Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) tukee opiskelijajärjestöjen kielteistä kantaa Erasmus-lainatakuujärjestelmään. Kansallisten opintotukijärjestelmien päälle rakennettavalla korkeakouluopiskelijoiden lainatakuujärjestelmällä ei hänen mukaansa pyrkimyksistä huolimatta tee maisterivaiheen vaihto-opinnoista houkuttelevampia. Essayah kertoi näkemyksistään Helsingin Eurooppanuorten aamiaistilaisuudessa 1.3.

– Eurooppalaiset opiskelijajärjestöt, kuten 11 miljoonaa opiskelijaa edustava European Students’ Union ilmaisivat Euroopan Parlamentissa vieraillessaan pettymyksensä siihen, ettei heitä kuultu hankkeen valmisteluvaiheessa. Opiskelijoiden yhteinen huoli on, että Euroopan Investointipankin tuella toteutettava liikepankeista haettavan lainan lainatakuujärjestelmä syrjäyttää vähitellen nykyisellään noin 250 euroa/kk Erasmus-apurahan ja kiihdyttää opiskelijoiden velkaantumista epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa.

– Jäsenvaltioita tulisi pikemmin kannustaa kehittämään kansallisia opintotukijärjestelmiään ja niiden liikkuvuutta kansainvälisiin opintoihin. Olisi järkevämpää, että maisterivaiheen lainatakuujärjestelmään suunnitellut rahat yli 700 milj. euroa käytetään apurahajärjestelmien vahvistamiseen tai luomiseen mieluummin kuin liikepankkien lainasaamisten varmistamiseen, summasi Essayah.

– Suomalaiset opiskelijajärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamiseen aiemmin aliedustetuille ryhmille, kuten alemman sosioekonomisen taustan omaaville opiskelijoille sekä perheellisille ja vammaisille opiskelijoille, mikä on erittäin kannatettavaa, Essayah totesi.

Europarlamentaarikko Sari Essayah jätti tänään komission vastattavaksi kyberturvallisuutta koskevan kirjallisen kysymyksen. Taustalla on New York Timesin 18.2. julkaisema artikkeli, jonka mukaan suuri osa hyökkäyksistä USA:n julkisten viranomaisten ja yritysten palvelimiin on peräisin Kiinasta.

– Kyberhyökkäysiin tulee suhtautua vakavasti myös EU:ssa. Erityisesti mikäli valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin, sanoo Sari Essayah.

EU:n komissio julkaisi viime viikolla kyberturvallisuusstrategiansa sekä direktiiviehdotuksen nettiturvallisuudesta.

– Komission tuoreista asiakirjoista ei löydy tietoa esimerkiksi siitä, millaisia hyökkäyksiä on kohdistunut Euroopan komission ja muiden toimielinten tietoturvaan, mistä hyökkäykset ovat lähtöisin, kuinka vakavia ne ovat olleet ja onko tietoturva pettänyt, toteaa Sari Essayah ja pyytää komissiolta selvitystä asiasta.

Kyberhyökkäykset ovat erityinen uhka, jos niillä voi horjuttaa kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa.

– Mielestäni tulisi olla mahdollista tehdä USA:n ja EU:n välistä yhteistyötä, mikäli hyökkäykset näiden alueiden ulkopuolelta jatkuvat. Asia vaatii kiireellisempiä toimia kuin komission strategiassa esitetyt, vaikka ne ovatkin askelia oikeaan suuntaan, kommentoi Sari Essayah.

 

MEP Sari Essayah: Written question to the EU Commission 25.2.2013

The threat of foreign cyber attacks

In a New York Times article on 18.02.2013, “Chinese Army Unit Is Seen as Tied to Hacking Against U.S.”, it was reported that U.S. State Department as well as private companies operating critical infrastructure were successfully infiltrated by cyber attacks originating from China. President Obama acknowledged the risks in his State of the Union address on 12.02.2013 by alluding to the recent attacks on companies and critical infrastructure. With reference to the alarming U.S. situation and in order to protect European citizens and infrastructure it is imperative to know the degree of risk that the EU faces. Acknowledging the steps to right direction, like the Commission’s joint communication on EU cyber security strategy and the proposal for a network and information security (NIS) directive, it would be, however, important to get answers to the concrete questions below:
1. Could the Commission list all known attacks that have targeted the European Commission itself or other European institutions? What was the origin of the attacks? Did any of the attacks compromise confidential information or functioning of IT systems?
 2. What is the Commission’s evaluation of the threat of foreign cyber attacks on critical infrastructure in the EU? What is the threat of foreign cyber attacks on private companies in the EU? Is the Commission aware of any attacks that would have compromised critical infrastructure or trade secrets? If so, what was the origin of the attacks?
3. What immediate actions does the European Commission plan to take in order to protect the EU citizen’s from state sponsored cyber attacks?
4. While acknowledging the diplomatic sensitivities involved, does the Commission plan to address the topic of state sponsored attacks bilaterally with the countries of origin?
5. Has the Commission considered transatlantic coordination and information exchange between the EU and the US in order to prevent cyber attacks originating from outside the EU and the US?
6. In case where security agencies gather intelligence on cyber threats to EU infrastructure, companies and governments, does the Commission plan to warn the targets?

 

 

Europarlamentaarikko Sari Essayah paljasti äskettäin Washingtonin Laogai-museossa Turussa asuvan juutalaisen taiteilijan Michael Rogatchin öljyvärimaalauksen ”Vuosi 1953”.

Teos kertoo taiteilijan muistoista Stalinin vankileireiltä, joissa hänen perheensä oli joutunut elämään. Maalaus on kunnianosoitus kaikille totalitarismin alla eläneille. Inna ja Michael Rogatchin Säätiö lahjoitti teoksen Kiinan heikoista ihmisoikeuksista kertovalle museolle. 

Laogai museon perustaja ja johtaja Harry Wu totesi, että Kiinan kommunistisesta sortokoneisto on vahvasti Neuvostoliiton totalitaarisesta hallinnon inspiroima.
– Ei ole sattumaa, että museossa tuodaan esille Kiinan työleirien ohella myös NL:n ja natsileirien elämää. Ne kaikki ovat pahuuden perikuvia, Harry Wu kiteytti. Hän itse on viettänyt 19 vuotta Kiinan työleireillä.

– Toivomme, että mahdollisimman pian Kiinan vankileirit häviävät, aivan kuten entisiset NL:n Gulag-leirit, Sari Essayah totesi puheenvuorossaan.

– Kunnialliset ihmiset, jotka vaalivat ihmisarvoa, näkevät ihmisoikeustilanteen Kiinassa sellaisena kuin se on, kun taas toiset ihmiset etsivät sieltä lähinnä halpaa työvoimaa. Siinä on iso ero, totesi säätiön puheenjohtaja Inna Rogatchi.

Kuvassa edessä Sari Essayah vierellään Inna ja Michael Rogatchi, oikealla museon perustaja Harry Wu. Kuva: Inna ja Michael Rogatchin Säätiö

Europarlamentaarikko Sari Essayah osallistuu 7.2. Yhdysvaltain kongressin järjestämälle rukousaamiaiselle Washingtonissa. Tilaisuudessa puhuu mm. USA:n presidentti Barack Obama. 

Tähän vuosittain järjestettävään tapahtumaan ja sen oheistilaisuuksiin kokoontuu laaja joukko USA:n poliittista ja liike-elämän johtoa sekä kutsuttuja kansainvälisiä vieraita ympäri maailmaa. Tilaisuuteen on kutsuttu Suomesta myös mm. ministeri Päivi Räsänen, kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi sekä Räsäsen erityisavustaja Niklas Andersson.

Suomen edut menivät hyvin läpi Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan äänestyksissä.
– Tärkeimmät tekemämme muutosesitykset hyväksyttiin, europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) kertoo tyytyväisenä.
– Turvemaiden kyntökielto poistettiin. Jos se olisi mennyt läpi, kuten komissio esitti, suomalainen viljelijä ei olisi enää voinut raivata uutta peltoa, eikä turvata tilansa tulevaisuutta siltä osin.

Parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi Essayah´n yhdessä eräiden muiden suomalaismeppien kanssa allekirjoittamista esityksistä Suomea helpottavia lievennyksiä niin sanottuihin viherryttämisehtoihin.
– Suomen karuissa oloissa on monella tilalla tyydyttävä nurmen viljelyyn. Jos tilan tuotantopinta-alasta nurmea ja laidunta on yli 75 prosenttia, se riittää myös parlamentin päätöksen mukaan täyttämään viherryttämisvaatimuksen, Essayah toteaa tyytyväisenä valiokunnan äänestystuloksesta.

Usean viljakasvin viljelykiertoa ei vaadita eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Raja kulkee entisen pohjoisen tuen määritelmän mukaista 62 leveyspiiriä pitkin Seinäjoki-Jyväskylä-Joensuu linjaa. Tämä osoittaa ainakin osittaista ymmärtämystä Suomen pohjoisille olosuhteille.
– Suomalaiselle sokerinviljelylle saatiin myös jatkoaikaa. Suomen oma sokerintuotanto on nyt turvattu ainakin vuoteen 2020 saakka, Essayah toteaa.

Seuraavaksi valiokunnan mietinnöt käsitellään Strasbourgin täysistunnossa maaliskuun alussa, jolloin saadaan koko parlamentin kanta EU:n maatalousuudistuksesta. Tämän jälkeen asia menee parlamentin ja neuvoston yhteisneuvotteluihin.

Europarlamentaarikko Sari Essayah´n (kd) mielestä Suomen hallituksen tämänpäiväinen päätös tukea YK:n yleiskokouksessa palestiinalaisten hakemusta statuksen nostamisesta tarkkailija-asemasta tarkkailijavaltioksi on tässä tilanteessa väärä. Päätös ei vastaa Kristillisdemokraattien linjaa.

– Viime aikojen tapahtumat terroristijärjestön Hamasin hallitsemassa Gazassa eivät kerro siitä, että Palestiinaa kyettäisiin hallinnoimaan luotettavasti ja alueen turvallisuudesta huolehtien. Edellytyksenä kestävälle rauhalle sekä Israelin ja palestiinalaisten välisen luottamuksen kasvamiselle on se, että osapuolet solmivat rauhan ja sen ehdot keskenään. Monet EU-maat tunnustavat nämä tosiseikat; valitettavasti ei Suomi.

– Suomen linja Palestiinalaisten tukemisesta ilman Israelin ja palestiinalaisten keskinäistä sopimusta tuskin nopeuttaa suoriin rauhanneuvotteluihin palaamista. Suomi ei voi olettaa, että Lähi-idän konfliktin kärjistyminen vältettäisiin tukemalla vahvasti toista osapuolta. Kauaskatseisempaa olisi pidättäytyä äänestämästä ja kannustaa palestiinalaisia palaamaan neuvottelupöytään Israelin kanssa.

Essayah´n mielestä neutraali kanta voisi myös osaltaan nostaa Suomen ja suomalaisten uskottavuutta kansainvälisenä rauhanvälittäjänä myös Lähi-idän konflikteissa, joita tulevaisuudessakin – ikävä kyllä – varmasti on tiedossa.

Maksukorttien kustannuksia kauppiaille ja asiakkaille on alennettava, linjaa Sari Essayah. Hän vastasi parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n puolesta Euroopan parlamentin tiistaina hyväksymästä mietinnöstä, jossa vedettiin linjaa kortti-, kännykkä- ja nettimaksuihin.

Kauppias maksaa jokaisesta korttimaksusta pankilleen korvauksen, joka vaihtelee kymmenestä sentistä useaan euroon.  Kuluttaja ei näitä maksuja huomaa, koska ne on sisällytetty tavaroiden hintoihin. Sekä kuluttajan että kauppiaan maksutaakka kevenee, mikäli komissio antaa lähiaikoina uusittavassa maksupalveludirektiivissään parlamentin tänään vaatimat esitykset.

– Nykykäytännöllä tuetaan kalleimpia maksukortteja, sillä ottaessaan yhden maksukortin käyttöön, kauppiaan on pakko hyväksyä saman korttiryhmän kalliimmat kortit. Parlamentin hyväksymän linjauksen mukaan tämä kytkös puretaan ja kauppias voi kieltäytyä kalleimmista korteista, iloitsee Essayah.

Euroopan parlamentti velvoittaa komission myös tekemään tutkimuksen lisämaksuista. Esimerkiksi lentoyhtiöt saattavat periä itse maksutapahtumasta huomattavia lisämaksuja, joko kiinteästi tai lipun hintaan sidottuna prosenttiosuutena.
– Itse maksutapahtuman kustannusten on vastattava sitä, mitä lentoyhtiö maksaa pankilleen maksun välittämisestä, sanoo Essayah.  Hänen asiaa koskeva muutosesitystensä hyväksyttiin parlamentin kannaksi.

Essayah valmisteli parlamentin mietinnön, joka koski yhtenäisen euromaksualueen SEPA:n aikaansaamista.
– Nyt meidän on saatavat aikaan yhteinen maksualue myös korteilla, internetissä tai matkapuhelimella maksettaessa, hän linjaa.

– Kuluttajan on voitava maksaa kaikkialla Euroopassa yhtä helposti ja turvallisesti kuin kotimaassaan. Euroopan talous saattaa hyötyä satoja miljardeja euroja, kun tulevaisuudessa kortti-, netti- ja kännykkämaksut tulevat edullisemmiksi. Tämä on olennaista sisämarkkinoiden onnistumiselle, korostaa Essayah.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) on tyytyväinen siitä, että Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunta hyväksyi tänään lähes yksimielisesti lausuntonsa komission esityksestä, jonka myötä Salo on saamassa 5,3 miljoonan euron tuen Euroopan globalisaatiorahastolta. Essayah on valiokunnan ainut suomalainen varsinainen jäsen.

Asia tulee vielä Euroopan parlamentin täysistunnon käsittelyyn. Tuella on tarkoitus auttaa Nokia Oyj:n Salon tehtaalta irtisanomia 1000 työntekijää työllistymään uudelleen.

– Salon seutu on saanut kokea globaalin talouden niin ylä- kuin alamäetkin. Valiokunnan lausunnossa todetaan aivan oikein, että Salon seudulla työllisyystilanne on ollut erittäin riippuvainen Nokiasta. Komissio on arviossaan todennut, että kaupungin työttömyysaste saattaa nousta jopa noin 15-17 prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä.

– Olen myös tyytyväinen siihen, että valiokunta lausunnossaan totesi toimenpidepaketin irtisanotuille työntekijöille sisältävän hyvin monipuolisesti erilaisia tukitoimia, kuten tukea yrittäjyyden aloittamiseen. Valiokunta tosin pyysi komissiota selvittämään, missä määrin Nokia Oyj itse tukee irtisanottuja työntekijöitä.

Myös ministerineuvosto käsittelee esitystä parhaillaan. Päätösten tulisi olla toimeenpanovalmiina vuoden loppuun mennessä. Suomen valtion on tarkoitus rahoittaa lisäbudjetilla puolet yhteensä 10,6 miljoonan euron toimenpidepaketista.

Samassa yhteydessä valiokunta puolsi 2,9 miljoonan euron tukea Romanialle Nokian siellä tekemien irtisanomisten vuoksi. Molemmissa tapauksissa irtisanomiset johtuvat tuotannon ja myös tuotekehityksen siirtämisestä Euroopasta Aasiaan lähelle kasvavia markkinoita.

Suomi on saanut rahaa globalisaatiorahastosta vain yhden kerran aiemmin. Parhaillaan valmistellaan toista hakemusta, joka koskee Nokian ja sen alihankkijoiden irtisanomisia eri puolilla Suomea.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) pitää vastuuttomana, että Euroopan parlamentti on päättänyt lähettää Iran-delegaation huomenna 27.10. viralliselle vierailulle Iraniin. Meppivaltuuskunnan viikon vierailuohjelmaa isännöi Iranin nykyhallinto. Sen aikana on tarkoitus tavata henkilöitä, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusrikoksista. Viime maanantaina maassa hirtettiin 10 henkilöä.

– Tällainen vierailutoiminta on erittäin vahingollista. EU-maiden edustajien tapaamiset Iranin nykyhallinnon kanssa ja niiden uutisointi maan johdolle suotuisalla tavalla kannustaa jatkamaan ihmisoikeusrikkomusten, sorron ja fundamentalismin tiellä. Toisaalta se viestittää maan henkensä uhalla toimivalle oppositiolle, ettei EU:ssa ymmärretä tilanteen vakavuutta ja tueta oppositiota sen tärkeässä työssä muuttaa Iranin nykypolitiikkaa, Essayah toteaa.

Europarlamentaarikko Tarja Cronbergin (vihr) johtaman Euroopan parlamentin Iran-valtuuskunnan matka on aiheuttanut parlamenttiryhmissä suurta vastustusta. Valtaosa valtuuskunnan jäsenistä on kieltäytynyt osallistumasta siihen. Euroopan kansanpuolueen (EPP) ohella myös konservatiiviryhmä ECR ja Euroopan Vapaiden demokraattien ryhmä (EFD) ovat tuominneet matkan selkeästi. Matkan toteutumista ovat ajaneet sitkeästi Vihreät Cronbergin johdolla. Essayah vetoaa Cronbergiin, jotta matka viime hetkellä peruttaisiin.

Äskettäin EU:n ulkoasiainneuvosto päätti nopeasti lisätä Iran-pakotteita. Ministerit totesivat olevansa yhä enemmän huolissaan Iranin ydinohjelmasta ja patistivat Irania noudattamaan kaikkia kansainvälisiä velvoitteitaan. Myös YK:n turvallisuusneuvosto harkitsee sanktioiden lisäämistä, koska Iran ei ole noudattanut päätöslauselmia ja keskeyttänyt rikastusteknologiaohjelmaansa.

Iranissa teloitetaan ihmisiä kiihtyvällä tahdilla. YK:n tietojen mukaan opposition tukijoiden ja vähemmistöjen tilanne maassa tulee jatkuvasti vaikeammaksi. Amnesty Internationalin mukaan tämän vuoden aikana on teloitettu virallisten tietojen mukaan jo 344 henkilöä. Koska tilastoista puuttuvat kaikki pimeät teloitukset, on todellinen luku paljon suurempi.