Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla Strasbourgin täysistunnossa päätöslauselman, jossa nostettiin esille kiireellisenä ihmisoikeusvetoomuksena kristittyjen vaino useissa Lähi-idän maissa.

”Pidän tärkeänä, että Euroopan parlamentti uskaltaa korottaa äänensä kristityn vähemmistön puolesta Lähi-idässä. EU on pelännyt leimautumista ’kristittyjen maiden klubiksi’, ja poliittisen korrektiuden nimissä on liian usein vaiettu. Kristinuskon syntysijoilla on kuitenkin menossa kehityskulku, jossa kristityt joutuvat jatkuvan vainon ja painostuksen takia jättämään kotinsa ja pakenemaan – tai vielä pahempaa, heitä vangitaan ja kidutetaan tai surmataan kirkkoihinsa”, totesi europarlamentaarikko Sari Essayah (kd), joka oli yksi päätöslauselmaehdotuksen allekirjoittajista.

Päätöslauselmassa nostettiin esille erityisesti Syyrian Maalaulassa Mar Taklan luostariin taistelujen keskelle eristyksiin jääneet 40 nunnaa ja orpoa lasta, samoin Pakistanin Peshawarissa kirkkoon tehdyssä itsemurhapommi-iskussa 78 kuollutta ja yli 100 haavoittunutta, sekä vedottiin iranilaisen pastori Saeed Abedinin puolesta, joka on tuomittu 8 vuodeksi vankeuteen.

Sari Essayah osallistuu tällä viikolla Euroopan parlamentin EPP-ryhmän järjestämään uskontojen väliseen dialogiin Kyproksella.

”Dialogin aiheena tänä vuonna on ’Uskonnot rauhanrakennuksessa ja konfliktien ratkaisussa Välimeren alueella’. Tällaisena aikana dialogia todella tarvitaan, ja varmasti enemmän kuin koskaan on paikallaan arvioida, miten uskonnolliset yhteisöt saadaan työskentelemään yhteiskuntien kehittämisen ja rauhallisen rinnakkaiselon hyväksi. Mukana ovat eri kristittyjen kirkkojen lisäksi myös muslimi- ja juutalaisyhteisöjen edustajat”, kertoo Essayah.

– Kuurojen kielellisten oikeuksien toteutuminen on edellytys tasavertaisuuden saavuttamiselle eri elämän aloilla, muistutti Europarlamentaarikko Sari Essayah Kuurojen liiton Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehittämispäivillä 4.10. Kuopiossa.
– Kuntien talouden edelleen kiristyessä ja kuntaliitosten muokatessa aiempia palvelurakenteita on korostettava, että peruspalvelujen on oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kansalaisille kotipaikkakunnasta riippumatta.

Uusien viestintäkeinojen käyttäminen palvelujen tarjonnassa, kuten monipuoliset verkko- ja mobiilipalvelut, helpottavat kuurojen henkilöiden arkea ja palvelujen saatavuutta.
– Tämä ei saa merkitä sitä, että viittomakielisiä palveluja ryhdyttäisiin karsimaan. Niitä on edelleen kehitettävä ja saatavilla olevista viittomakielisistä palveluista on saatava tietoa helposti ja kootusti.

Essayah rohkaisi niin paikallis- kuin valtakunnallisellakin tasoilla kuuroja ja heidän yhdistyksiään entistä aktiivisempaan yhteydenpitoon päättäjien kanssa sekä osallistumaan itse ehdokkaina vaaleihin.
– Tiiviin yhteydenpidon kautta viittomakielisten tarpeet tulevat paremmin ymmärretyiksi niin kunnan kuin valtionhallinnossakin sekä EU-tasolla. Kun kuurojen edustajat tapaavat esimerkiksi kunnan perusturvalautakunnan jäseniä henkilökohtaisesti, on sillä enemmän vaikuttavuutta kuin kirjallisilla kannanotoilla.

Essayah korosti, että kielellinen esteettömyys on yhteiskunnallisen osallistumisen välttämätön lähtökohta. Kielivähemmistöjen oikeuksista on pidettävä kiinni.
– Sosiaalinen media on tarjonnut viittomakielisille uudenlaisen luontevan yhteydenpito ja vuorovaikutuskanavan myös poliitikkoihin ja mediaan. Toiminnanjohtaja Markku Jokinen on erinomainen esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttajasta, joka aktiivisesti viestii ja kommunikoi tehokkaasti twitterin kautta sosiaalisessa mediassa.

Essayah kiitteli kollegaansa Adam Kosaa erittäin esimerkillisestä, aktiivisesti ja Euroopan parlamentissa muiden meppien arvostuksen saaneesta työstä paitsi kuurojen niin myös eri vammaisryhmien yhteiskunnallisen aseman edistämisestä.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD, EPP) onnittelee Saksan kristillisdemokraatteja historiallisen suuresta vaalivoitosta.
– Sisarpuolue saa kiittää hyvästä menestyksestä paitsi Saksan vakaata taloutta ja hyvää työllisyyttä myös Merkelin henkilökohtaista karismaa ja suosiota. Muutoin Saksan liittopäivävaalit eivät tarjonneet erityisiä yllätyksiä.

– Merkelin taannoista puhetta Euroopan parlamentin istunnossa kuunneltiin huolella, koska koko euro-alueen uskottavuus lepää Saksan harteilla. Saksa on suurin ja vakain euro-talous, jonka linjaukset vaikuttavat koko EU-politiikan suuntaan. Tuleeko eurobondeja, kasvaako yhteisvastuu, leikataanko Kreikan velkoja vai sorvataanko lisää tukipaketteja? Tästä kaikesta päätetään ensin Berliinissä ja sitten muualla. Saksan politiikkaa kannattaa seurata tästä näkökulmasta, Essayah toteaa.

– Nyt saamme seurata, millaista hallituskoalitiota tulisi rakentaa. SDP:n tulos ei ollut aivan odotettu, joten Steinbrück totesikin viisaasti pallon olevan nyt Merkelillä. Vihreät rämpi vaaleissa pedofiliakohussa, Liberaalidemokraatit romahtivat ja vasemmistopuolue Linkeä kukaan ei oikeistojohtoiseen hallitusvastuuseen odota. Vaihtoehto Saksalle – puolueen menestystä moni odotti, mutta sen vakaan talouspolitiikan agenda oli liian lähellä Kristillisdemokraattien politiikan ydintä.

 

Europarlamentaarikko Sari Essayah uskoo, että seuraavista EU-vaaleista tulee todelliset linjavaalit, joissa linjataan mihin suuntaan unionia aiotaan kehittää.
– Keskeinen kysymys EU:n suunnasta kilpistyy liittovaltiokehitykseen. Itse haluan pelottelun ja slogaaneilla mäiskimisen sijaan avata, miten se näkyy Euroopan Parlamentin työssä, totesi Essayah KD:n puoluekokoukselle ja esitti 10 ”federalistien suosikkiesityksistä”.

Lääkäri, Oulun KD:n varavaltuutettu Juha Richter on kiinnittänyt huomiota lentomatkustajien epätasa-arvoiseen asemaan äkillisen sairauskohtauksen sattuessa. Europarlamentaarikko Sari Essayah  jättää aiheesta kysymyksen EU:n komissiolle.

– On syytä selvittää, tulisiko puoliautomaattisen ulkoisen defibrillaattorin kuulua matkustajalentokoneiden pakolliseen kalustoon myös EU:ssa. Lisäksi lentokoneiden hätälääkintäpakkausta koskevia vaatimuksia tulisi täsmentää jotta kaikki lentomatkustajat ovat tasavertaisessa asemassa äkillisen sairauskohtauksen sattuessa lentoyhtiöstä riippumatta, Essayah toteaa.

– Tällä hetkellä EU:ssa puoliautomaattinen ulkoinen defibrillaattori (AED) ei kuulu matkustajalentokoneiden pakolliseen kalustoon vaan asia on jätetty lentoyhtiöiden harkinnan varaan. Yhdysvalloissa puoliautomaattinen ulkoinen defibrillaattori on ollut pakollinen useimmissa matkustajalentokoneissa jo vuodesta 2004, Richter kertoo.

Lentäminen on yhä yleistyvä matkustusmuoto Euroopassa ja vaikka lentokoneessa sattuneet äkilliset sydänpysähdykset ovat harvinaisia, on tärkeää, että hätätilanteessa apu on heti saatavilla.

– Äkillisen sydänkuoleman yleisin mekanismi on kammiovärinä, jota voidaan yleensä hoitaa vain defibrillaattorilla. Todennäköisyys selvitä sydänpysähdyksestä laskee noin kymmenellä prosentilla joka minuutti ilman defibrillaattorin käyttöä. Puoliautomaattisen ulkoisen defibrillaattorin merkittävänä etuna on että sen käyttö ei edellytä hoitohenkilökunnan läsnäoloa, vaan esimerkiksi lentokoneen matkustamohenkilökunta voidaan kouluttaa laitteen käyttöön, Richter selittää.

Puoliautomaattinen ulkoinen defibrillaattori (AED) on laite, jolla annetaan äkillisen sydänpysähdyksen saaneen potilaan sydämelle sähköimpulssi, jotta sydän saataisiin toimimaan jälleen normaalissa rytmissä. Joka vuosi Euroopassa yli 350 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen ja heistä henkiin jää vain alle joka kymmenes. Mahdollisuus selvitä äkillisestä sydänpysähdyksestä moninkertaistuu, jos puoliautomaattinen ulkoinen defibrillaattori on välittömästi käytettävissä.

Europarlamentaarikko Sari Essayah kertoi haastattelussaan Porin SuomiAreenalla 18.7.2013, että hän ei innostu EU:n komission kaavailemasta eurooppalaisesta työttömyysturvasta. EMU:n eli talous- ja rahaliiton sosiaalisesta ulottuvuudesta puhuminen on kiihtynyt sitä mukaa kun kriisi Etelä-Euroopan maissa syvenee ja ensi kevään Euroopan Parlamentin vaalit lähestyvät.

Essayahin mukaan paradoksaalista tilanteessa on, että verorahoitteinen sosiaalipolitiikka ja työttömyysturvajärjestelmät kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta silti EU:lta halutaan toimenpiteitä. Monien kriisimaiden järjestelmät ovat osoittautuneet toimimattomiksi ja mm. Euroopan sosiaalirahaston varoja vaaditaan yhä enemmän mm. nuorisotyöttömyyden hoitoon.

Pisimmälle viety esitellyistä malleista lähtee Essayahin mukaan siitä, että työntekijä maksaa kansallisen työttömyysturvajärjestelmän kautta merkittävän osan maksustaan eurooppalaiseen rahastoon, josta sitten työttömyyden kohdatessa korvattaisiin osa työttömyysturvasta.

Essayahissa malli herättää monenmoisia kysymyksiä. Palkkataso ja järjestelmien rakenne vaihtelevat maasta toiseen, samoin työttömyysturvan hallinnointi. Suomessa ammattiliitot ja työnantajat tuskin innostuvat mallista, jossa he hoitaisivat byrokratian ja valtaosa varoista välitettäisiin eurooppalaiseen rahastoon. Kuka tulevaa rahastoa hallinnoisi ja millaista sijoituspolitiikkaa siltä edellytettäisiin, Essayah kysyy.

Essayh kertoi myös vastustavansa EU:n liittovaltiokehitystä, eikä kannata eurobondeja eikä EU:n verotusoikeutta. Essayah haluaakin herättää Suomessa keskustelua EU:n tulevaisuudesta ja mihin suuntaan EU:ta tullaan kehittämään. Tämänlaista keskustelua käydään tällä hetkellä mm. Britanniassa ja Hollannissa. Ennen kaikkea tarvitaan entistä enemmän hyvää eurooppalaista yhteistyötä mm. sisämarkkinoiden kehittämisessä sekä ihmisarvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

– Nyt paranevat toisesta EU-maasta toiseen lähetettävien työntekijöiden asiat, kommentoi europarlamentaarikko Sari Essayah (EPP, KD) Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan tiukkaa torstaista äänestystä.

Samaan poliittiseen EPP-perheeseen kuuluva mietinnön tekijä Danuta Jazlowiecka on Essayahin mielestä tehnyt hyvää työtä, ja moni suomalaisten toivoma esitys meni mietinnön valmisteluvaiheessa läpi.

– Aiemman lähetettyjen työntekijöiden direktiivin soveltamisessa oli epäselvyyksiä, ja siksi määräyksiin tarvittiin tarkennuksia. Nyt hyväksytyn mietinnön pohjalta vastaanottavan jäsenmaan viranomaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet valvoa työolosuhteita, palkkoja ja sosiaalisten velvoitteiden toteutumista, korostaa Essayah.

Äänestys oli tiukka.
– Kun äänestimme alihankkijoiden pitkälle ulottuvasta ketjuvastuusta, lipesivät EPP-ryhmästä vasemmistoleiriin lähinnä saksalaiset, joilla ketjuvastuu on jo olemassa. Enemmistön kannan mukaan tilaajayritys olisi vastuussa alihankkijoidensa laiminlyömistä palkka- ja muista maksuista. Toivon, että neuvoston kanssa neuvoteltaessa tilaajavastuu muotoutuu sellaiseksi, ettei se rankaise rehellisiä yrittäjiä toisten laiminlyönneistä, varoittaa Essayah.

Nyt alkavat kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission näkemysten yhteensovittamiseksi. Sosialidemokraattien kanta kolmikantaneuvottelujen aloittamiseen jäi ihmetyttämään Sari Essayah’a. 

– Sosialidemokraatit saivat kuitenkin paljon omia kantoja läpi äänestyksissä. Suomalaisten kannalta tulos oli hyvä. Miksi sosialidemokraatit kuitenkin äänestivät lopussa työntekijöiden aseman parantamista vastaan, Essayah ihmettelee. 

Suomessa muista EU-maista lähetettyjä työntekijöitä on lähinnä rakennusalalla.
– Meillä on esimerkiksi veronumerojärjestelmä näiden työntekijöiden olojen valvomiseksi. Nyt hyväksytyn mietinnön mukaan keinovalikoima paranee entisestään muun muassa ennakkotietojen saannissa, Essayah huomauttaa.

Sari Essayah ja viisi muuta suomalaismeppiä on vedonnut Iranin Suomen suurlähettilääseen Iranissa vangitun pastori Saeed Abedinin puolesta. Kristityksi kääntynyt Abedini on iranilaissyntyinen ja nykyisin Yhdysvaltain kansalainen. 

Hänet vangittiin viime syyskuussa, kun hän tuli entiseen kotimaahansa orpokotiprojektin vuoksi. Hänet tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi Evinin vankilaan ”kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta” kristillisen uskonsa ja toimintansa vuoksi. Abedinin terveydentila on heikentynyt, häntä on vankilassa pahoinpidelty eikä hän ole saanut tarvitsemaansa lääkärin hoitoa.

Europarlamentaarikot Sari Essayah, Satu Hassi, Eija-Riitta Korhola, Sirpa Pietikäinen, Mitro Repo ja Hannu Takkula vetoavat Abedinin vapauttamisen puolesta ja vaativat hänelle välitöntä lääketieteellistä hoitoa. Mepit muistuttavat Iranin loukkaavan perustuslakiaan ja ratifioimiaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.