Sari Essayah on tehnyt seuraavat muutosesitykset:
Työllisyyden edistämiseksi
2010/2010(INI) Uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä
2010/05/19 EMPL 39 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistetaan viittaukset Greenpeacen ja muihin ei-virallisiin dokumentteihin, Vaatii tieteellistä tutkimusta ovatko tuettujen alojen, kuten uusiutuvan energian, tuet olleet paras mahdollinen tapa lisätä työllisyyttä ja talouden kestävyyttä. Katsoo kierrätyksessä ja uusiutuvan energian aloilla olevan tarpeen pitää työsuojelu ja -olosuhteet kunnossa. Katsoo, että tuotannon ympäristöllistä kestävyyttä lisäävät toimet voivat luoda mahdollisuuksia työllistää. Ei pitäisi erotella erillisiä aloja kestäviksi, vaan kestävyyttä pitää lisätä kaikilla tuotannon aloilla. Siksi ei voi myöskään eritellä mikä olisi uusien ”vihreiden” tuotannonalojen työllistämispotentiaali, koska kaikki tuotannonalat ovat ”vihreitä”, jos niiden sisällä lisätään ympäristöllistä kestävyyttä. (Tämän ILO:n määritelmän myös Vihreät hyväksyivät ja se tuli lopulliseen mietintöön.) Toivoo lisää tutkimusta ja toteaa, että tuotannon parannusten tulee olla sosiaalisesti, teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Tukitoimien ei siksi tulisi olla liiallisia, vaan perustua tieteelliseen panos-hyöty-arviointiin ja ottaa huomioon kokonaisvaikutukset toiminnan koko aikana. Haluaa vähentää nais- ja miesvaltaisiin aloihin jakautumista, mutta ei hyväksy naiskiintiöitä. Vaatii tuotannon kestävyyden lisäämistä erilaisten rahastojen, kuten rakennerahastojen, edistettäväksi tavoitteeksi. Työolosuhteita ei pidä määrittää EU:n tasolla vaan kansallisesti työmarkkinajärjestöjen kesken. Poistaa vaatimuksen valtion rahastosta, jolla kustannettaisiin ammatin vaihdon kustannuksia.
2010/2245(INI) Innovaatiounionista Euroopan muutos kriisinjälkeisessä maailmassa
2011/02/16 EMPL 10 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: On tunnistettava vahingollisten riippuvuuksien rooli ja tarve niiden vähentämiseen. Tulisi lisätä tervettä keskimääräistä elinikää kahdella vuodella vuoteen 2020 mennessä ja vaatii sille mitattavia välitavoitteita. Kannattaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta tulisi käsittää laaja-alaisesti, ei pelkästään teknisinä keksintöinä vaan sosiaalisina ja palveluinnovaatioina, parempana työn ja palvelujen järjestämisenä. Luovuutta tulee kehittää kaikkien tuotantoon ja käyttöön osallisten ihmisten tasolla. Kannattaa eurooppalaisen yhteisen tutkimusalueen ja -infrastruktuurin rakentamista jäsenmaiden vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta ja tutkijoiden parempaa liikkumisvapautta. Tukee tutkijoiden määrän kasvattamista miljoonalla tutkijalla vuoteen 2020 mennessä, joista suurin osa yksityiselle sektorille, mikä vaatii jäsenmaakohtaisia osatavoitteita. Määrän sijasta tulisi kuitenkin huomio keskittää koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja työnjakoon. Julkisia hankintoja tulisi käyttää innovaatioiden edistämiseen ja siihen tulisi varata tietty kiintiö julkisista hankinnoista. Tulee koordinoida investoinnit innovointiin entistä paremmin ja vähentää byrokratiaa varsinkin pienyritysten osallistumiselta, lisätä julkisien tietokantojen hyödyntämismahdollisuuksia, pääsyä julkisten tutkimuslaitosten tutkimustuloksiin ja niiden hyödyntämiseen. Katsoo, että tutkimustuloksia hyödynnetään liian hitaasti ja suosittelee yrityshautomoita ja tutkimustulosten hyödyntämisen järjestelmällistä metsästämistä korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa. Suosittelee “bisnesenkelien” ja siemenrahoituksen lisäämistä ja parempaa kohdentamista uuden yritystoiminnan luomiseksi innovaatioiden ympärille.
TULOS: Sari Essayah oli tämän lausunnon tekijä, eli esittelijä. Hän neuvotteli lausunnon sisällön muiden ryhmien edustajien kanssa ja hänen omat esityksensä tulivat hyvin mukaan lopputulokseen.
2010/2278(INI) Sisämarkkinoista eurooppalaisia varten
2011/01/27 EMPL 4 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Torjuu sitovan sosiaaliklausuulin sisällyttämisen kaikkeen sisämarkkinalainsäädäntöön ja erityisen sosiaalijaoston muodostamisen Euroopan oikeusistuimeen. Tukee lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uusimista. Katsoo, että työpaikkojen vähentämisen tai laitoksen lopettamisen yhteydessä tulee informoida ja konsultoida työntekijöitä ja heidän edustajiaan. Hakee lisää läpinäkyvyyttä yritysjohdon päätöksiin, varjellen heidän päätösvaltaansa, kuitenkaan liikesalaisuuksia paljastamatta. Katsoo, että työntekijöiden viihtyvyys ja kestävät tuotantomenetelmät ovat myös omistajien etujen mukaisia.
2011/0268(COD) Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta
2012/07/06 EMPL 1 muutosesitys sisällyttäisi Suomessakin useita lisäalueita sosiaalirahaston rahankäytön piiriin.
2011/0276(COD) yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta
2012/05/30 EMPL 16 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Korostaa, että rahavirrat voidaan nykytekniikalla julkaista nettisivulla ja niiden tuomat tulokset. Poistaa omavastuuosuuksien helpotukset kriisimailta, koska ne saavat jo tukea, jolla ne voivat maksaa omavastuuosuudet ja näin sitoutua paremmin projekteihin. Tulee mahdollistaa verkostoituneet kansalliset projektit. Tekniseen apuun ei tule sijoittaa osuutta rahoista. Tuessa tulisi huomioida vanhusväestön huoltosuhde ja väestötiheys, mikä mahdollistaisi paremmat aluetuet esim. Itä-Suomeen. Poistaa sosiaalituen kiintiöosuudet rakennetuista. Jäsenmaa voi, mutta sen ei ole pakko siirtää 5% täydennysreserviin. Muuttaa tasapainoa alueiden välillä, joiden bkt on alle 85% tai 75% EU:n keskiarvosta.
2011/0438(COD) Julkisista hankinnoista
2012/06/20 EMPL 56 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Koska noin 18% bkt:sta käytetään julkisiin hankintoihin, niillä on suuri vaikutus pk-yrityksiin, joille hankintakilpailuihin osallistuminen tulee tehdä helpommaksi. Suosittelee palvelusetelijärjestelmää. Direktiivi ei koskisi varain- tai pääoman hankintaa. Jos palvelun tuottaa julkisen hallinnon itsensä omistama tai kontrolloima yksikkö, tai päinvastoin, ei kilpailutusta tarvita, kunhan mukana ei ole aktiivista yksityistä omistusta. Yksi edustaja yhtiössä voi edustaa esim. useaa kuntaa. Kontrolloitu yksikkö voi tehdä voittoa ja muitakin kuin julkisia töitä. Uusi julkisen hankinnan tarkoituspykälä tarkentamaan direktiivin pyrkimyksiä kilpailun lisäämiseksi ja julkisen varainkäytön tehostamiseksi. Täytyy tarkistaa, että yritykset ovat hyvämaineisia eivätkä ole vakavasti rikkoneet lakeja ja määräyksiä. Kunniallisuusjulistusta ei niiltä tarvita ja epäselviä vaatimuksia poistetaan. Tarjouksen tekemiseen 5-15 päivää esitettyä enemmän, jotta pk-yrityksetkin ehtisivät paremmin mukaan. Jos tarjous voidaan jättää sähköisessä muodossa, aikarajoista voidaan tinkiä 5 päivää. Jos hankitaan yleisesti markkinoilla olevia standardituotteita, voidaan käyttää yksinkertaistettua täysin sähköistä menetelmää. Tekniset määritelmät ja standardit asetetaan tärkeysjärjestykseen. Jos vaaditaan erilaisia laatumerkkejä, niiden vaatimukset tulee tarkastuttaa tunnustetulla standardointilaitoksella. Tulee aina saada esittää innovatiivisia vaihtoehtoja, tai selittää miksei niitä sallita. Yritys voidaan sulkea kilpailusta jos se on syyllistynyt mm rikoksiin ihmisyyttä vastaan, lapsityövoiman käyttöön tai ihmiskauppaan, tai vakavasti rikkonut kansallisia sosiaali-, ympäristö-, työ- tai työsuojelulakeja vastaan. Jos hankintakriteeri on alhaisin hinta, tulee selvittää miksi näin on. Jos hankintakriteeri on elinkaarikustannus, tulee selvittää miten se lasketaan. Jos hintaero tarjouksissa on erityisen suuri, tulee selvittää mistä se johtuu. Alihankkijalle voidaan maksaa suoraan eräissä tapauksissa. Hankintasopimuksen muutokset ovat merkittäviä, jos ne ylittävät 10% sopimuksen arvosta. Sopimuksen keskeyttämisessä tai lopettamisessa noudatetaan kansallista sopimuslakia. Koulukuljetukset lisättiin liitteeseen.
2012/12/07 IMCO 22 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Toistavat yo. muutosesitykset, sillä EMPL oli lausuntovaliokunta, jolla oli tietyissä artikloissa valta ja IMCO oli päävaliokunta. Osa jätettiin yhdessä Sirpa Pietikäisen kanssa.
2012/2003(INI) Sosiaalisia investointeja koskevasta sopimuksesta – vastauksesta kriisiin
2012/05/15 EMPL 28 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Kriisillä tulee olemaan pitkän aikavälin seurauksia sosiaalialan investointeihin ja rahoitukseen. Julkinen sektori otti vastuulleen paljon velkaa ja joutui leikkaamaan menojaan taloutensa tasapainottamiseksi. Tulee parantaa talouden kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Siinä ei ole edistytty vielä riittävästi. Tulee varoa periytyvää syrjäytymistä. Työvoiman koulutusta tarvitaan kasvualoille. Toteaa, että sosiaali- ja terveysmenot ovat ja koulutusmenot ovat sosiaalisia investointeja ja kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan. Jäsenmaiden tulee nykyaikaistaa nämä alat. Tulee saada nopeampi siirtyminen työttömyydestä ja koulutuksesta työelämään. Pk-yrityksiä tulee tukea työpaikkojen luomisessa. Työviihtyvyyttä ja työsuojelua tulee edistää ja työpaikkakiusaamista ja huonoja työoloja vähentää. Tulee lisätä työpajatoimintaa, työpaikka- ja ammatillista koulutusta. Työssä tulee voida olla joustavasti pitempään ja eläkeikäisten mahdollisuuksia osallistua työelämään tulee lisätä. Joustavuuden lisääminen työmarkkinoilla on jäsenmaiden asia, ei komission. Tulee lisätä vanhusten hoitoa ja perheiden hyvinvointia. Tulee nostaa todellista eläkkeelle siirtymisikää kuten huoltosuhteen kehittyminen ja kestävyysvajeen kattaminen edellyttävät. Ei tarvita sosiaalisille investoinneille EU:n yhteisiä määräyksiä. EU:n sosiaalisia 2020-tavoitteiden saavuttamista ei tule komission turvata vaan niihin pyrkiminen on jäsenmaiden asia. EU:n sosiaalitukia ei pidä lisätä.
2012/0011(COD) Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus)
2012/12/18 EMPL 32 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Ei vaadi tietojen käyttöön suostumisen mitätöimistä, jos tietojen käyttäjä on vahvempi osapuoli. Koskien työntekijöiden tietoja työsuhteessa jäsenmailla tulisi olla oikeus pitää omia sääntöjään ja poikkeuksiaan ja niitä voidaan säädellä myös yleisissä työehtosopimuksissa. Tulisi riittää, että komissiolle tiedotetaan näistä laeista. Tietojen prosessointi tulisi olla sallittu työsuhteessa, kun se liittyy osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin tai työntekijän etuihin tai erikoistapauksiin, kuten sairauskorvausten tai poissaolon selvittämiseen. Komissiolta poistetaan useassa kohdin delegoitu valta säätää tarkemmin, sillä lain täytyy olla riittävän selkeä itsessään. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain sellaiseen tietojen prosessointiin, joka on hänelle vähäarvoista. Ei tarvitse hakea lupaa, ilmoitus riittää. Tietosuojahenkilön palkkauksesta ja eräistä muista vaatimuksista vapautetaan kaikki yritykset tai organisaatiot, ei vain alle 250 hengen, joiden tietojenkäsittely on vain sen toimialaa täydentävää sivutoiminto. Yritys- tai organisaatiorypäs voi palkata yhteisen tietosuojahenkilön. Poistetaan vaatimukset tietosuojahenkilön 2 vuoden työsuhteesta, jolloin häntä ei voi erottaa.
2012/2097(INI) Yritysten yhteiskuntavastuusta – Yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen
2012/11/30 EMPL 12 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa pyynnön lakisääteisyydestä CSR:n edistämisessä ja pyynnön lakiesityksen tekemisestä, jossa ei-taloudellinen tieto tulisi pakolliseksi osaksi toimintakertomusta. Painottaa, että CSR on vapaaehtoinen prosessi ja yritysten tulee voida raportoida tilanteeseensa sopivalla tavalla. Yrityksillä ei ole sosiaalista velvollisuutta palkata nuoria taantumatilanteessa. Poistaa kohdan, jossa EU:n ulkopuolisista yritysten toimista voitaisiin siirtää oikeudenkäynti entistä helpommin EU-alueelle. Poistaa kohdan, jossa ay-liikettä tuettaisiin kapasiteetin luomisessa EU:n ulkopuolisissa maissa. Ei yhdistä alihankinnan tai osa-aikatyön lisääntymistä tähän yritysten sosiaaliseen vastuuseen.
Yhdessä meppien Marian HARKIN, Jean LAMBERT, Malika BENARAB-ATTOU, Edward McMILLAN-SCOTT kanssa: EU:n instituutiot tulee tuoda lähemmäksi kansalaisia. Kannattaa “solidarite”-ehdotuta, jossa EU:n instituutioiden työntekijät voisivat vapaa-ajallaan ja osana koulutustaan osallistua sosiaaliseen hyväntekeväisyystyöhön.
2012/2098(INI) Yritysten yhteiskuntavastuusta – Tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu
2012/11/30 EMPL 3 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Katsoo että yritysten itsesäätely voi korvata lainsäädännön. Ei halua lainsäädäntöä ei-taloudellisten tietojen antamisesta vaan haluaa pitää sen vapaaehtoisena.
2012/2262(INI) Julkisista ostotarjouksista annetun direktiivin 200425EY soveltamisesta
2013/09/01 EMPL 7 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa rajun arvostelun siitä, ettei aiempi direktiivi ole riittävä EU-tason sääntelyyn. Ei pidä työntekijöiden osallistumista yrityksen hallintoon ja osuutta yrityksen osakkeista välttämättömänä edellytyksenä työntekijöiden kuulemiselle yrityksen omistuksen vaihtumistilanteissa. Työntekijöiden täysi osallistuminen ei ole omistuksen siirron laillisuuden edellytys. Työnantajan ei tule maksaa kustannuksia, joita syntyy työntekijöiden käyttäessä apunaan asiantuntijoita. EU-rahoja ei tule käyttää siihen että vihamieliset yritysvaltaukset tai yritysten sulkemiset estetään.
2012/2292(INI) Rajat ylittävistä työehtosopimuksista ja kansainvälisestä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta
2013/05/08 EMPL 18 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Toteaa, että ylikansallisia työehtosopimuksia (TCA) on alle 70 kpl eikä tässä ole sääntelyn ja uusien kattavien sääntöjen tarvetta. Niissä on itsessään yhä useammin viittaukset riidanratkaisumenettelyihin, kuten molemmat työmarkkinaosapuolet suosittelevat. Ei tarvita eurooppalaista riidanratkaisutoimistoa. TCA:t ovat hyvin erilaisia erilaisissa tilanteissa ja osapuolten oikeutta tehdä erilaisia sopimuksia tulee kunnioittaa. TCA:t ovat vapaaehtoisia. EI tarvita valinnaista eurooppalaista lainsäädäntöä. Poistaa viittaukset, että ylikansallisia työehtosopimuksia tekisivät Euroopan tasoiset työmarkkinaosapuolten etujärjestöt. Poistaa pakollisen maininnan, että jos kansallinen sopimus on parempi työntekijälle, sitä aina noudatetaan. Jos osapuolet haluavat sopimuksilleen laillisen sitovuuden, se voidaan tehdä viittaamalla kansalliseen lainsäädäntöön, eikä tule perustaa eurooppalaisia työoikeuden tuomioistuimia. Poistaa viittauksen Laval-tapaukseen.
2012/2294(INI) Ekoinnovoinnista – Työpaikkoja ja kasvua ympäristöpolitiikan avulla
2013/07/03 EMPL 5 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Muistuttaa parlamentin omasta päätöslauselmasta, joka omaksui kansainvälisen työjärjestö ILO:n määritelmän, että vihreitä työpaikkoja ovat kaikki työpaikat, jotka edistävät kestävää kehitystä, eli säästävät energiaa ja resursseja, vähentävät jätteitä ja saasteita. Näin ollen kaikki teolliset sektorit, joissa näin toimitaan, tulee laskea mukaan, eikä ole erillisiä vihreitä taloussektoreita. Korostaa siksi ekoinnovaatioiden merkitystä kaikilla sektoreilla, tutkimus- ja kehitystyössä ja tietojenkäsittelyssä, jotka edellyttävät korkeaa koulutustasoa mutta myös työpaikoissa, joissa matalampi koulutustaso riittää. Kuka tahansa tuotantoketjussa voi esittää parannuksia tuotantoprosessiin, niin että se tulee entistä ympäristöystävällisemmäksi. Korostaa omakotitalo- ja maatilatasoisten ekoinnovaatioiden merkitystä, joilla kansalaiset ja heidän mikroyrityksensä voivat omaehtoisesti esimerkiksi käsitellä ja kierrättää jätettä, säästää ja tuottaa energiaa. Muistuttaa, että ekoinnovaatioihin perustuvan taloudellisen toiminnan tulee olla kannattavaa eikä perustua kilpailua vääristäviin tukiin, joiden hyötysuhde ekoinnovaatioiden kehittämisessä on kyseenalainen. Kehottaa levittämään parhaita ekoinnovaatioita kehitysmaihin, kuten puuhiilen tehokkaampia tuotantomenetelmiä, kompostoivia käymälöitä, uusiutuvan energian käyttöä, vedenpuhdistuslaitteita jne. joilla voidaan edullisesti parantaa elämänlaatua ja edistää kestävää yrittäjyyttä ja työllisyyttä.
2012/2295(INI) Innovointistrategiasta kestävää kasvua varten – Biotalousstrategia Euroopalle
2013/03/27 EMPL 9 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: korostaa, että polttoainetta tulisi tehdä ruoan tuotannon ja metsätalouden sivuvirroista, joilla ei ole jätehierarkian mukaista korkeampaa käyttöä, ruokakasveja tulee välttää ja luonnonsuojelua ja biodiversiteettiä edistää. Biotaloudessa on suuria työllistämismahdollisuuksia ja tulomahdollisuuksia maanviljelijöille, kalastajille ja metsänomistajille. Kansalaisten ja tuottajien välistä yhteyttä tulee tiivistää. Vaatii biotalouden tutkimustoimintaan merkittäviä lisäpanostuksia.
2013/2045(INI) Nuorisotyöttömyyden torjunnasta – Selviytymiskeinot
2013/05/28 EMPL 2 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Edistää yrittäjyyskoulutusta ja yrityshautomojen perustamista ja kehittämistä. Työllisyystoimien ja niiden tulosten arvioinnin tulisi olla julkisia ja kansalaisten helposti seurattavissa.
2013/2175(INI) Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta
2013/11/15 EMPL 3 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Pyytää objektiivisia mittareita mittaamaan yleisen hyvän saavuttamista, joka on pitkäaikaisen rahoituksen tavoitteena. Korostaa isojen infrastruktuuriprojektien rahoituksen merkitystä..
2012/2293(INI) Sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan unionissa
2013/02/28 EMPL 5 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa vaatimuksen Euroopan asumisen tarkkailuviraston perustamisesta. Haluaa riittävää, mutta ei kunnianhimoista EU:n budjettikehystä vuosille 2014-20. Vaatii talousneuvontaa ja muuta tukea häätöuhan alla oleville, voi myös olla väliaikaista vuokratukea joka voi säästää yhteiskunnan varoja, jos vuokralaisen kyky maksaa vuokransa paranee kestävälle tasolle. Tukikeinoihin asunnon lämmitykseen ja sähköenergiaan ei pidä sisällyttää esitetyn kaltaisia ylimitoitettuja keinoja.
2013/2073(INI) EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanosta 2010-2012
2013/05/07 EMPL 1 muutosesitys korostaa, että eurooppalainen rahoitus voi täydentää, mutta ei korvata kansallisen budjetin määrärahoja ja että jäsenmailla on toimivalta sosiaalipolitiikassa ja ne kantavat siitä vastuun. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen sijoitetut rahat ovat investointi tulevaisuuteen, koska ne vähentävät nuorisotyöttömyyden pitkän aikavälin haittavaikutuksia.
2013/2127(INI) Työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa
2013/10/14 EMPL 30 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: työntekijöiden palkitseminen menestyksestä tai työsuorituksista voi olla hyvin erimuotoista, kuten käteistä, osakkeita tai etuisuuksia. Palkitsemisjärjestelmä voi kohdella eri työntekijöitä eri tavoin, mutta yhteishenkeä lisäisi, jos kaikilla olisi sama syrjimätön osallistumismahdollisuus. Kun työntekijä saa yhtiön osakkeita, hänellä on mahdollisuus saada tuloja yhtiön menestyksestä, mutta myös riskejä yhtiön tehdessä tappiota. Jos työntekijät saavat osakkeiden etuosto-oikeuksia yhtiön vaikeuksissa, se voi auttaa pitämään työpaikat. Työntekijäomistus voi vähentää sukupolvenvaihdokseen liittyviä ongelmia, sillä jos seuraajaa ei löydy pienyritys usein myydään tai lopetetaan. Työntekijäomistus voi lisätä työntekijöiden kiinnostusta pitkällä aikavälillä huolehtia yhtiön menestyksestä, oman tietotaitonsa lisäämisestä ja hakea innovatiivisia tuotantotapoja, vaikkakaan heillä ei usein ole liikkeenjohdollisia erikoistaitoja. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöille varsinaisen tai tarkkailijajäsenen paikkaa yhtiön johtokunnassa, se voi auttaa tiedonkulkua ja edistää työntekijöiden ymmärrystä yhtiön kohtaamista haasteista ja siten voi mahdollistaa säästötoimet, jos yhtiö kohtaa vaikeita aikoja. Työntekijöiden rahoitusosakkuus on työnantajan vapaaehtoinen päätös, jota työntekijöiden tulee voida harkita ja heitä tulee kuulla parhaan järjestelmän räätälöimiseksi. Sille ei tarvitse luoda EU-laajaa perusperiaatteiden luetteloa. Eri jäsenmaissa näihin voi liittyä erilaisia sääntöjä ja tapoja ja useassa jäsenmaassa toimivalla yrityksellä voi olla vaikeuksia tarjota rahoitusosakkuustapoja samalla tavalla eri maissa. Kaksoisverotuskin voi tuoda ongelmia. Joissain tapauksissa voisi olla eduksi vähitellen yhtenäistää käytäntöjä. Tarvitaan lisää tietoa palkitsemisjärjestelmistä eri maissa ja parhaiden käytäntöjen ja ideoiden välitystä. Ei kannata eurooppalaisia työntekijöiden rahoitusosakkuuden keskuksia, eikä EU:n pitäisi alkaa direktiivein tai ohjein säännellä palkitsemisjärjestelmiä. Ei tarvita EU-tason erillistä nk 29. järjestelmää asiasta kansallisten järjestelmien rinnalle. Katsoo, että olisi työntekijöiden rahoitusosallisuutta edistävien järjestöjen tehtävä perustaa nettisivustoja, joilla tarpeellista tietoa jaetaan sekä työnantajille että työntekijöille.
2010/2301(INI) EU:sta ja Kiinasta – Kaupan epätasapaino
2011/03/05 EMPL 1 muutosesitys, joka huomauttaa, että eurooppalaisilla sijoituksilla Kiinaan voi olla kielteinen vaikutus työllisyyteen unionissa, mutta myös myönteinen vaikutus yrityksen Euroopassa sijaitsevien yksiköiden työllistämismahdollisuuksiin.
2010/2205(INI) Sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta
2011/02/21 EMPL 6 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Poistaa vasemmistolaista retoriikkaa ja esitykset erityisten vientiin suuntautuvien talousalueiden kieltämisestä ja sosiaalialan uusien edustajien luomisesta EU:n ulkosuhdehallintoon, sekä esitykset kilpailukyvyn parantamistoimista luopumiseksi.
2011/2089(INI) Kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevasta johdonmukaisesta eurooppalaisesta lähestymistavasta
2011/04/10 ECON 6 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Voiko yhteisökanteeseen löytyä yhteinen eurooppalainen lähestymistapa? Muutosesitykset epäilevät että se olisi järkevää. Katsoo, että kartellien vastaisessa toiminnassa tulee voida edelleen soveltaa lievennyksiä yhteistyöhön ryhtyneille. Korostaa, että tulisi turvautua korvauksiin vahinkoa kärsineille nopeiden ja edullisten riidanratkaisumenetelmien kautta.
2011/2176(INI) Patenttikiistoja koskevasta tuomioistuinjärjestelmästä
2011/10/27 JURI 1 muutosesitys korostaa tarvetta kustannustehokkaaseen oikeudenkäyntijärjestelmään, jota rahoitetaan siten, että myös pk-yritysten patenttisuoja voidaan turvata.
2011/0417(COD) Eurooppalaisista riskipääomarahastoista
2012/03/29 ECON 4 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Riskipääomarahastojen säätelyä helpotetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen joukossa. Niiden määritelmään ehdotetaan muutosta, että niiden tulee sijoittaa yli puolet yritysten alkupääomaan. Jatkokaupankäyntiä ei rajoiteta 30 prosenttiin pääomasta. Rahasto saa sijoittaa korkeintaan 30% muihin kuin vaatimukset täyttäviin arvopapereihin. Muiden investoijien tulee sijoittaa vähintään 50.000 euroa.
2011/0418(COD) Eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista
2012/03/29 ECON 2 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Sosiaalisen yrittäjyyden rahasto saa sijoittaa korkeintaan 30% muihin kuin ehdot täyttäviin kohteisiin.
2013/2177(INI) Kilpailukykyisen ja kestävän eurooppalaisen terästeollisuuden toimintasuunnitelmasta
2013/10/28 EMPL 20 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Talouskriisi on johtanut teräksen ylituotantoon, mutta 2050 teräksen ja muiden perusmetallien käytön odotetaan olevan kaksin- tai kolminkertaista nykyiseen verrattuna ja eurooppalaisen terästeollisuuden tulee selviytyä tämän kuoleman laakson yli tulevina vuosina, investoida ja parantaa kilpailukykyään. Vuoden 2008 jälkeen terästeollisuus on menettänyt 60.000 työpaikkaa ja käytännössä lisännyt tuontiaan ja näin tuotantokapasiteettia on siirtynyt ulkomaille. Terästeollisuus, erityisesti erikoisteräkset ovat täysin globaalissa kilpailussa ja EU:ssa tuotantokustannukset ovat korkeammat johtuen pääosin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta, jotka ovat johtaneet siihen, että maakaasun hinta on 3-4 -kertaiset ja sähkön hinta kaksinkertainen verrattuna USA:an. Ilmaisia päästöoikeuksia vähennetään, mutta realistinen hiilidioksidin vähennys voi olla vain 15% vuoteen 2050 mennessä. Euroopan terästeollisuus on riippuvainen raaka-aineen tuonnista, mutta niissä on vientirajoituksia ja EU vie suuria määrää romuterästä kun monet maat rajoittavat sen vientiä. Vaatii konkreettisuutta ja tiekarttaa tarkkoine aikarajoineen toimintasuunnitelman toimeenpanemiseksi. Talouskasvua ja suuria infrastruktuuriprojekteja tarvitaan teräksen kysynnän elvyttämiseksi. Ei kannata valtionapua, koska vääristäisi kilpailua ja johtaisi epätaloudellisuuteen, ja avun tulisi rajoittua sosiaalisten seurausten lievittämiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan innovaatioiden tukemiseksi, nuorten kouluttamiseen alalle ja yksipuolisten kustannusrasitteiden poistamiseen. Kutsuu työmarkkinajärjestöjä kaikilla tasoilla parempaan yhteistyöhön toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden tulee olla realistisia teknisesti ja taloudellisesti. Ilmaisia päästöoikeuksia tulisi saada 100% parhaimman tehtaan mukaan laskettuina, jotta vältettäisiin tilanne, jossa 2020 olisi vain 62% tarvittavista päästöoikeuksista. Komission tulisi vuoden sisällä esittää miten sähköenergian hintaa saadaan alas. Katsoo, että päästöoikeuksien kauppa hyödyttää energian tuottajia, jotka lisäävät ylimääräisen kustannuksen sähkön hintaan, mutta terästeollisuus ei voi kansainvälisillä markkinoilla nostaa vastaavasti hintoja. Jäsenmailla ei ole talousvaikeuksissaan mahdollisuuksia tukea sähkön hintaa. Vaatii estämään epäreilut kauppakäytännöt kuten protektionismin, suoran tai epäsuoran valtiontuen tai ylituotannon dumppaamisen Euroopan markkinoille. Katsoo, että komission kilpailu-, ilmasto- ja ympäristöpääosastojen on toimittava yhdessä niin, ettei tuloksena ole ristiriitaisia kilpailukykyä vähentäviä seurauksia, jotka lisäävät teräksen tuontia ja siten globaaleja hiilidioksidipäästöjä. Kehottaa tukemaan jatkokoulutusta ja työvoiman sukupolven vaihdoksessa tietotaidon siirtymistä. Katsoo, että romumetalli tulee erottaa muun jätteenkäsittelyn säännöistä ja vähentää byrokratiaa romumetallien kaupassa. Metallurgisen koksin, nikkelin ja kromin saatavuus on tärkeä turvata. Metallurginen koksi tulisi erottaa päästökaupan piiristä.
ITRE päävaliokuntaan 15 muutosesitystä ajaen samoja asioita kuin yllä.
2013/2135(INI) Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030
2013/10/24 EMPL 3 muutosesitystä ajaen seuraavia asioita: Korostaa toimia työpaikkojen pitämiseksi hiilivuotoaloilla, sillä eurooppalaiset sähköntuotanto-, kuljetus-, rakennusalat ja energiaintensiivinen teollisuus ovat maailman vähiten päästöjä tuottavia ja resurssitehokkaimpia. Toimia työntekijöiden siirtämiseksi muille talouden sektoreille tulee tehdä vasta jos tässä perustehtävässä raskaan teollisuuden säilyttämiseksi epäonnistutaan. Kehottaa toimiin ilmasto- ja energiapolitiikassa, jotta energiaintensiiviset alat eivät kärsisi yksipuolisista kustannuksista ja häviäisi kansainvälisessä kilpailussa. Niin kauan kuin kustannukset ovat yksipuolisia, vaatii ilmaisia päästöoikeuksia hiilivuotoaloille, ja erityisesti metallurgisen koksin erottamista päästökaupasta terästeollisuuden pelastamiseksi ja sähkön hinnan nousun korvaamiseksi paljon sähköä tarvitseville teollisuuden aloille.