Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) on tyytyväinen Euroopan parlamentin tiistaiseen äänestystulokseen, jolla parlamentti antoi vihdoin kahden vuoden vetkuttelun jälkeen suostumuksensa EU:n ja Israelin välisen kumppanuussopimuksen lisäpöytäkirjan eli ns. ACAA-sopimuksen hyväksymiselle. Sillä helpotetaan israelilaisten lääketuotteiden pääsyä EU:n markkinoille.

– Eurooppalaiset potilaat ovat nimenomaan ne, jotka tässä voittavat, Essayah kiteyttää päätöksen merkityksen.

Täysistuntoäänestyksessä EPP-ryhmän esittämää linjaa tuki 379 edustajaa, 230 oli vastaan ja 41 äänesti tyhjää. Ryhmäpäätöksen sopimuksen voimaantulon vastustamisesta olivat tehneet vasemmistoryhmät, liberaalit ja vihreät, mutta niistä siirtyi yksittäisiä edustajia tukemaan EPP:n linjaa. Näiden ryhmien mielestä sopimus voitaisiin tulkita siten, että EU:n ja Israelin suhteiden vahvistaminen tilanteessa, jossa Lähi-idän rauhanprosessi on pysähdyksissä, on vääränlainen tuen signaali Israelille.

Täysistuntokeskustelussa Essayah muistutti, että sopimuksen tekemisen edellytyksenä on se, että Israel on saattanut EU:n säännöstöt osaksi omaa kansallista lainsäädäntöään. ACAA-sopimuksen neuvottelu sisältyy jo vuonna 2004 Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa tehtyyn EU–Israel-toimintasuunnitelmaan.

– Kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat EU:n kannalta positiivisia. Sopimuksen piiriin kuuluvien lääketuotteiden kaupan arvo EU:n ja Israelin välillä on ollut lähes miljardi euroa.

– Toivoisin, että voisimme useammallakin alalla tehdä yhä enemmän yhteistyötä EU:n ja Israelin välillä, koska tämä todellakin hyödyttäisi molempia osapuolia, Essayah totesi.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) ihmettelee, ettei Suomessa käytävässä keskustelussa mahdollisesta rahoitusmarkkinaverosta puhuta veron käyttötarkoituksesta.

– Suomen tulee lähipäivinä ottaa kantaa rahoitusmarkkinaveroon, joka ei kuitenkaan tule toteutumaan EU:n laajuisena, vaan Saksan ja Ranskan ehdotuksesta ns. tiivistetyn yhteistyön kautta pienemmässä jäsenmaiden joukossa. Rahoitusmarkkina veron periaate arvopapereiden kaupankäyntiverona on sinällään kannatettava, mutta näin ei tule luoda EU:lle verotusoikeutta.  Veron käyttötarkoituksesta ei puhuta, vaikka sekä komission taustapapereissa että Euroopan Parlamentin mietinnössä siitä kaavaillaan omia varoja Euroopan Unionin budjettiin. Tämä on torjuttava, totesi Essayah.

 

– Olisi myös ongelmallista, mikäli jäsenmaalla ei saisi olla kilpailevia varainsiirtoveroja, jolloin Suomen valtio menettäisi monta sataa miljoonaa omasta budjetista asunto- ja kiinteistökauppojen varainsiirtoveron tuottoa. Integraatio on talouskriisin oloissa paljon nopeampaa ja menossa syvemmälle kuin pelkin poliittisin askelin olisi ikinä tapahtunut. Verotusoikeudella spekulointi on tästä oiva esimerkki, summaa Essayah Toivakan KD-osaston 40-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa.

Europarlamentaarikko Sari Essayah´n työstä kertova Meppiuutiset 2012 on ilmestynyt. Voit lukea sen myös sähköisesti.

Monet tieteelliset tutkimukset ja raportit osoittavat, että mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on maailmassa nykyisin monin tavoin uhattu tai laiminlyöty. Siitä on tullut kiistellyin ja torjutuin osa ihmisoikeuksia.
– Myös Euroopassa on tällä saralla paljon tehtävää. Globalisaation edetessä uudenlaiset kysymykset ja haasteet nousevat esiin, totesi europarlamentaarikko Sari Essayah (KD/EPP), kun Yleismaailmallinen omantunnonvapauden peruskirja julkistettiin tänään hänen emännöimässään tilaisuudessa Euroopan parlamentissa Brysselissä.

Peruskirjan tarkoituksena on vahvistaa ja tukea Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen 18. artiklaa koskien mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. Sen on laatinut ja julkaissut laaja ryhmä eri taustoista lähtöisin olevia tieteen ja kansalaisjärjestöjen edustajia, jotka ovat sitoutuneet edistämään eri tavoin ajattelevien ihmisten oikeuksia omaan vakaumukseensa ja uskontoonsa. Yksi peruskirjan allekirjoittajista on YK:n uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevä erityisraportoija Heiner Bielefeldt, joka oli myös läsnä tilaisuudessa. http://www.charterofconscience.org/

Ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tunnetussa Pohjolassakin on epäkohtia omantunnonkysymyksissä. Esimerkkinä Essayah mainitsi terveydenhoitohenkilöstön omantunnonvapauden puutteet.

– Lääkäreillä myös Suomessa ja Ruotsissa pitää olla oikeus valita, osallistuuko raskaudenkeskeytykseen vai ei, aivan kuten muissa EU-maissa. Tähän meitä patistaa myös Euroopan neuvosto, Essayah muistuttaa ja vaatii pikaisia toimia hoitohenkilökunnan omantunnonvapauden turvaamiseksi hallitusohjelman mukaisesti.

EN:n päätöslauselmassa todetaan, että hoitohenkilökunnalla on oltava oikeus ilman mitään sanktioita tai syrjintää kieltäytyä tekemästä tai avustamasta abortin tai eutanasian suorittamisessa. Neuvoston jäsenmaiden tulee kehittää säädöksensä niin, että ne turvaavat henkilöstön omantunnonvapauden. (Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma 1763/2010).

Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan selvittää, ”onko tarvetta ja mahdollisuuksia säätää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle oikeus eettisin perustein kieltäytyä jonkin työtehtäviin kuuluvan toimenpiteen suorittamisesta ja miten asiakkaiden ja potilaiden turvallisesta hoidosta ja palveluista tuolloin huolehdittaisiin”.

Tilaisuuden kuvia täällä

Euroopan parlamentti hyväksyi 13.6. ns. ”two-pack” – lainsäädäntöesitykset. Kyseessä oli kaksi talousvaliokunnan mietintöä, joiden laatijoina olivat Jean-Paul Gauzès (EPP, Ranska) ja Elisa Ferreira (S&D, Portugali). Esitykset toteutuessaan laajentavat komission valtuuksia valvoa jäsenmaiden budjetteja.
– Äänestin loppuäänestyksessä Ferrairan mietintöä vastaan, koska EPP-ryhmän kannattamat keskeiset muutokset valiokunnan enemmistön kantaan eivät tulleet täysistunnossa hyväksytyiksi, totesi Sari Essayah (KD, EPP).

Gauzèsin mietintö hyväksyttiin äänin 471 puolesta, 97 vastaan, 78 tyhjää. Ja Ferreiran mietintö äänin 501 puolesta, 138 vastaan 36 tyhjää.
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa moni äänesti loppuäänestyksessä tyhjää, eikä sen perusteella syntynyt riittävää valtuutusta kolmikantaneuvottelujen aloittamiseksi neuvoston ja komission kanssa. Siksi vasta täysistuntoäänestys antoi neuvottelumandaatin.

– Uskon ja toivon, että pisimmälle viedyt esitykset kaatuvat neuvotteluissa neuvoston kanssa, koska monien jäsenmaiden on niitä mahdoton hyväksyä, sanoo Essayah.

Parlamentin kannanotossa hyväksytyksi tuli EPP-ryhmän vastustuksesta huolimatta velanpurkuun tarkoitettu Euroopan velanhoitorahasto, jonne jokaisen euromaan olisi viiden vuoden siirtymävaiheen aikana siirrettävä se osa velastaan, joka ylittää 60 prosenttia sen BKT:stä. Tällä hetkellä kaikkien euromaiden yhteinen velkasumma on noin 2,3 biljoonaa euroa, mikä pitäisi lyhentää pois 25 vuoden aikana.
– Nekin jäsenmaat, joilla velkaa on vähemmän kuin 60% joutuisivat takaamaan rahastoa. Korkotaso olisi nykyistä alempi asiansa heikosti hoitaneiden maiden hyväksi, mutta yhteisrahasto nostaisi korkoja taloutensa paremmin hoitaneissa maissa, selvittää Essayah.

EPP-ryhmä pyrki torjumaan myös eurobondien käyttöönoton, mutta jäi äänestyksessä tappiolle. Myöskään ei kyetty torjumaan esitystä uudesta rahastosta, jolla tuettaisiin kasvuhankkeita 1 %:lla bkt:sta eli noin 140 miljardilla eurolla vuodessa.
-Tuo rahasto tietäisi lisää varainsiirtoa EU:n sisällä asiansa paremmin hoitaneilta mailta taloutensa huonommin hoitaneille maille, toteaa Essayah.

Parlamentti esittää myös, että euroalueen jäsenvaltioilta edellytetään uusien ”riippumattomien” finanssipoliittisten neuvostojen perustamista.
– Esitin jo valiokunnassa myös tästä kohdasta tarkistuksen, että velvoitteesta luovuttaisiin, kertoo Sari Essayah.

Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) järjestää suurimman vuosittaisen kokouksensa (EPP Group Study Days) tänä vuonna Turussa 27.–29. kesäkuuta.

EPP-ryhmään kuuluu yhteensä 271 europarlamentaarikkoa eli meppiä 26 EU-maasta, joista Turun kokoukseen odotetaan osallistuvan noin puolet, mukanaan sihteeristön jäseniä ja avustajia. Suomesta siihen kuuluu KD:n europarlamentaarikon ohella myös Kokoomusmepit.

EPP-ryhmän kesäkokouksen teemoina ovat naapuruuspolitiikka ja EU-Venäjä-yhteistyö; Itämeristrategia; globalisaatioajan teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistäminen kasvun ja työpaikkojen luomiseksi; tietoturva sekä Euroopan demografia ja aktiivinen ikääntyminen.

Kokousta isännöi EPP-ryhmän puheenjohtajan Joseph Daulin lisäksi EPP-ryhmän suomalaisdelegaation puheenjohtaja Eija-Riitta Korhola (kok). Vahvasti ohjelmassa mukana ovat myös muut EPP-ryhmän suomalaismepit, kuten Sari Essayah (kd). Kokouksen puhujavieraina nähdään muiden muassa myös sisäministeri Päivi Räsänen.

Lisäksi kokouksen keskustelupaneeleissa esiintyy monia korkean tason eurooppalaisia asiantuntijoita. Paikalla nähdään myös lukuisa joukko kotimaisia ja eurooppalaisia poliittisia vaikuttajia.

Suomalaismepit ovat kansalaisten tavattavissa torstaina 28.6. klo 11-12.30 Turun torilla.Seminaaritilaisuudet ovat EPP-ryhmän sisäisiä tilaisuuksia.

Kahdeksan suomalaismeppiä – Sari Essayah (Kd.),Eija-Riitta Korhola (Kok.), Petri Sarvamaa (Kok.), Hannu Takkula (Kesk.), Riikka Manner (Kesk.), Sampo Terho (PS.), Liisa Jaakonsaari (Sdp.) ja Mitro Repo (Sit.) – lähettivät keskiviikkona 16.5 yhteisen kirjeen kolmelle suomalaisministerille koskien IMO:n (International Maritime Organisation) päätöstä laivojen rikkipäästörajoituksista ja päätökseen pohjautuvasta EU:n direktiivistä.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (Kok.), ympäristöministeri Ville Niinistön (Vihr.) ja liikenneministeri Merja Kyllösen (Vas.) saamassa kirjeessä vaaditaan Suomelta aktiivisia ja ennen kaikkea ripeitä toimia laivojen rikkipäästörajoitusten haittavaikutusten minimoimiseksi. Viime keskiviikkona Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio hyväksyivät alustavasti neuvottelutuloksen, joka tukeutuu lähes täysin alun perin IMO:ssa (International Maritime Organisation) tehtyyn päätökseen. Neuvottelutuloksen haittavaikutukset ovat mittavat suomalaiselle elinkeinolle ja työllisyydelle ja siksi asian nostaminen uudelleen pöydälle suoraan IMO:ssa jää näin ollen viimeiseksi oljenkorreksi.

Jos IMO:n päätös vuodelta 2008 jää voimaan, Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa tulevat vuoden 2015 alusta kireämmän rikkisääntelyn piiriin (rikkiraja laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015), Etelä-Euroopan (0,5% vuonna 2020) ja käytännössä muun maailman noudattaessa jatkossakin löyhempiä päästörajoja. Tämä aiheuttaa väistämättäkin vääristymän laivaliikenteen kilpailuun. Mepit korostavat, että Suomen viennistä 90 % turvautuu laivaliikenteeseen.

Mikäli kuljetuskustannukset nousevat, on tällä sekä suoraan että välillisesti valtavat vaikutukset niin viennin kustannuksiin kuin suomalaisiin työpaikkoihinkin, negatiivisia ympäristö- ja ilmanlaatuvaikutuksia unohtamatta. Metsä-, metallinjalostus-, kaivos-, sekä kemianteollisuuden kustannukset kasvavat merirahtien hintojen noustessa Suomessa kerralla 30–50 prosenttia; tämän hetken öljyn hintatasolla se merkitsisi pysyvää vuosittaista 600 miljoonan euron lisäkustannusta. Pelkästään Suomen metsäteollisuus on arvioinut, että kustannukset heidän toimialallaan olisivat vähintään 200 miljoonaa euroa vuodessa.

”Me tarvitsemme samoja pelisääntöjä kaikkialle”, mepit vaativat. ”Kilpailuvääristymien luominen lainsäädäntöön on virhe, koska se merkitsee hyvin usein myös ympäristön tappiota. Jos nyt liikennettä siirtyy maanteille laivaliikenteen kiristyvien rikkipäästörajojen seurauksena, ilmanlaatu ei tule paranemaan. Siksi tarvitsemme yhteiset rikkisäännöt sekä Euroopassa että globaalisti.”

Näiden faktojen valossa kirjeen allekirjoittaneet Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet kysyvät, mitä ministerimme ovat valmiita tekemään turvatakseen niin suomalaisen kilpailukyvyn kuin paremman ympäristön. Euroopan parlamentissa päätöksentekoprosessi on koluttu loppuun, ja vaikutusmahdollisuudet on käytetty. Mepit peräänkuuluttavat ministerien rohkeutta ottaa asia esille Suomen puolesta IMO:ssa, ja uudelleen tarkastella aikanaan tehtyä valitettavaa päätöstä. ”Kyseinen päätös uhkaa sitä hyvää, jonka yhdessä olemme vuosien aikana suomalaisen viennin ja teollisuuden hyväksi tehneet”, euroedustajat toteavat.

”Neutraalin” energiaverotuksen ei pitäisi häivyttää dieselin veroetua bensiiniin nähden, Euroopan parlamentti totesi energiaverouudistusta koskevassa äänestyksessä torstaina. Komissio ehdottaa, että useissa maissa käytössä oleva dieselin veroetu pitäisi pitkällä aikavälillä poistaa.
Parlamentin ei-sitova päätöslauselma hyväksyttiin äänin 374 puolesta, 217 vastaan ja 73 tyhjää. Päätöslauselma on suositus neuvostolle, jonka on päätettävä mahdollisista muutoksista yksimielisesti.

Europarlamentaarikko Sari Essayah on tyytyväinen siihen, että hänen talousvaliokunnassa esittämänsä muutosesitys oli lopulta pohjana sille, että diesel ammattikäytössä voidaan tulevaisuudessa aina jättää erilaisen verotuskohtelun piiriin. Essayah`n muutosesitys hävisi talousvaliokunnassa, mutta oli kuitenkin pohjana mietinnön tekijän Astrid Lullingin muutosesitykselle täysistunnossa ja koko EPP-ryhmä asettui sitä tukemaan.
– Suomessa on pitkät etäisyydet, ja oli tärkeä varmistaa, että ammattimaiset kuljetukset eivät merkittävästi kallistu ja teollisuudellemme ei tule suuria lisäkustannuksia. Oli myös tärkeä saada säilytetyksi dieselin veroetu ylipäätään, toteaa Sari Essayah.

Komission näkemyksen toteutuminen nostaisi Suomessa dieselin hintaa parikymmentä prosenttia ja aiheuttaisi käyttövoimaveron poistamisesta huolimatta kuljetusyrityksille jopa 300 miljoonan euron lisäkustannukset.
– Liikenneyhteyksien näkökulmasta katsottuna Suomi on kuin saari; meille tuonti ja vienti ovat kallista eikä kaikkia kuljetuskustannuksia voi leipoa sisään tuotteiden hintoihin. Niinpä komission ehdottaman energiaverouudistuksen yhtenä tavoitteena oleva sisämarkkinoiden kilpailuneutraliteetti ei toteutuisi, vaan pitkien välimatkojen maille verohelpotusten poisto nostaisi rajusti kustannuksia ja olisi lisärangaistus sijainnista. Dieselin verorasituksen nousu laskisi myös joukkoliikenteen matkustajamääriin, eikä mitenkään edistäisi EU:n ilmasto- ja liikennepoliittisia tavoitteita, Essayah muistuttaa.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevassa keskustelussa EPP-ryhmän varjoraportoijana toiminut Sari Essayah totesi, että työvoiman vapaa liikkuvuus ja kansalaisen oikeus hakea töitä toisesta jäsenvaltiosta on lähtökohtaisesti positiivinen asia sisämarkkinoille.
– Mutta se asettaa myös haasteita jäsenvaltioille, kun varmistetaan yhtäältä, etteivät ihmiset tipu asuin- ja työntekomaiden sosiaaliturvajärjestelmien väliin, ja toisaalta ehkäistään sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmien väärinkäyttöä.

Euroopan parlamentin käsittelyssä olleella asetuksella ei yhdenmukaisteta sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan pääasiassa saatetaan ajan tasalle koordinaatiosääntöjä, jotta ne vastaisivat jäsenvaltioiden säädöksiin tehtyjä muutoksia.
Asetus selkeyttää sovellettavaa lainsäädäntöä tapauksissa, joissa henkilö työskentelee useille työnantajille eri jäsenvaltioissa. Sovellettava lainsäädäntö määräytyy pääasiallisen työskentelyn perusteella, sillä ei ole kenenkään edun mukaista, että muutetaan jatkuvasti sovellettavaa lainsäädäntöä työskentelyjaksojen vuoksi.

Essayah´n mukaan muutosasetuksen kiistanalaisin kysymys liittyy ammatinharjoittajien työttömyysturvan eksportointiin, eli siihen, että työtön yrittäjä voi saada työttömyysturvaa työntekomaasta, vaikka omassa asuinvaltiossa tällaista työttömyysturvaetuutta ei olisi olemassakaan.
– Onneksi komission alkuperäinen esitys parani neuvoston ja parlamentin käsittelyssä siten, että työttömyysturva koskee vain aitoa rajatyöntekijää, joka palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa työntekovaltiosta asuinvaltioon ja on työntekomaan työmarkkinoiden käytettävissä. Samoin myös työttömyysturvan ehdot ovat työntekovaltion määriteltävissä, Essayah totesi  täysistunnossa Strasbourgissa.
Hänen mukaansa on tärkeää, että tähän asiaan palataan kahden vuoden kuluttua ja tarkastellaan uudelleen, aiheuttaako tämä ongelmia jäsenvaltioiden välillä.

Euroopan parlamentin talousvaliokunnassa äänestettiin äskettäin energiaverodirektiivistä. KD:n europarlamentaarikko Sari Essayah esitti dieselille alempaa verotusta ammattikäytössä. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä.
– Esitykseni kuitenkin osaltaan auttoi toisen muutosesityksen hyväksymistä, että tuo kielto tulisi voimaan vasta 2025. Se ei riitä. Suomessa ja Ruotsissa on pitkät etäisyydet ja ammattiliikenteen polttoainekuluja ei pidä nostaa. Kenties neuvotteluissa neuvoston kanssa tuohon saadaan edelleen muutoksia, toivoo Sari Essayah.

Hän katsoi energiaveroesityksen kokonaisuuden olevan valiokunnan äänestyksen jäljiltä lopulta niin huonon, että hän äänesti sitä vastaan.

Euroopan parlamentin talousvaliokunnassa tehdään taloudellisesti merkittäviä, kymmenien, jopa satojen ja tuhansien miljardien eurojen mittaluokalla EU:n jäsenmaiden talouteen vaikuttavia päätöksiä. Siitä on tullut parlamentin merkittävin valiokunta.