”Näpit irti budjetistamme, EU!” -otsikolla Iltalehti 9.3. kertoo euroedustaja Sari Essayah´n (kd) vastustavan EU-komission pyrkimyksiä siirtää eduskunnan budjettivaltaa itselleen. Kuva: Euroopan parlamentti
Kauppatieteilijä, euroedustaja Sari Essayah toimii Euroopan parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnassa, joka valmistelee parlamentin talouspoliittisia päätöksiä eli ”vahtii” komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin alaisuudessa toimivan talous- ja finanssipolitiikan pääosaston (ECFIN) tekemisiä. Komissio tosin ei varsinaisesti ole poliittisessa vastuussa parlamentille.
ECFIN-pääosaston merkitys ja työmäärä ovat finanssikriisin aikana kasvaneet valtavasti, samoin valiokunnan. Rehnin joukkueen tähänastiselle työlle kriisin suhteen Essayah antaa arvion ”ihan OK suoritus”. Hän huomauttaa, ettei Euroopan parlamentti käsittele lainkaan EU:n tukipaketteja jäsenvaltioille, vaan ne ovat hallitusten välisiä päätöksiä.
Valiokunnan toimialue on laaja. Siellä käsitellään parhaillaan talouslainsäädännön lisäksi myös jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa sekä rahoitus- ja pankkialan valvontaa.
– Kyllä parlamentissakin on nähtävissä jako säästöpolitiikan että elvytyspolitiikan ystäviin, Essayah sanoo.
Itse hän pitää jyrkkää vastakkainasettelua näiden kahden linjan välillä tarpeettomana, sillä ilman vakautta ei voi olla kestävää talouttakaan. Ilmiselvät rakenteelliset ongelmat on pakko korjata tässä yhteydessä, ja Essayahin mielestä on viisainta hakea pidemmän tähtäimen ratkaisuja, ei vain välitöntä helpotusta ahdinkoon.
– Kreikka on sitten ihan oma lukunsa. Siellä on valtavasti sellaisia asioita, joita on vainpakko muuttaa. Eihän se helppoa ole, kun on totuttu elämään yli varojen ja kiertämään veroja.
Essayah viittaa taannoiseen The Economistin juttuun. Siinä kerrottiin parhaiten Pohjoismaista, jotka ovat selviytyneet finanssi- ja velkakriisistä.
– Kannattaisi miettiä, mitä koko Eurooppa voisi meiltä oppia.
Vallansiirto menossa
Sari Essayahilla ei ole kovin paljoa moitittavaa itse kriisin hoidosta koko euroalueen tasolla. On kunnioitettava kasvu- ja vakaussopimusta.
Meppiä kuitenkin häiritsee se, että komissiolla näyttää olevan ikään kuin toinen agenda, jota ajetaan kriisin varjolla ja nimissä.
– Keskitetään lisää valtaa komissiolle. Ei sillä tätä kriisiä laukaista.
– Kriisin myötä on helppo hakea hyväksyntä tällaiselle vallan keskitykselle.
Kriisimaan kohdalla onkin toki perusteltua, joskus jopa välttämätöntä, että sen taloudenhoitoon puututaan ulkopuolelta.
– Nyt komissio kuitenkin alkaa valvoa ja antaa lausuntoja kaikkien jäsenmaiden budjeteista ja tarkastaa, ovatko ne komission talousnäkemyksen mukaisia.
–En ymmärrä, miksiSuomen pitää alistaa budjettinsa ennakkotarkastukseen. Herää epäilys, että kohta olemme tekemässä hyvin yhdenmukaista talouspolitiikkaa. Ketkä sen ovat päässeet määrittelemään?
Tällaisessa järjestelmässä, jonka viimekätinen ohjaus tulee komissiosta, kansalaisilta viedään mahdollisuus äänestämällä vaikuttaa omassa maassaan harjoitettavaan talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan: korotetaanko veroja vai leikataanko kuluja?
Nämä periaatteellisesti hyvin tärkeät kysymykset pitäisi Essayahin mielestä saada avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kysymys palautuu viime kädessä koko Euroopan unionin perusluonteeseen.
– Näitä hyvin perustavaa laatua olevia kysymyksiä on kyllä meillä valiokunnassa kriisin aikana käsitelty. Osa poliitikoista on sitä mieltä, että vain keskitetysti ohjattuna euro ja koko EU pystyvät toimimaan. Osa taas ei näe ylhäältä johdettua talouspolitiikkaa ratkaisuna, että vakaus- ja kasvusopimus riittää.
IL / Timo Hakkarainen
PDF-kopiot artikkelista sivu 32 sivu 33
