Sari Essayah on tehnyt seuraavat muutosesitykset:
2009/0142(COD) Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) perustamisesta
2010/03/26 ECON 18 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Antaisi vähemmän valtaa keskitetylle pankkivalvontaviranomaiselle EBA:lle ja enemmän kansallisille pankkivalvontaviranomaisille ja niiden yhteistyölle. Enemmistöpäätökset EBA:ssa niin että jokaisella yksi ääni. Voi antaa vain sellaisia teknisiä standardeja joihin ei liity poliittisia valintoja ja jotka eivät siten voi olla ristiriidassa kansallisten lakien kanssa. Jäsenvaltio voisi rajoittaa mitä tehtäviä kansallinen viranomainen delegoi EBA:lle. EBA:lla ei olisi yksinomaista valtaa EU:n laajoihin pankkeihin eikä oikeutta periä valvontamaksuja, joiden tulisi kuulua kansallisille viranomaisille. Kansallisilla viranomaisilla ei olisi myöskään velvollisuutta rahoittaa EBAa eikä taloudellisessa hätätilanteessa alistua EBAn määräyksiin.
2009/0143(COD) Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen (EIOPA) perustamisesta
2010/03/23 ECON 14 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Muutosesitykset ajavat samoja tavoitteita kuin muutosesitykset asetukseen Euroopan Pankkiviranomaisesta, EBA:sta.
2009/0144(COD) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) perustamisesta
2010/03/24 ECON 17 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Muutosesitykset ajavat samoja asioita kuin muutosesitykset EBA:n ja EIOPA:n suhteen.
2013/0255(APP) Eurooppalainen syyttäjänvirasto
2014/02/19 LIBE 4 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa artiklan 13 esitykset eurooppalaisen syyttäjänviraston toimivallasta. Tutkimusten tekeminen pitäisi sopeuttaa niiden jäsenmaiden järjestelmiin, joissa syyttäjä ei suorita rikostutkimuksia vaan muu lainvalvontaviranomainen. Erityisesti artikla 19 on ongelmallinen, koska se puuttuu moneen hyvin erilaiseen kansalliseen järjestelmään. Eurooppalaisen syyttäjän rakenne tulisi olla kollegiaalinen, eli kunkin jäsenmaan edustajilla tulisi olla yhtäläinen sananvalta viraston päätöksiin.
2009/2203(INI) Euroaluetta ja julkista taloutta koskevasta vuotuisesta lausumasta 2009
2009/09/12 ECON 19 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Kiinnittää huomiota euron epäedulliseen vaihtokurssiin dollarin ja Kiinan valuutan kanssa ja vaatii neuvotteluja vaihtosuhteiden korjaamiseksi. Katsoo sisäisen devalvaation ja palkanalennukset välttämättömiksi. Pyytää komissiota kehittämään jäsenmaiden talouskehityksen seurantavälineitä. Poistaa kohtia joissa vaihtotaseeltaan ylijäämäisiä maita syytetään vaihtotaseen epätasapainoista sillä ongelma ovat alijäämät. Suosittaa ylijäämämaille minimipalkkaa kysynnän lisäämiseksi. Poistaa vaatimuksen EU:n budjetin kasvattamisesta. Euroopan investointipankki EIP:n ei pidä toimia yksityisten kilpailun vääristäjänä tai EU:n budjetin korvikkeena. Vaatii pitkän aikavälin kestävyysvajeiden umpeen kuromista viitaten komission raporttiin (COM(2009)0545) ja vaatii jäsenmaiden budjettien tasapainottamiseksi tiukkoja, konkreettisia ja mitattavissa olevia toimintaohjelmia. Poisto esitykselle eurobondeista, joilla otettaisiin jäsenmaiden velkaa yhteisvastuuseen. Kehottaa tutkimaan mahdollisuutta 0,01-0,1% rahoitusmarkkinaveroon.
2010/2099(INI) Suosituksista komissiolle unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä vakautta koskevan kehyksen parantamisesta etenkin euroalueella
2010/10/09 ECON 3 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Perussopimukset antavat lisää mahdollisuuksia kehittää taloudellista hallintoa, mutta niitä ei pitäisi venyttää liiallisesti. Vastustaa esitystä pysyvän Euroopan Valuuttarahaston perustamiseksi.
2010/2078(INI) EKP:n vuosikertomuksesta 2009
2010/09/16 ECON 2 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa esityksen, että systeemiriskikomitealle annettaisiin suositusten annon sijaan täytäntöönpanovaltaa ja varoittaa, että säästötoimien ei pidä vakavasti haitata talouden elvytystä.
2010/2105(INI) innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla tasolla ja Euroopan tasolla
2010/11/16 ECON 37 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Finanssialan liiketoimien volyymin kasvu 2007 mennessä 73,5 kertaa suuremmaksi kuin maailman bkt viittaa niiden erkanemiseen reaalitaloudesta. Ei pidä samankaltaistaa verokäytäntöjä vaan tiukentaa kasvu- ja vakaussopimusta. Verojenkannon tehokkuutta pitää toki parantaa. Torjuu kritiikin julkisen talouden veronkorotuksia ja menosäästöjä kohtaan. Kiittää komissiota sen aloittamasta työstä rahoitusmarkkinaveron (FTT) aikaansaamiseksi maailmanlaajuisena. Se on ensimmäinen askel monimutkaisessa asiassa ja EPP:n mepit suhtautuvat siihen paljon varauksellisemmin kuin mietinnön tekijä. Se ei kuitenkaan välttämättä poista tietokoneistettua nopeatahtista pörssikauppaa. Se voisi tuottaa maailmanlaajuisena 650 miljardia euroa ja siitä EU:ssa lähes 200 miljardia euroa. Pyytää G20:tä arvioimaan FTT:n ja rahoitustoimintaveron FAT:n hyvät ja huonot puolet. Huomauttaa, että finanssitoiminnan siirtyminen toisiin maihin on vaaran yksipuolisessa FTT:ssa. Korostaa että keskitetty pörssikaupan selvitystoiminta voisi helpottaa FTT:n käyttöönottoa teknisesti. Kuka lopulta maksaa veron? Poistaa esityksen FTT:N tulojen suuntaamisesta EU:n budjetin hyväksi, vielä ei ole selvillä minne uusien verojen tuotot ohjattaisiin. Torjuu esitykset jäsenmaiden yhteisistä velkakirjoista, eurobondeista, vastoin mietinnön tekijän esityksiä. Jos komissio tutkii eurobondien vaikutuksia, tulisi ottaa myös huomioon moraalinen hasardi. Poistaa esityksen yhteisistä projektivelkakirjoista ja eurobondien liikkeellelaskijavirastosta. Tukee sitä, että verotusta siirretään ympäristöveroihin, mutta ei innostu eurooppalaisesta hiiliverosta, jolla olisi hyvin erilaiset vaikutukset eri jäsenmaissa. Varoittaa kauppasodista, jos EU laittaa hiiliveron tuontituotteille. Yhdessä usean EPP-mepin kanssa Danuta Maria HÜBNER, Iliana IVANOVA, Astrid LULLING, Jean-Paul GAUZÈS, Corien WORTMANN-KOOL, Ildikó GÁLL-PELCZ, Elena BĂSESCU, Theodor Dumitru STOLOJAN.
2010/2242(INI) Rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)
2011/04/26 CRIS 32 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa useat sd mietinnön tekijän (Pervenche Beres) esitykset yhteisvelan ottamisesta ja yhteisten velkakirjojen (eurobondien) liikkeelle laskemísesta. Ei pidä jäsenmaiden omaa valtaa oman taloutensa yli ongelmana. Torjuu esityksen EU:n budjetin kasvattamisesta ja euroalueen valtiovarainministeriöstä. Torjuu esityksen Euroopan vakausmekanismin muuttamisesta velanhoitovirastoksi. Haluaa lisää julkista ja yksityistä riskipääomaa. Torjuu esitykset verotuksen, myös yritysverotuksen, harmonisoinnista. Poistaa esitykset integraation syventämisestä, syvemmästä poliittisesta unionista, jäsenmaiden toimivallan siirtämisestä unionille, unionin järjestelmien ohjaamista yhdentyvistä talous-, budjetti- ja sosiaalipolitiikoista. Ei halua merkittäviä finanssialan toimijoita unionin yksinomaiseen valvontaan. Vastustaa pääoman sijoittumisvapauden rajoituksia. Torjuu esityksen 5-10% suuruisesta EU-budjetista, jolloin kansallisia budjettia vähennettäisiin samalla määrällä. Torjuu esityksen euroalueen ulkoisesta edustuksesta, määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä yritysverotuksessa, EU-budjetin uusista omista verotuloista ja vallan siirrosta kansallisilta parlamenteilta Euroopan parlamentille.
2011/2156(INI) EKP:n vuosikertomuksesta 2010
2011/08/09 ECON 4 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa esityksen euroalueen valtiovarainministeristä ja -ministeriöstä, joka poistaisi EKP:lta sen roolin jäsenmaiden tukemisessa. Poistaa esityksen euroalueen yhteisistä lainavelkakirjoista, eurobondeista ja korostaa että jokaisen jäsenmaan tulee vastata omista veloistaan. Poistaa vaatimuksen EKP:n johtokunnan pöytäkirjojen täydestä avoimuudesta.
2012/2028(INI) Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta
2012/12/07 ECON 8 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Ei pidä luoda eurobondeja eikä niiden markkinoita. Voidaan harkita järjestelmää, jossa on yhteinen rahasto niiden jäsenmaiden veloille, joiden velka on yli 60% bkt:sta, mikä maksettaisiin 25 vuodessa takaisin. Ei pidä luoda sinisten (alle 60% bkt:sta velalle) ja punaisten (yli 60% bkt:sta velalle) yhteisten velkakirjojen järjestelmää, eikä perussopimusten muutoksella siirtyä kokonaan eurobondi-järjestelmään, eikä luoda toimikuntaa, joka valmistelisi asiaa. Ei pidä luoda pankkien yhteistä resoluutiorahastoa eikä talletusturvaa.
2012/0242(CNS) Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille
2012/10/30 ECON 4 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Vakausmekanismi EVM voisi suoraan pääomittaa pankkeja tiukkojen ehtojen vallitessa, kuten että pankin investointitoiminta on irrotettu avun piiristä ja lisäpääomaa käytetään vain “normaaliin” pankkitoimintaan ja sitä vastaan saadaan pankin osakkeita. Yhteinen resoluutio- ja talletussuojarahasto mahdollinen vasta kun nykykriisi on ohi ja pankkisektori on saatettu terveelle pohjalle. Pankkivalvonnan siirtyminen kansallisilta valvojilta EKP:lle tulisi tapahtua kahden vuoden aikana yhden sijasta. EKP:n pankkivalvonnan alkamista tulisi lykätä puolella vuodella.
2012/2256(INI) Talouspolitiikan koordinaation eurooppalainen ohjausjakso: Vuotuinen kasvuselvitys 2013
2012/12/20 ECON 26 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Korvaa vaatimuksen yhteiseurooppalaisista antisyklisistä välineistä maininnalla, että julkinen sektori siirsi talouskriisin vaikutuksia käyttämällä satoja miljardeja euroja. Poistaa tiukkoja säästötoimia arvostelevia kohtia, koska velanottoa ei voitu jatkaa ja kilpailukyvyn parantamiseen on ollut välttämätöntä panostaa. Kehottaa kansalliseen yhtenäisyyteen, jotta vältyttäisiin taloudelle vahingollisilta ristiriidoilta. Varoittaa talouden edelleen taantumiselta ennen kuin kestävä elpyminen saa vauhtia. Komissio vai tarkastella talousmallejaan ja ottaa paremmin huomioon toimien seuraukset rajun taantuman oloissa. Ei haluaisi lievittää kasvu- ja vakaussopimuksen vaatimuksia. Poistaa vaatimuksen uusista solidaarisuustoimista jäsenmaiden välillä, rakennemuutosten on edistettävä julkisia ja yksityisiä investointeja. Kehottaa voimistamaan investointeja tutkimukseen, kehitystyöhön ja innovaatioihin ja nopeuttamaan tulosten soveltamista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tuottavuuden kasvattamiseksi ja Euroopan kilpailueduksi. Vaatii toimia energia- ja raaka-aineriippuvuuden vähentämiseksi. Poistaa kehotuksen, että talouden tasapainottamisesta luovuttaisiin ja poistaa vaatimuksen luoda EU-tason sosiaaliturva ja sosiaaliturvan minimisäännöt. Vaihtotaseen alijäämät tulee poistaa, ei ylijäämiä. Poistaa vaatimuksen jäsenmaiden velkojen keräämisestä yhteisrahastoon ja yhteisistä velkakirjoista, eurobondeista.
2013/0253(COD) Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2012 muuttamisesta
2013/10/22 ECON 39 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Finanssikriisin alkamisesta lähtien on ollut epäselvää millaisia tappioita eurooppalaisissa pankeissa piilee. Jos lokakuuhun 2014 mennessä tehtävissä stressitesteissä paljastuu pääomituksen tarve, se tulee hoitaa kansallisesti. Yhteistä kriisinratkaisurahastoa voidaan käyttää vasta kun kaikki kriisistä periytyvät tappiot on katettu, pääomavaatimukset täytetty ja pankkijärjestelmä on kaikin puolin terveellä pohjalla, eli vasta 2018 alusta alkaen. Yhteisen kriisinratkaisurahaston sijaan tulee perustaa kansallisten kriisinratkaisurahastojen verkosto, jossa päätös pankin alasajosta tai pääomittamisesta tehdään yhdessä, mutta kustannukset jaetaan suhteessa sen mukaan kansallisille rahastoille kuin pankilla on toimintaa eri jäsenmaissa. Neuvostolla tulee olla esitettyä suurempi sanansija pankkien alasajossa tai pääomittamisessa. Kaikissa jäsenmaissa kansallisen kriisinratkaisurahaston tulisi pyrkiä samaan 1% prosenttiosuuteen pankkiensa talletuksista. Vuosimaksujen ei pidä olla yli 0,2% pankkien talletuksista eikä mahdollisine lisämaksuineen yli 0,3%. Verkoston johtokunta koostuu kaikkien jäsenmaiden rahastojen edustajista, joilla on äänioikeus, toimitus- ja varatoimitusjohtajasta joilla myös on äänioikeus ja EKP:n ja komission edustajasta, joilla ei ole äänioikeutta. Verkoston johtokunta saa suuren roolin resoluutiopäätöksen tekemisessä, jonka se alistaa komission ja Neuvoston vahvistettavaksi. Verkosto ei saa lainata talletussuojarahastolle, jotta se kykenisi maksamaan tallettajille
2013/2076(INI) Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012
2013/07/12 ECON 7 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa suosituksen, että EKP lainaisi pankeille rahaa negatiivisella korolla. Kehottaa pitämään tiukan ehdollisuuden valtionlainojen ostamisessa markkinoilta, eikä poistamaan sitä. Vastustaa esitystä, että EKP alkaisi rahoittaa kasvutoimia mm ostamalla suoraan valtioiden velkakirjoja. Poistaa esityksen, että hintavakauden lisäksi täystyöllisyys asetetaan EKP:n perustavoitteeksi, sekä esityksen, että rahapolitiikan sisältö päätettäisiin laajassa demokraattisessa prosessissa. Vaatii talousvaliokunnalle kattavaa analyysia pankkien todellisesta tilanteesta.
2013/2134(INI) Talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta – Vuoden 2013 painopisteiden täytäntöönpano
2013/07/17 ECON 7 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Nykyinen politiikkaa yli- ja alijäämämaiden suhteen pyrkii epätasapainojen korjaukseen. Epätasapainot ovat osaksi johtuneet eurosta, tai ainakin ettei yhteisen valuutan asettamia vaatimuksia otettu huomioon. Poistaa esityksen lähestymisinstrumentista eli budjetoinnista, joka olisi ensiaskel kohti EU:n budjettikapasiteettia. Poistaa esityksen, että komissio antaisi lainsäädäntöehdotuksia talous- ja rahaliitto EMU:n sosiaalisesta pilarista, jossa olisi automaattisia stabilisaattoreita, eli apua talousvaikeuksissa olevien maiden sosiaalikustannuksiin. Pitää tutkia paitsi esitettyjen yhteisen velkarahaston ja eurobondien hyvät puolet, myös niiden haitat. Poistaa esityksen EVM:n antamasta suorasta pankkien pääomituksesta, joka tulisi voimaan samaan aikaan kuin yhteinen pankkivalvonta, ja yhteinen talletussuoja- ja kriisinratkaisurahasto, ja esityksen EVM:n kasvattamisesta sitä varten. Poistaa esityksen EVM:n toimimisesta parlamentin alaisuudessa ja EU:n budjetin täydennyksenä. Poistaa esityksen verojärjestelmien yhtenäistämisestä EU:ssa.
2013/2157(INI) Talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta – Vuotuinen kasvuselvitys 2014
2014/01/09 ECON 5 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: On huolestunut sekä yritysten että perheiden yksityisestä velasta että jäsenmaiden julkisesta velasta, joka nousee euromaissa keskimäärin yli 90%:iin tänä vuonna. Poistaa esityksen, että jäsenmaiden saaman taloustuen antaminen tulisi yhteispäätösmenettelyn alle, mikä kasvattaisi yhteisvastuuta. Poistaa kappaleen EMU:n syventämisestä, mikä lisäisi yhteisvastuuta. Korvaa yhteisten työmarkkinoiden luomisen työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämisellä.
2013/2277(INI) Tutkimusraportista troikan (EKP, komissio ja IMF) roolista ja toiminnoista euroalueen ohjelmamaiden osalta
2014/01/17 EMPL 13 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Korostaa, että talouskriisi aiheutti kansojen kärsimykset eivätkä korjaavat toimenpiteet, joihin pakon edessä jouduttiin. Kärsimykset olisivat olleet paljon pahempia ilman tehtyjä toimia. Jäsenmaat itse hyväksyivät ohjelmat talouden kuntoon saattamiseksi. Huomauttaa, että teollisten työpaikkojen väheneminen oli jatkunut pitkään ennen kriisiä. EU:n 2020 tavoitteisiin ei päästä, koska ne on mahdollista saavuttaa vain normaalin tai suotuisan talouskehityksen oloissa. Jos kansainvälistä työjärjestöä, ILOa, pyydetään tekemään tutkimus korjaavista toimista, tulee niihin sisällyttää myös rahoitus ja julkisen talouden kestävyyden vaihtoehdot. Poistaa esitykset EU:n lisätuesta sosiaaliturvaan, joka ohjelmamaan tulee itsensä rahoittaa kun se on saanut taloutensa toimimaan ja lopettanut velaksi elämisen.
2014/02/03 ECON 25 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Rahoitusapu oli tarpeen, koska ohjelmamaat saivat lainoja vain erittäin korkeaa korkoa vastaan. Ottaa huomioon EKP:n tuen ohjelmamaille, niiden pankeille ja myös Target-järjestelmän kautta. Kriisin syinä olivat vaihtotaseen erot jäsenmaissa, ylijäämämaiden pankkien lainat alijäämämaiden pankeille ja valtioille kulutusta eikä tuotannollisia investointeja varten ja suuret palkankorotukset. Aina jossain vaiheessa velaksi eläminen törmää seinään. Kasvu- ja vakaussopimusta on nyt vahvistettu, koska sitä ei riittävästi noudatettu ennen kriisiä. Jäsenmaiden tulisi sixpack ja twopack lainsäädännön mukaan vähentää yli 60% bkt:sta olevaa velkaansa 1/20 vuodessa, mutta se tulee olemaan vaikeaa, jos kasvu jatkuu hitaana ja velka ylittää 100% bkt:sta.
Pitää tiettyä salassapitoa talousohjelmien neuvotteluissa ymmärrettävänä, vaikka sillä on kielteisiä vaikutuksiakin. Katsoo että talousohjelmat eivät ole tasapainossa sikäli, että ne tuovat terveystoimen uudistamisen, mutta eivät koske samalla tavoin sotilasmenoja. Katsoo että hätätilanteessa kaikkia menoja tulee voida tarkastella ja korjata. Toteaa, että taakkaa ei ole jaettu riittävästi maksukyvyn mukaan ja rikkaiden olisi pitänyt maksaa suhteellisesti enemmän ja köyhiä olisi pitänyt enemmän suojata, mutta monet rikkaat ovat siirtäneet omaisuuttaan toimien ulottumattomiin. Toteaa, ettei sellaista kansantalousmallia vaikutusarvioiden tekemiseksi ollut olemassa, joka olisi voinut laskea maakohtaisesti nopeiden ja suurten muutosten vaikutukset. Poliittista vastustusta oli vaikea ennakoida, samoin sopimusten toimeenpanon heikkoutta. Sisäinen devalvaatio oli oikea tie, kun ulkoista ei voinut tehdä. Monista ohjelmamaista puuttui kansallinen konsensus ja vakavat levottomuudet häiritsivät talouden tasapainon saavuttamista.
Toteaa että koska perussopimuksen artikla 125 kieltää ottamasta jäsenmaan velkoja toisten vastuulle, kansalaisten on ollut vaikea ymmärtää pelastustoimien laillisuutta. Toteaa, että demokraattisesti valitut elimet olivat vastuussa sekä myöntävissä että avun vastaanottavissa maissa. Poistaa maininnat että jäsenmaiden keskinäiset sopimukset heikentävät unionia. Poistaa esitykset että vakausmekanismi ESM:ssa tehtäisiin päätöksiä määräenemmistöllä eikä yksimielisesti ja että se olisi vastuussa parlamentille. Työmarkkinajärjestöt voisivat osallistua vain keskustelukumppaneina ohjelmien suunnitteluun. Vastustaa perussopimusten muutoksia, joiden mukaan esimerkiksi perustettaisiin Euroopan valuuttarahasto ja poistettaisiin vaatimus IMF:n osallistumisesta avustusohjelmiin.
2009/2222(INI) yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tulevaisuudesta
2011/03/28 EMPL 1 muutosesitys, joka torjuu esitykset suuremmasta EU:n budjetista ja uudesta EU:n velkavirastosta.
2012/2078(INI) Euroopan unionin monitasoisen hallinnoinnin perustuslaillisista ongelmista
2013/02/26 ECON 1 muutosesitys vastustaa EU:n omien varojen lisäämistä ja korostaa sen sijaan sisämarkkinoiden, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä.
2013/09/03 EMPL 6 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Sosiaalialan hallintoa ei tule aloittaa EU:n tasolla, vaan pitää se kansallisessa toimivallassa. EU:n tasolla voidaan vapaaehtoisesti jakaa hyviä käytäntöjä ja tehdä ei-sitovia suosituksia. Sosiaalialan seurantaa jäsenmaissa ei tulisi asettaa EU:n ohjausjakson suhteen samaan asemaan kuin talouden seurantaa ja sitovia taloudenpidon sääntöjä. Poistaa myös esitykset EU-tason automaattisista vakauttajista, kuten minimityöttömyysturvasta. Vastustaa sosiaali- ja työllisyyspolitiikan siirtoa yhteispäätöksiin ja määräenemmistöpäätöksiä niiden suhteen.
2012/2151(INI) Suosituksista komissiolle Eurooppa-neuvoston pj:n, komission pj:n, euroryhmän pj:n ja EKP:n pääjohtajan esittämästä selvityksestä ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”
2012/09/26 ECON 4 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa vaatimuksen euroalueen yhteisistä velkakirjoista, eurobondeista, ja luettelon niiden edellytyksistä. Euroalueella ei tulisi lisätä yhteispäätöksiä veroasioissa, kuten rahoitusmarkkinaveroa koskien. EU:n sitovaa koordinaatiota ei pidä harkita keskeisessä talouspolitiikassa.
2012/09/28 EMPL 13 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Vaatii yhä tiukkenevassa kansainvälisessä kilpailussa etusijalle taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää työllisyyttä, samalla poistaa virheellisen arvostelun talouden tasapainotustoimia kohtaan. Toivoo jäsenmaiden vievän nuorisotakuuta eteenpäin, ja muita sosiaalisia ja työvoiman oikeuksia, sosiaaliasioihin ei tarvita EU-tason lainsäädäntöä. Kilpailukykyä tulee parantaa, jotta sosiaaliturvasta voidaan pitää huolta. Julkista velkaa ei tule lisätä vaaditun kasvu- ja työllisyyspaketissa kautta. Investoinnin pääomansaannin edellytyksenä ei voi olla sen työllistävyys, vaan yksityisiä investointeja tulee lisätä. Poistaa vaatimuksen EU:n julkisen talouden kontrollin rinnalle rakennettavasta sosiaalisesta kontrollista.
2013/2158(INI) Talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta – Vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaaliaspektit
2013/12/18 EMPL 38 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Työttömyys on ennätyskorkealla euroalueen historiassa. Työttömyys nousi erityisesti maissa, jotka olivat niin huonossa tilassa, että niissä täytyi tehdä voimakkaita sopeutustoimia, vaikka kaikkien jäsenmaiden täytyi sopeuttaa talousarvioitaan. Vaikka lama on ollut hyvin syvä, katastrofi vältettiin ja laman seuraukset on siirretty seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana maksettaviksi. Korostaa, että vaikeudet aiheutuivat lamasta, eivätkä sopeutustoimista ja sisäisen devalvaation pakosta. Poistaa vaatimuksen sopeutustoimista luopumisesta ja suuremmasta lisävelanotosta. Vaatii jäsenmaita parantamaan kilpailukykyään. Vastustaa automaattisia EU-laajoja stabilisaattoreita, eli esimerkiksi euroalueen jäsenmaille yhteistä työttömyysturvaa. Poistaa esityksen EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä, josta yhteinen työttömyysturva olisi osa. Pitää ymmärrettävänä eikä valitettavana, että sosiaalisia indikaattoreita ei ole asetettu sitovina ja poistaa esityksen tällaisesta muutoksesta, jossa sosiaaliset ja taloudelliset korjaamistoimet asetetaan samalle viivalle. Poistaa esityksen, että olisi jokin vähimmäistaso jäsenmaan sosiaalisissa indikaattoreissa, jonka jälkeen EU lähtisi kustantamaan aktivointitoimia. Työllisyyskehityksen ja sosiaaliasioiden vastuu tulee olla edelleenkin jäsenvaltioilla. Huomioi palkankorotukset maissa, joissa vielä on liikkumavaraa, kuten Saksassa. EU ei voi rahavaroillaan panna liikkeelle investointisuunnitelmaa, eikä poistaa tutkimus- ja koulutusmenoja tai muita investointimenoja jäsenmaiden sallitun alijäämän saavuttamistavoitteesta. Tulee tukea jäsenmaiden pyrkimyksiä rahoittaa hyviä hankkeita myös säästöjen keskellä. Poistaa kritiikin ohjelmamaiden palkkasopeutusta kohtaan. Esittää toimia energia- ja raaka-ainekustannusten alentamiseksi. Komissio ei voi suosittelemillaan toimilla taata riittävää palkkatasoa. Minimipalkkojen säätely kuuluu jäsenmaille ja työmarkkinajärjestöille, ei EU:lle. Poistaa kohdan, jonka mukaan komission tulisi toimillaan sallia velkahelpotukset pienyrityksille ja kotitalouksille. Poistaa esityksen yhteisestä yhteisöverokannasta, rahoitusmarkkinaverosta ja hiiliverosta. Esittää poistettavaksi liitettä, joka toistaa varsinaisen mietinnön ehdotuksia.
2014/01/29 EMPL 38 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Käsittely uusittiin, joten samat muutosesitykset jätettiin toistamiseen.
2013/2145(BUD) 2014 yleinen talousarvioesitys: kaikki osat
2013/07/22 ECON 1 muutosesitys, että EU:n budjettia ei tule kasvattaa vaan käyttää paremmin vastasyklisesti.
2013/08/21 EMPL 2 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa kohdan globalisaatiorahaston kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuosittain. Nuorisotyöttömyyden hoitoon menee osa rahasta. On valmis harkitsemaan tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta globalisaatiorahaston siirtämisestä sosiaalirahastoon. Poistaa esityksen yhteisestä eurooppalaisesta työttömyysturvasta jota esittelijä pitää tärkeänä osana EMU:n sosiaalista ulottuvuutta.