Valtiovarainministeriössä on syytä  laskea uudelleen, kuinka suuret kustannukset tulee siitä, että yritykset eivät sijoittaudu haja-asutusalueille, kansalaiset muuttavat palvelujen perässä  ja kunnat ajautuvat vielä suurempiin talousvaikeuksiin, vaati Sari Essayah.

Europarlamentaarikko Sari Essayah´n mielestä julkisuudessa on hyvin huomioitu talouskriisin vaikutus nuoriin. Nuorten työllistymiseen on kehitetty monenlaista EU- ja kansallisen tason ohjelmaa, mutta vammaisten ja osatyökykyisten asema on pitkälti sivuutettu.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin raportin mukaan noin 6,5 miljoonaa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävistä ilmoitti jonkin tyyppisestä vammasta, joka vaikeuttaa heidän työllistymistään. Euroopan vammaisstrategian taustatutkimuksen mukaan vain 30-40 % vammaisista on työelämässä mukana.
– Tämä kertoo koruttomasti sen, että lainsäädännön ihanteet ja arkipäivän todellisuus eivät kohtaa, Essayah totesi alustuksessaan Vates-päivillä Helsingissä 9.4.

– Vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen on tasa-arvon ja inhimillisten arvojen vuoksi tärkeää, mutta se on myös kokonaistaloudellisesti yhteiskunnalle järkevää, sillä työttömyys- ja sosiaaliturvan menot vähenevät ja syntyy uusia verotuloja. Tämänkaltainen win-win asetelma antaa mitä parhaimmat edellytykset tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeää on, että jokaisessa jäsenvaltiossa tämä asia sisäistetään, ja että sen saavuttamiseksi löytyy poliittista tahtoa.

– Toivon, että Suomessa voisimme olla edelläkävijänä ja näyttää esimerkillämme, kuinka yhteiskunta, jossa kaikki pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan omista edellytyksistä ja elämäntilanteesta käsin, on parempi kaikille, Essayah sanoi.

**VATES-säätiö on vuonna 1993 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi työllistämiseksi. www.vates.fi

– Eurooppalaisten kauppiaiden maksut pankeille maksukorttien hyväksymisestä voivat pienetä 10 miljardilla eurolla vuodessa, toteaa europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP).
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina oman kantansa, jonka mukaan pankkien perimät toimitusmaksut voivat olla luottokorteilla enintään 0,3 % ja pankkikorteilla 0,2 % maksun arvosta. Lisäksi pankkikorteille asetettiin 7 eurosentin enimmäismäärä, kuten Sari Essayah esitti mietintöön tekemässään muutosesityksessä.

Kauppiaan käyttämä pankki maksaa toimitusmaksun kortin myöntäneelle pankille jokaisesta hyväksymästään korttimaksusta. Se lisää tuotteiden ja palvelujen hintoja vastaavasti.
– Koska kauppa on Euroopassa erittäin kilpailtu ala, kaupan odotetaan siirtävän hyödyn asiakkailleen. Kuluttajajärjestöjen tulee seurata, että näin todella tapahtuu, muistuttaa Essayah ja iloitsee hyvästä äänestystuloksesta.

Seuraava parlamentti ja komissio jatkavat asiasta neuvotteluja neuvoston kanssa, joka ei ole vielä määritellyt lakiesitykseen kantaansa.
– Kun parlamentilla ja komissiolla on saman suuntainen näkemys, se helpottaa neuvotteluja neuvoston kanssa, toteaa Essayah.

– Olen hyvin huolissani uskonnonvapaudesta Turkissa, josta monet kristityt ovat muuttaneet pois  erilaisen painostuksen ja omaisuuden ryöstön seurauksena. Toivon, että Turkin hallinto asettuu puolustamaan vähemmistöjä, sanoo europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP).

Viime kesänä Hagia Sofian kirkko Trabzonissa muutettiin moskeijaksi. Se rakennettiin 5. vuosisadalla ja saavutti nykyisen muotonsa 1200-luvulla. Kirkon sisällä on erittäin kauniita bysanttilaisia freskoja ja mosaiikkilattioita. Vuonna 1964 Edinburghin yliopiston avustuksella se osittain entisöitiin ja rakennus toimi siitä lähtien museona ennen moskeijaksi muuttamista.

Euroopan parlamentti vaati maaliskuun täysistunnossaan kohteen välitöntä palauttamista museoksi. Mepeiltä kerättiin allekirjoituksia kirjeeseen, jolla vaaditaan Hagia Sofia kirkon saattamista myös UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja suojelukseen.
– Allekirjoitin kirjeen mielelläni. Turkin valtion ja korkeimman oikeuden harjoittamaa politiikkaa, jossa entisiä kirkkorakennuksia muutetaan moskeijoiksi, ei pidä hyväksyä, sanoo Sari Essayah.

– Lisäksi mielestäni tällä hetkellä museona toimiva, paljon kuuluisampi ja suurempi Hagia Sofian kirkko Istanbulissa tulisi entisöidä entiseen loistoonsa. Sen mittaamattoman arvokkaat freskot ja seinämosaiikit, jotka on peitetty rappauksilla, tulisi paljastaa ja entisöidä. Minareetit Hagia Sofian ympäriltä tulisi purkaa alkuperäiseen rakennukseen kuulumattomina. Onhan sen vieressä minareetteineen suuri sininen moskeija, joka on muslimien aktiivisessa käytössä.