Suomen europarlamentaarikot ovat eri mieltä siitä, onko merkkejä EU:n liittovaltiokehityksestä jo nähtävissä. Eurovaalien läheisyys näkyi selvästi jo suomalaismeppien kuukausittaisilla pressikahveilla Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistolla Helsingissä. Tiukkaa rajaa vedettiin niin europarlamentaarikkojen kuin parlamentin poliittisten ryhmienkin välille. Brysselin istuntoviikolta perjantai-aamuna kotimaan kamaralle saapuneet europarlamentaarikot ottivat lisäksi kantaa niin komission puheenjohtaja-kisaan kuin liittovaltiokehityksen tämänhetkiseen tilaan. Suomalaismepeistä paikalle ehtivät Sari Essayah, Anneli Jäätteenmäki, Mitro Repo, Petri Sarvamaa ja Sampo Terho.

Lue lisää KD-lehdessä 14.11.2013 julkaistusta artikkelista.

Suomen kristillisdemokraatteja edustava europarlamentaarikko Sari Essayah harmittelee sitä, että Euroopan unioni koetaan liian usein vain pikkuasioita koskevia direktiivejä suoltavana byrokratiakoneistona. – Meidän poliitikoidenkin on kyllä otettava vastuuta tästä kehityksestä, hän sanoi vieraillessaan lauantaina Nurmeksessa. Essayah muistutti, että EU:n suurin idea on varmistaa rauhantila maanosassa lisäämällä valtioiden välistä yhteistyötä. Uudelle kaudelle parlamenttiin pyrkivä Sari Essayah vastustaa kuitenkin EU:n kehittymistä liittovaltioksi. – Keskitetty malli ei ole hyväksi. Eniten hyötyä on siitä, kun EU pysyy valtioiden yhteistyöelimenä. Yhteistyötä tarvitaan hänen mukaansa esimerkiksi rikollisuuden torjunnassa. – On tärkeää myös kehittää sisämarkkinoita, koska ne hyödyttävät suomalaisyrityksiä, Sari Essayah tähdensi.

Lue lisää Ylä-Karjalassa 12.11.2013 julkaistusta artikkelista.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd.) puhui Pielisen Karjalan yrittäjäyhdistysten juhlassa Valtimolla. Sari Essayah sanoi juhlapuheessaan, että sääntely rasittaa yrityksiä eikä Suomi ole läheskään aina soveltanut säännöksiä kevyemmin pieniin
yrityksiin, vaikka se olisi mahdollista. Essayah totesi, että sisämarkkinoiden rakentamiseksi ryhdyttiin alun perin rakentamaan sääntelyä, jotta tavarat, palvelut, työvoima ja pääoma voisivat liikkua vapaasti. – Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa tämä sääntely itsessään on estämässä vapaata liikkuvuutta, hän sanoi ja otti esimerkiksi kuljetuskaluston enimmäiskokoa koskevan direktiivin. Muutaman EU-maan vastustus uhkaa estää rajat ylittävän rekkaliikenteen, mikä Essayahin mukaan toisi kymmenien
miljoonien eurojen lisälaskun kaupalle ja muille yrityksille.

Lue lisää Ylä-Karjalassa 12.11.2013 julkaistusta artikkelista.

EU:ssa lentoyhtiöt saavat itse päättää, onko koneessa sydänpysähdyksissä käytettävä defibrillaattoreita. Äkillinen sydänpysähdys on yleisin syy kuolemaan lentokoneissa, ilmenee toukokuussa julkaistusta yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Sari Essayah tiedusteli komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, millä perusteella asia on jätetty lentoyhtiöiden omaan harkintaan.

Lue Kalevassa 31.10.2013 julkaistusta artikkelista lisää aiheesta.

Euroopan tulisi taloudellisen kriisin aikana voimakkaasti panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ikävä kyllä monet jäsenvaltiot tällä hetkellä toimivat juuri päinvastoin.

Euroopan Parlamentti on kiirehtinyt eurooppalaisen tutkimusalueen aikaan saamista käsi kädessä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 kanssa. Tutkimusalueen tulee perustua parhaiden kannustamiseen, jotta Eurooppa voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja toisaalta olla houkutteleva tutkimusalue myös kolmansista maista tuleville.

Tutkijoiden liikkuvuudessa, urakehityksessä sekä naisten osallisuudessa EU:n sisällä on suuria puutteita. Parlamentissa käsitellään kolmansista maista tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta helpottavaa direktiiviä, jonka kohdalla toimin EPP-ryhmän työllisyysvaliokunnan varjoesittelijänä. Tarvitsisimme EU:n sisällä oleville tutkijoille ja opiskelijoille myös kannusteita, jotta heidän liikkumisensa ja urakehityksensä olisi nykyistä helpompaa.

Tutkimustulosten kaupallistamisessa ja byrokratian karsimisessa Euroopassa on paljon tehtävää. Vitsihän kuuluu, että Applea ja Microsoftia ei olisi koskaan pystytty perustamaan Euroopassa, koska missään maassa ei ole sallittua perustaa firmaa autotalliin!

Kolumni KD-lehdessä 31.10.2013

Tupakkadirektiivin tarkoitus on vähentää tupakoinnin aloittamista. Tupakka tappaa Euroopassa ennenaikaisesti 700000 ihmistä vuodessa.

Vuosien saatossa tupakoinnin vastaisten toimien avulla on onnistuttu vähentämään tupakoivien EU-kansalaisten osuutta 40 prosentista 28 prosenttiin. Edelleen kuitenkin 18,5% EU:n 15-vuotiaista polttaa vähintään kerran viikossa.

Tupakointi aloitetaan nuorena, jos se ylipäätään aloitetaan. Uuden tupakkadirektiivin tavoitteena on estää tupakkayhtiöitä saamasta nuoria tupakoimaan ja tarjoamasta nuorille uusia tuotteita, kuten mentolin tai mansikan makuiset savukkeet ja erityisesti tytöille tarkoitetut parfyymipakkausten näköiset pienet pakkaukset. Nuoriin vetoavien vitamiinien, kofeiinin ja tauriinin lisääminen tuotteisiin haluttiin estää.

Suomen hallitus ja eduskunta olisivat halunneet tiukentaa komission alkuperäistä esitystä ja esimerkiksi Sari Essayah (KD,EPP) teki siihen 38 tiukentavaa muutosesitystä. Suomalaismepit pysyivät Suomen terveyslinjalla, kolmea lukuun ottamatta. Eniten tupakkateollisuuden hyväksi poikkesi Sampo Terho (PS, EFD) toiseksi eniten Nils Torvalds (Rkp, Alde)
ja kolmanneksi Petri Sarvamaa (Kok. EPP). Muut suomalaismepit äänestivät terveyslinjan puolesta vain muutamin poikkeamin.

Lue lisää KD-lehden artikkelista 24.10.2013

Käynnit Suomen EU-edustustossa sekä Sari Essayah’n työpaikalla Euroopan parlamentissa tutustuttavat mepin
työelämään. KD-viikkolehden lukijamatkalaiset saivat tiiviin tietoiskun Suomen EUedustuston toiminnasta sekä Unionin päätöksentekoelimistä.

Viime keväänä avautuneen uuden edustuston valoisissa tiloissa esitelmöinyt lähestystöneuvos Sari Lehtiranta sai vastattavakseen kriittisiäkin kysymyksiä siitä, miten Brysselissä olevat suomalaisvaikuttajat hoitavat isänmaamme asioita ja
pitävät omiensa puolta. Lehtiranta muistutti siitä, miten Suomen äänimäärä – seitsemän ääntä – on häviävän pieni kaikkien
EU-jäsenmaiden yhteisestä äänimäärästä, 352:sta.
–Meille tärkeissä päätöksissä haemme meille edullisinta ratkaisua yhteistyön keinoin, lähetystöneuvos totesi.
****
Vielä lauantaina, Finnairin lennon laskeuduttua Brysselin Zaventemin lentokentälle, KD:n vierailijajoukko sai nauttia kesäisen lämpimästä ja aurinkoisesta säästä. Ensi tutustuminen kaupunkiin ja keskustan  nähtävyyksiin sujui leppoisan iltapäiväpromenaadin hengessä. Sunnuntaiaamuna taivaalta tulikin sitten jo vettä ja sadetta. Huono sää jatkui aina iltamyöhään asti.

Sadekeli pysyi samanlaisena myös lähtöpäivänä maanantaina, jolloin tosin kastumiselta vältyttiin EUparlamenttiin
tutustumisen ja bussikuljetusten ansiosta.

Lue KD-lehden artikkeleista 24.10.2013 mitä reissun aikana nähtiin ja mitä kuultiin